Talousarvioesitys 2020
50. (32.70) Kotouttaminen
Selvitysosa:Kotouttamisen tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Kotouttamista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan esimerkiksi rakentamalla yhden luukun moniammatillisia kotouttamis- ja osaamiskeskuksia. Myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan muun muassa valtionavustuksilla. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään vahvistamalla hyviä väestösuhteita.
Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 63 881 000 euroa momentin 32.30.51 määrärahoja v. 2020.
Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat | 2 740 | 4 050 | 4 050 |
| — joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä | 79 | 200 | 200 |
| Perheenyhdistämiset | 938 | 1 200 | 1 120 |
| Kiintiöpakolaiset | 773 | 750 | 850 |
| Pakolaisia yhteensä | 4 451 | 6 000 | 6 020 |
| Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä | 21 592 | 19 031 | 17 487 |
| Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä | 835 | 600 | 250 |
03. (32.70.03) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 201 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllistymisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotouttamista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin
3) valtionavustuslain (688/2011) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotouttamisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotouttamisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä.
Maahanmuuttajien palveluprosessia, kotoutumiskoulutusta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluja kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä osaamisen tunnistamista, koulutukseen ja muihin palveluihin ohjausta, kielitaidon testausta ja koulutuksen sisältöä, kuten omakielisiä orientaatiokoulutuksia ja työelämälähtöisiä kotoutumiskoulutuksen malleja.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen | 511 000 |
| Kotouttamisen osaamiskeskus | 830 000 |
| Valtionavustukset | 2 850 000 |
| Vakuutusturva ja korvaukset | 10 000 |
| Yhteensä | 4 201 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maahanmuuttajien kotouttamisen tehostaminen ja nopeuttaminen (HO 2019) | 2 320 |
| Maahanmuuttajien yhteiskuntatietoisuuden lisääminen | 250 |
| Yhteensä | 2 570 |
| 2020 talousarvio | 4 201 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2019 talousarvio | 1 631 000 |
| 2018 tilinpäätös | 3 561 000 |
30. (32.70.30) Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 201 791 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:
1) kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.
Määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin. Kustannus on arviolta 130 000 euroa/vuosi vuoteen 2022 saakka.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Arvio vuoden 2020 pakolaiskiintiöksi on 850 henkilöä.
Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.
Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.
Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.
Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.
Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.
| 2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
| Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) | 1 454 | 3 500 | 3 000 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Paluumuuttajien kustannukset | 2 500 000 |
| — Toimeentulotuki 6 kk | 200 000 |
| — Toimeentulotuki 5 v | 300 000 |
| — Erityiskustannukset | 1 400 000 |
| — Heimoveteraanit | 600 000 |
| Laskennalliset korvaukset pakolaisista (17 487 henkilöä; 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) | 56 114 000 |
| Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset | 141 777 000 |
|---|---|
| — Toimeentulotuki (2 102 euroa/vuosi/hlö) | 36 597 000 |
| — Erityiskustannukset (1 534 euroa/vuosi/hlö) | 26 818 000 |
| — Tulkkipalvelut (1 128 euroa/vuosi/hlö) | 19 722 000 |
| — Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) | 58 640 000 |
| Alkukartoituksen kustannukset(2 000 henkilöä; laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) | 1 400 000 |
| Yhteensä | 201 791 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannukset | 10 000 |
| Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutos | -30 802 |
| Pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) | 520 |
| Yhteensä | -20 282 |
| 2020 talousarvio | 201 791 000 |
| 2019 talousarvio | 222 073 000 |
| 2018 tilinpäätös | 225 053 280 |