Talousarvioesitys 2020

8. Kuntatalous

8.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tarkistettavaksi v. 2020 ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 196 milj. eurolla v. 2020. Ansiotuloverotusta ehdotetaan lisäksi kevennettäväksi yhteensä 200 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työtulovähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 48 milj. eurolla v. 2020, perusvähennyksen korotuksen 59 milj. eurolla ja valtion- ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottamisen yhteensä arviolta 25 milj. eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 2020 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 10 milj. eurolla. Kotitalousvähennystä supistetaan yhteensä 92 milj. eurolla. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 36 milj. eurolla. Määräaikaisesta ns. avainhenkilölaista tehdään pysyvä ja palkkatulon lähdeveroa huojennetaan. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 3 milj. eurolla v. 2020. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Yhteisövero

Vuonna 2020 voimaan tulevan yhteisöjen tulolähdejaon poistamista koskevan muutoksen on arvioitu pienentävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla n. 11 milj. euroa. Vuonna 2019 voimaan tulleen korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muutoksen arvioitiin kasvattavan yhteisöveron tuottoa n. 10 milj. euroa v. 2019 ja täysimääräisenä noin vuoteen 2030 mennessä yhteensä 30 milj. euroa vuodessa. Edellä mainittujen vastakkaissuuntaisten veroperustemuutosten vaikutusten johdosta vuodelle 2020 ei tehdä kompensaatiosta johtuvaa yhteisöveron jako-osuusmuutosta.

Hallituksen budjettiriihessä vuodelle 2020 sovittiin, että hallitus selvittää ja valmistelee esityksen kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin investointien kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Tavoitteena on uudistusten voimaantulo vuonna 2020. Molemmat uudistukset alentaisivat yhteisöveron tuottoa. Tällä ei olisi kuitenkaan vaikutusta kuntien verotuloihin, koska hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan kunnille, joten tässä yhteydessä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin vastaavasti.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2020 (milj. euroa)


Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus	-196
Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen	10
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen	-2
Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen	-23
Työtulovähennyksen korottaminen	-48
Perusvähennyksen korottaminen	-59
Kotitalousvähennyksen supistaminen	36
Avainhenkilölain säätäminen pysyväksi	-3
Yhteensä	-285

8.2. Kuntien valtionavut

Kuntien valtionavut ovat v.2020 11,6 mrd. euroa, mikä on 8 % enemmän kuin v. 2019. Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,1 mrd. euroa eli 16 % vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu siitä, että aiemmin kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyneet verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä määrärahamomentilta eikä niitä lueta enää valtionosuuksiksi. Mikäli veromenetysten kompensaatiot otettaisiin edelleen mukaan, laskennallisten valtionosuuksien muutos olisi lähes 7 % vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2018—2020 (milj. euroa) ja muutos 2019—2020 (%)

Momentti		2018	2019	2020¹⁾	Muutos % v. 2019 vs. 2020

	Laskennalliset valtionosuudet	9 493	9 656	8 098	-16 %
28.90.30	VM²⁾	8 577	8 729	7 074	-19 %
useita momentteja	OK³⁾	916	928	1 024	10 %
	siitä kuntayhtymät	967	978	1 040	6 %
	Muut valtionavut
25.50.20	OM, Vaalimenot	30	20	0
	OM yhteensä	30	20	0
Palosuojelurahasto	Kunnille maksettavat avustukset	5	5	5
	SM yhteensä	5	5	5
28.70.05	Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus	141	9	70
28.90.31	Kuntien yhdistymisavustukset	8	4	0
28.90.32	Valtionavustus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään	0	30	40
28.90.35	Valtion korvaus kunnille verokompensaatiomuutoksista aiheutuvista verojen menetyksistä			2 252
	VM yhteensä	149	43	2 362
useita momentteja	OKM, harkinnanvaraiset avustukset	219	215	231
	siitä kuntayhtymien osuus	16	17	11
	OKM yhteensä	219	215	231
30.20.01 (30.20.03 vuodet 2017—2018)	Maaseutuviraston toimintamenot: korvaus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanosta aiheutuvien tehtävien hoitamisesta	0,05	0,05	0,05
30.20.20	Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta	4	4	4
30.20.41	EU-tulotuki ja EU-markkinatuki: koulujakelujärjestelmä	1	1	1
30.20.46	Koulujakelujärjestelmä		0,2	0,2
	MMM yhteensä	6	6	6
31.10.31	Valtion avustus eräiden lentopaikkojen investointi ja ylläpitomenoihin			15,5
31.10.36	Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen	16	25	0
31.10.37	Valtionavustus kävelun ja pyöräilyn edistämiseen ja joukkoliikennehankkeisiin	3,5	3,5	0
31.10.41	Valtionavustus eräiden lentopaikkojen investointi ja ylläpitomenoihin (vuonna 2020 osa momenttia 31.10.31)	1	1	0
31.20.42	Valtionavustus koulutuksesta (vuodesta 2020 alkaen osa momenttia 31.20.51, Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin)	1	1	0
31.20.51	Valtionavustus koulutuksesta	0	0	1
31.20.55	Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen	0	0	33
31.30.63	Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (vuonna 2020 osa momenttia 31.20.55, Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen)	33	33	0
	LVM yhteensä	54	63	49
32.30.51	Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä	27	27	31
32.50.03	Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistämisen	3	0	8
32.50.30	Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä	195	192	156
	TEM yhteensä	225	219	195
33.03.31	Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen	19	0	12
33.03.63	Eräät erityishankkeet	0	0	2
33.20.31	Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä	27	27	27
33.20.50, 51 ja 52	Kunnille maksettava palkkatuki	64	74	74
33.50.51	Sotilasvammakorvaukset	32	31	27
33.50.56	Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot	61	58	38
33.50.58	Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut		20	70
33.60.30	Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin	1	0,5	0,5
33.60.31	Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot	0	0,8	1,6
33.60.32	Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen	21	21	25
33.60.33	Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin	95	96	96
33.60.34	Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin	15	15	15
33.60.36	Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi	0,5	0,5	0,5
30.60.37	Korvaukset kunnille kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin	5,3	5,3	5,3
33.60.39	Palvelurakenteen kehittäminen	0	0	90
33.60.40	Valtion korvaus lääkärihelikopterin toimintaan	29	29	29
33.60.52	Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin	4	4	4
33.60.63	Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan	3	2	3
33.60.64	Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin	5	5	5
33.60.65	Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen Oulussa	0	0,5	0
33.80.50	Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin	16	16	15
	STM yhteensä	398	405	539
Laki öljysuojarahastosta 1406/2004	Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin	9	12	12
Valtion asuntorahasto	MAL rakentamisavustusvaltuus	15	15	15
Valtion asuntorahasto	Asumisneuvoja-avustus	1	1	1
Valtion asuntorahasto	MAL käynnistysavustukset	0	0	30
Valtion asuntorahasto	Lähiöohjelma	0	0	4
Valtion asuntorahasto	Kunnostusavustus asuntojen muuttamiseksi ikääntyneille sopiviksi	0	0	5
Valtion asuntorahasto	Purkuavustus	0	0	8
35.10.22	Eräät ympäristömenot, Kaisu-ohjelma	0	1	1
35.10.61	Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen	1	1	1
35.10.61	Kestävä kaupunkikehitys	0	0	0,6
35.20.30	Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen	1	1	1
35.20.32	Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi	0	0	3
	YM yhteensä	26	30	80
	Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa	1 112	1 006	3 468	245 %

	Valtionavut yhteensä, milj. euroa	10 605	10 662	11 565	8 %

¹⁾ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto määrittelee kuntien tuloslaskelman kaavan ja erien sisällön. Lopullisesti ohje voidaan muuttaa vasta kun laki on voimassa. Tässä kuntatalousohjelmassa kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot sisältyvät valtionaputaulukkoon valtiovarainministeriön hallinnonalan muihin valtionapuihin.

²⁾ Kunnille maksettavat verokompensaatiot siirtyvät vuodesta 2020 alkaen omalle momentille 28.90.35. Aiemmin verokompensaatiot ovat olleet mukana peruspalveluiden valtionosuusmomentilla.

³⁾ Kuntien laskennallinen osuus on arvioitu OKM:n hallinnonalan (ml. yksityiset) kokonaisuudesta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan v. 2020 7 074 milj. euroa, joka on 1 654 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Momentin loppusumman pienentyminen johtuu kuntien verotulomenetysten kompensaatioiden siirrosta omalle momentilleen. Mikäli kompensaatio otetaan huomioon, kasvaa peruspalvelujen valtionosuus vuodesta 2019 vuoteen 2020 n. 600 milj. euroa. Tämä kasvu ei kokonaisuudessaan vahvista kuntataloutta, vaan merkittävä osa valtionosuuden kasvusta vastaa joko muiden tulojen vähennystä tai kustannusten kasvua.

Vuoden 2019 tasoon verrattuna valtionosuutta kasvattaa 264 milj. euroa kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen pienentyminen. Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuutta korotetaan 102 milj. euroa, ja indeksikorotus (2,4 %) lisää valtionosuutta n. 166 milj. euroa. Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos lisää valtionosuutta hieman yli 18 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti uusina tai laajenevina tehtävinä esitetään subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamista, ryhmäkokojen pienentämistä varhaiskasvatuksessa, perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukemista sekä Vaasan keskussairaalan muuttamista laajan päivystyksen sairaalaksi. Lisäksi toteutetaan jo aiemmin päätetyt lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan nosto 21 vuodesta 25 vuoteen ja A1-kielen opetuksen varhentaminen peruskoulussa. Kaikkiaan valtionosuutta korotetaan kuntien tehtävien lisäyksiin liittyen n. 36 milj. euroa.

Valtionosuudesta on tarkoitus käyttää 10 milj. euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen.

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään osoitetaan vuodesta 2020 alkaen siirtona peruspalvelujen valtionosuudesta 40 milj. euroa eli 10 milj. euroa enemmän kuin v. 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valtionosuusprosentti v. 2020 on 25,46. Se on 0,09 prosenttiyksikköä korkeampi kuin v. 2019. Muutos johtuu uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamisesta siten, että niiden valtionosuus on 100 % sekä siitä, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilla olevista määräaikaisista lisäyksistä ja vähennyksistä on viety kolme pysyväisluonteista vähennystä valtionosuusprosenttiin.

Kuntien verotulomenetysten kompensaatiot ehdotetaan siirrettäväksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta omalle momentilleen. Vuonna 2019 kunnille maksettiin peruspalvelujen valtionosuusmomentilta kompensaatioita 1 967 milj. euroa vuosina 2010—2019 toteutetuista, valtion päättämistä veroperustemuutoksista. Vuoden 2020 kompensaation nettolisäys on 285 milj. euroa. Yhteensä kunnille maksettavat verotulomenetysten kompensaatiot ovat 2 252 milj. euroa v. 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen ehdotetaan 90 milj. euroa vuodelle 2020. Palvelurakenteen uudistaminen rahoitetaan valtionavustuksilla vuosina 2020—2022. Palvelurakenneuudistus toteutetaan vaiheittain, ja se pitää sisällään hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin, kotihoidon resurssien riittävyyden ja omaishoidon kehittämisen, kansallisen mielenterveysstrategian ja peruspalveluiden saatavuuden turvaamisen. Lisäksi palvelurakenteen kehittämisessä laajennetaan kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin käyttöä, toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma sekä kotihoidon kehittämisohjelma.

Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan 1,5 milj. euron määrärahaa ja saattohoidon ja palliatiivisen hoidon vahvistamiseen 2 milj. euron määrärahaa. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkoon kohdennetaan 10 milj. euroa.

Lisäksi vuodelle 2020 ehdotetaan 4 milj. euron korotusta valtion tutkimusrahoitukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan laskennalliset valtionosuudet kunnille ovat yhteensä 1 024 milj. euroa ja kasvavat 96 milj. euroa vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Koulupäivän yhteydessä tarjottaviin harrastusmahdollisuuksiin ehdotetaan 5 milj. euroa v. 2020. Vuoden 2019 tasoon verrattuna valtionosuutta kasvattaa 22 milj. euroa kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen pienentyminen. Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuutta korotetaan 12 milj. euroa

Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistamiseen ehdotetaan 7,5 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 7,2 milj. euroa v. 2020.

Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ehdotetaan 2,5 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 1,8 milj. euroa, taiteen perusopetuksen kehittämiseen 2 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 0,9 milj. euroa ja nuorten työpajatoiminnan tukemiseen 2 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 1,4 milj. euroa.

Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen ehdotetaan 60 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 57 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseen 25 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 23,8 milj. euroa. Jatkuvan oppimisen edistämiseen ehdotetaan 5 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 2,5 milj. euroa.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 55,7 milj. euroa.

Liikkuva koulu ohjelman laajentamiseen eri ikäluokkiin ehdotetaan 5,8 milj. euroa ja liikuntapaikkojen rakentamiseen 1,3 milj. euroa. Kirjastotoiminnan kehittämiseen ehdotetaan 1 milj. euroa. Lisäksi maahanmuuttajien osaamisen kehittämiseen työllistymisen edellytyksien vahvistamiseksi kohdennetaan 2,5 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön muiden valtionapujen aleneminen 25 milj. eurolla vuodesta 2019 vuoteen 2020 aiheutuu mm. ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukemiseen, koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun tarkoitettujen avustusten päättymisestä sekä kertalisäysten poistumisesta

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Kuntien ja kolmannen sektorin roolia maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan mm. myöntämällä valtionavustuksia kuntien osaamiskeskustoimintaan, johon ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä. Maahanmuuttajien neuvontapalveluihin ehdotetaan 4 milj. euroa. Valtion, kaupunkien ja alueiden sopimusperusteiseen yhteistyöhön ehdotetaan 15 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 14,7 milj. euroa ja alueiden omaehtoiseen kehittämiseen ehdotetaan 5 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 4,9 milj. euroa. Lisäksi Talent Hub toimintaan ehdotetaan 1 milj. euroa.

Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan v. 2020 vähintään 850 henkilön vuositasolle, ja kunnille maksettaviin korvauksiin osoitetaan tästä johtuen 0,5 milj. euron lisäys.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Kestävä kaupunkikehitys -ohjelmaa jatketaan ja siihen ehdotetaan 0,6 milj. euroa. MAL-sopimuksiin liittyen kunnallistekniikka-avustuksiin kohdennetaan 15 milj. euroa ja MAL-käynnistysavustuksiin 30 milj. euroa. Lähiöohjelmaan suunnataan 4 milj. euroa. Kunnostusavustuksia asuntojen muuttamiseksi ikääntyneille sopiviksi ehdotetaan 5 milj. euroa ja purkuavustukseen 8 milj. euroa v. 2020.

8.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on v. 2020 nettomääräisesti 304 milj. euroa kuntataloutta vahvistava

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 2019—2020¹⁾

	Menot	Tulot	Netto

1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset
VM, Peruspalvelujen valtionosuus
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki	-1,7	-1,9	-0,2
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuuden vähennys	0	-9,5	-9,5
Lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden laajennus	12	12	0
Kiky-leikkauksen pienentyminen		264	264
Lomarahaleikkaujsen kompensaatio (kertaluontoinen)		-237	-237
A1-kielen opetuksen varhentaminen	8	8	0
Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö	-40	-10	30
Erikoissairaanhoidon tehostaminen	-90	-23	67
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus	7	7	0
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen	7	7	0
Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi	1	1	9
Perheiden elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen	2	2	0
VM yhteensä	83	31	114
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Kiky-leikkauksen pienentyminen	0	22	22
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano	-10	-10	0
Avustukset koulutuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin	-13	-13	0
Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen editäminen	-3	-3	0
Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen	-1	1	0
Ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisääminen	-3	-3	0
Uuden lukiolain toimeenpano ja lukiokoulutuksen laadun kehittäminen	-9	-9	0
Liikkuva koulu toiminta	-3	-3	0
A1-kielen varhentaminen perusopetuksessa	-0,3	-0,3	0
Lukiouudistuksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset	0,3	0,3	0
Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilun laajentaminen	-5	-5	0
Koulutuksellisen tasa-arvon ja laadun edistäminen perusopetuksessa	-2	-2	0
Perinteisen kerhotoiminnan tukeminen	-3	-3	0
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö	-1	-1	0
Lasten ja nuorten hyväksikäytön ja houkuttelun vastaiset toimenpiteet	-1	-0,6	0,4
Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä	9	5	4
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistaminen	17	7	-10
Taiteen perusopetuksen kehittäminen	2	1	-1
Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisääminen	2	2	0
Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukeminen	0,4	0,4	0
Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen	1	1	0
Nuorten työpajatoiminnan tukeminen	1	1	0
Perusopetuksen laatu ja tasa-arvo	67	57	-10
Varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo	28	24	-4
Jatkuvan oppimisen edistäminen	3	3	0
Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimet	55	55	0
Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen	6	6	0
Liikuntapaikkarakentaminen ml. kuntoilureitit	1	1	0
Yleisten kirjastojen saavutettavuus, kirjastoautot ja kokoelmien monipuolisuus	1	1	0
Maahanmuuttajien osaamisen kehittäminen työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi	3	2	1
OKM yhteensä	145	138	-7
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
RIntamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut	0	50	50
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen Oulussa	-0,5	-0,5	0
Sosiaali- ja terveydenhuollom palvelurakenneuudistus ja eräät muut menot	0,8	0,8	0
Hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin	5	5	0
Kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen	5	5	0
Kansallinen mielenterveysstrategia	10	10	0
Peruspalveluiden saatavuus	60	60	0
Tutkimusrahoituksen lisääminen	4	4	0
Aktiivimallin leikkurin purku	0	10	-10
Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen sekä perhepalveluiden muutosohjelman jatko	10	10	0
Päihteitä käyttävien äitien palvelut	2	2	0
Kotihoidon kehittämishanke	2	2	0
Laajennetaan kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeiluja	3	3	0
Osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma	5	5	0
Palvelurakenteen kehittäminen toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi	0	1	1
Vahvistetaan ja kehitetään saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa	2	2	0
STM yhteensä	117	158	41
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Kuntien osaamiskeskustoiminta	4	4	0
Maahanmuuttajien neuvontapalvelut	6	4	-2
Valtion, kaupunkien ja alueiden sopimusperusteinen yhteistyö	18,5	14,5	4
Alueiden omaehtoinen kehittäminen	6	5	1
Talent Hub	2	1	-1
Pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset, pakolaiskiintiön nostaminen	0,5	0,5	0
TEM yhteensä	38	29	-9
Ympäristäministeriön hallinnonala
Ympäristönsuojelun ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen sekä muiden säädösten uudistamishanke	-1	0	-1
Maastoliikennelain muutos	0	0,15	0,15
Ympäristön seurannan kehittäminen	0,27	0,08	-0,19
Kestävä kaupunkikehitys -ohjelman jatko	1	1	0
MAL kunnallistekniikka-avustukset	15	15	0
MAL käynnistysavustukset	30	30	0
Lähiöohjelma	4	4	0
Kunnostusavustus asuntojen muuttamiseksi ikääntyneille sopiviksi	5	5	0
Purkuavustus	8	8	0
YM yhteensä	62	63	1
2. Verotuksen ja maksujen muutokset
Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys (-196 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio	0	0	0
Verotuksesta tehtävien vähennysten korottaminen (-133 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio	0	0	0
Kotitalousvähennyksen supistaminen (+36 milj. euroa)
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen (+11 milj. euroa)	0	0	0
Avainhenkilölain säätäminen pysyväksi (-3 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio	0	0	0
Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä	0	0	0
3. Kustannustenjaon tarkistus
VM	0	102	102
OKM	0	12	12
Kustannustenjaon tarkistus yhteensä	0	124	124
4. Verotuloihin vaikuttavat muutokset
Pienimpien eläkkeiden korottaminen		50	50
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä	278	582	304

¹⁾ Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukon luvut eivät sisällä hallinnonalojen välisiä määrärahasiirtoja. Valtion toimenpiteiden vaikutuksiksi ei ole luettu kuntien hakemien valtionavustusten omarahoitusosuutta. Taulukossa lukuja on pyöristetty, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.