Talousarvioesitys 2019

Tiede- ja innovaatiopolitiikan päätavoitteet ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen, globaalisti menestyvien innovaatioiden luominen sekä elinkei­norakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta tuottavuus paranee, korkean lisäarvon työpaikat lisääntyvät ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet (v. 2015—2019) sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston Visio ja tiekartta vuoteen 2030 (julk. v. 2017) ja politiikkalinjaus vuosille 2015—2020. Rahoitusta kohdennetaan eritoten tärkeimpiin, talouden uudistumista ja kasvua tukeviin kohteisiin.

Neuvoston visio määrittelee yleistasolla tiede- ja innovaatiopolitiikan kehittämistoimet. Vision neljä pääteemaa ovat: osaamispohjan varmistaminen; uudistumista tukevat strategiset valinnat; osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen; kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä. Suomen on määrä olla v. 2030 mennessä maailman vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö. T&k-intensiteettitavoite (t&k-menot/bkt) on 4 %.

Yksityisen ja julkisen sektorin t&k-menot kääntyivät lievään kasvuun v. 2017, mutta t&k-intensiteetti laski 2,70 prosenttiin. Vuonna 2018 sen arvioidaan olevan 2,65 %. Lähivuosina t&k-intensiteetti pysynee 2,6 prosentissa.

Valtion t&k-rahoituksen suhde bruttokansantuotteeseen oli vielä v. 2015 lähes yhdessä prosentissa, mutta se laski 0,80 prosenttiin v. 2018. Valtion t&k-rahoitus nousee selvästi v. 2019, mutta intensiteetti pysyy ennallaan.

OECD:n arviointi Suomen innovaatiojärjestelmästä julkaistiin kesällä 2017. Raportti osaltaan ohjaa tiede- ja innovaatiopolitiikan lähivuosien kehittämistä. Arvioinnin viitoittamana pyritään mm. vahvistamaan julkisten tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä, edistämään tutkimustulosten laajaa hyödyntämistä ja lisäämään rahoitusta soveltavassa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa.

Tekes ja Finpro yhdistyivät 1.1.2018 Business Finland -organisaatioksi (BF). Sen perustaminen vastaa OECD-arvioinnissakin esitettyyn tarpeeseen edistää yritysten kilpailukykyä ja vientiä osaamisen ja innovaatioiden keinoin. Suomi voi kilpailla globaalisti ja olla houkutteleva kumppani, kun t&k on laadukasta ja innovaatiotoiminta kiinnostavaa, kokonaan uutta liiketoimintaa avaavaa.

BF:lla on v. 2018—2019 käytettävissään 60 milj. euroa kasvumoottoriekosysteemien pääomalainoitukseen. Kasvumoottorit ovat yli miljardin euron liiketoimintaan tähtääviä yhteistyöverkostoja. Ne toteutetaan yritysvetoisella elinkeinoelämän, t&k-organisaatioiden ja julkisten toimijoiden kumppanuusmallilla, jolla haetaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luodaan uusia kasvualoja Suomeen.

Suomen Akatemialle on osoitettu 50 milj. euroa v. 2018—2019 yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kohdennetun lippulaivaohjelman toteuttamiseen. Tavoitteena on koota korkeatasoista osaamista globaalisti kilpailukykyisiksi tutkimuskeskittymiksi, jotka myös vahvistavat talouskasvua ja laajemmin t&k:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kaksi ensimmäistä rahoitettua lippulaivaa keskittyvät langattomien verkkoteknologioiden kehittämiseen sekä biotalouden tulevaisuuden ratkaisuihin ja materiaalitutkimukseen. Suomen Akatemian valtuuksia korotetaan 25 milj. eurolla nuorten tutkijoiden tukemiseksi ja t&k-toiminnan laadun ja uudistumisen parantamiseksi.

Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta (v. 2014—2020) on päivitetty v. 2018 valmistuneen arvioinnin pohjalta. Akatemiaan kuuluva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) jatkaa rahoitusta tähtäimenä tuottaa ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin, uudistaa elinkeinoelämää sekä kehittää työelämää ja julkista sektoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen neuvotteluissa on sovittu v. 2020 asti korkeakoulujen yhteiset tavoitteet, korkeakoulukohtaiset toimet, vahvuusalat, tutkintotavoitteet ja määrärahat. Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistettiin v. 2017 tavoitteena vahvistaa toiminnan tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Malleja tarkistetaan v. 2019. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyvät Tampereen yliopisto -nimiseksi säätiöyliopistoksi 1.1.2019. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä jatketaan v. 2017 valmistuneen arvioinnin pohjalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämislinjauksia (v. 2017—2025). Suomen Akatemia noudattaa kansainvälisen yhteistyön laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen linjauksia (v. 2017—2021). Linjaukset palvelevat myös valtioneuvoston yhteistä Talent Boost -ohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen.

Team Finland -toimijaverkoston ja palvelumallien kehittämistä jatketaan viennin edistämiseksi, pk-yritysten kansainvälistämiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Suomalaisen osaamisen näkyvyyttä lisätään mm. Team Finland Knowledge -verkostolla, jonka puitteissa maailmalle lähetetään kuusi korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijaa v. 2019 mennessä. Koulutusvientiä on vauhditettu esteitä purkamalla ja Education Finland -kasvuohjelmalla. Suomen saamaa osuutta EU:n t&k-rahoituksesta pyritään edelleen nostamaan, vaikka se onkin suurempi kuin suhteellinen EU-maksuosuutemme.

Vuosina 2015—2019 siirretään yliopistojen valtionrahoituksesta asteittain 50 milj. euroa Suomen Akatemian kautta jaettavaksi, tavoitteena tukea yliopistojen profiloitumista strategioidensa mukaisesti. Tehdyn arvioinnin mukaan tämä rahoitus on edistänyt yliopistojen strategioiden jalkautusta ja seurantaa, vahvistanut johdon päätöksentekoa sekä vauhdittanut muutosta yliopistoissa.

BF-uudistuksen myötä otetaan käyttöön uusia palveluita, jotka lähentävät osaamisen tarjoajia ja hyödyntäjiä ja lisäävät tutkimustiedon ja osaamisen kaupallista hyödyntämistä. BF jatkaa mm. Innovaatioseteli-instrumenttia ja Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusta, tavoitteena tukea uuden tiedon ja osaamisen käyttöönottoa yrityksissä. Muovin kierrätystä ja korvaavien vaihtoehtojen kehittämistä vauhditetaan osana tulevaa kiertotalouden ohjelmaa.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen lisäämiseksi perustettiin v. 2018 verkostomainen osaamiskeskus KEINO. Tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen ja palvelujen vaikuttavuutta ja laatua eritoten kestävää kehitystä ja kiertotaloutta edistävällä tavalla sekä luoda markkinoita uusille tuotteille.

Elinkeinoelämän monipuolistumista ja start-up kulttuuria vahvistetaan kanavoimalla markkinoille julkista pääomarahoitusta. Parhaillaan toteutetaan kansallista tekoälyohjelmaa, jolla vahvistetaan tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ja siihen liittyvää innovaatiotoimintaa Suomessa.

Julkisten tietovarantojen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avointa saatavuutta ja hyödyntämistä edistetään. Hallitus jatkaa datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman (2017—2021) toteutusta ja osoittaa voimavaroja alan tutkimusinfrastruktuurin nostamiseksi kansainväliselle tasolle.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja tiekarttaa on toteutettu (v. 2016—2018) monen hallinnonalan sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä sekä eräänlaisena pilottina valtionhallinnon systeemiselle kehittämiselle. Terveysalan kasvun vauhdittamiseksi käynnistetään jatkossa uusia toimia erikseen määritellyillä painopistealueilla.

Suomen Genomikeskus aloittaa toimintansa 1.1.2019. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tavoitteena on, että v. 2020 genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus ja biopankkeja yhdistävä osuuskunta ovat vakiinnuttaneet toimintansa ja rahoituksensa. Niiden avulla tuetaan terveysalan kasvua ja vahvistetaan kansallista t&k- ja innovaatiotoimintaa.

Kaikkien ministeriöiden, Suomen Akatemian ja BF:n yhteistyönä ollaan kehittämässä menettelytapoja t&k- ja innovaatiotoiminnan kansallisille strategisille valinnoille. Pyrkimyksenä on luoda hallinnonalojen välinen yhteistoimintamalli, jolla myös vahvistetaan Suomen globaalia asemaa osaamisperustaisena taloutena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa laatima Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visio määrittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilan ja kehittämisedellytykset. Päämääränä on, että Suomen korkeakoulujärjestelmä on jatkossakin kansainvälisesti laadukas ja vaikuttava.

Valtioneuvoston v. 2013 tekemän tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen osalta on toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2018 lopulla valmistuva uudistuksen arviointi tuottaa tietoa tiede- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä varten.