Talousarvioesitys 2018

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 270,3 milj. euroa, joka on 101,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin osakehankintoihin varatun 100 milj. euron määrärahan poistumisesta. Yritysten omistajanvaihdosten tukemiseen ehdotetaan 0,4 milj. euron lisämäärärahaa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 895,9 milj. euroa, joka on 27 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu muun muassa innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toimintojen kokoamisesta Business Finland -toimijan alle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä. Uudistuksessa Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään kokonaisuuteen, joka muodostuu virastosta ja sille palveluja tarjoavasta yhtiöstä.

Business Finlandin avustusvaltuudeksi ehdotetaan 270,5 milj. euroa, joka on 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisävaltuutta kohdennetaan tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön ja innovatiivisiin hankintoihin sekä innovaatioiden ja kansainvälistymisen tukemiseen.

Finnvera Oyj:n varainhankintaan osoitettujen lainojen enimmäisvaltuutta ehdotetaan nostettavan 500 milj. euron tasolta 1 mrd. euron tasolle.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen määrärahaksi ehdotetaan 35 milj. euroa. Määräraha on tarkoitus käyttää hallituksen kärkihankkeen mukaiseen Kasvurahastojen Rahasto III (KRR III) perustamiseen. KRR III tekee markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin.

Matkailu 4.0 -kärkihankkeen toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan lisärahoitusta 8 milj. euroa, josta 5,4 milj. euroa kohdentuu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Lisärahoitusta on tarkoitus kohdentaa matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen. Kiertotalouden investointeihin, kasvuekosysteemien kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 7 milj. euron määrärahaa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 489,6 milj. euroa, jossa on 107,3 milj. euroa vähennystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Muutos aiheutuu pääosin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen vähennyksestä.

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 327 milj. euroa, joka on 96,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuoden varsinaisessa talousarviossa. Momentin määrärahaan vaikuttavat vähennyksinä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 59 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä nuorisotyöttömyyden vähentämiseen liittyvä 13,4 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Kotoutumiskoulutuksen määrärahojen 23 milj. euron lasku johtuu turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestä. Momentin määrärahoja lisätään 25 milj. eurolla käyttöön otettavan aktiivimalliin toimeenpanoon. Työnhakijan roolia työnhaussa lisätään. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää työttömiä ja osa-aikatyössä olevia hakemaan aiempaa tiiviimmin omaehtoisesti työtä raportointivelvollisuuden velvoittamina.

Yksityisten työvoimapalvelujen roolia lisätään. Työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan aiempaa useammin kasvokkain ja tehostettua palvelua tarvitsevia ohjataan ulkoisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin. Työttömien alueellista liikkuvuutta tuetaan tekemällä työtarjouksia entistää laajemmalle alueelle. Liikkuvuusavustusten soveltamisalaa laajennetaan. Sanssi- ja duunikortit yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan ohjaamotoiminta vakinaistamalla ja toimintaa kehittämällä malli, jossa nuori saa tukea kynnyksettömällä periaatteella palvelutarpeensa mukaisesti. Ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen ja psykososiaalisen tuen palvelupakettiin ehdotetaan 8 milj. euron lisäystä TE-toimistojen toimintamenomäärärahoihin.

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2020 alusta lähtien. Uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä on tarkoitus hyödyntää järjestäjä-tuottaja -mallia. Osana maakuntauudistusta työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahat siirtyvät v. 2020 maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen.

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän määrärahoiksi ehdotetaan 79,7 milj. euroa, jossa on 3,3 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja ehdotetaan lisättävän 280 000 eurolla sote- ja maakuntauudistukseen liittyvään väliaikaiseen yrityskauppavalvontaan ja markkinoiden toimivuuden edistämiseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät lakiesitykset, jotka mahdollistavat matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamisen matkapalveluyhdistelmien tarjoajan maksukyvyttömyyden varalta. Matkanjärjestäjiltä kerättäisiin veroluonteista 0,024 prosentin suuruista maksua, joka perustuu matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihtoon. Vastaavasti valtio varautuu maksamaan mahdolliset paluukuljetukset nopeallakin aikataululla, jota varten talousarvioon varataan 1 milj. euron määräraha.

Hallitusohjelman mukaisesti yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan. Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan. Valmistellaan tavaramerkkilain kokonaisuudistus ja liikesalaisuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parannetaan. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 390,4 milj. euroa, jossa on 47,5 milj. euroa vähennystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu pääosin Finpron toiminnan valtionavustuksen siirrosta 1.1.2018 toimintansa aloittavaan Business Finlandiin, yritysten kehittämishankkeisiin kohdentuvista julkisen talouden sopeutustoimista ja maksatusten vähentymisestä. Alueellisen kuljetustuen maksamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 467 milj. euroa, jossa on 2,5 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Energiatuen valtuus kasvaa 20 milj. eurolla. Uusiutuvan energian tuotantotukeen varatut määrärahat kasvavat 40,7 milj. euroa. Sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen osoitetaan 3 milj. euroa ja energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen 1 milj. euroa lisäystä. Hallituksen esitys valmistellaan kivihiilen energiakäytön kieltämisestä.

LNG-terminaalien investointitukien maksatuksiin varatut määrärahat laskevat 13,5 milj. euroa ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki 16 milj. euroa.

Kotouttaminen

Kotouttamisen määrärahoiksi ehdotetaan 248,6 milj. euroa, jossa on 14,7 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu myönteisten turvapaikkapäätösten osuuden kasvusta 36 prosentista 41 prosenttiin.