Talousarvioesitys 2017
10. Liikenneverkko
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 266 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 13 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 279 000 000 euroon nähden aiheutuu Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen -kärkihankkeen rahoituksen jaksotusmuutoksesta.
| 2017 talousarvio | 1 266 000 000 |
| 2016 I lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 1 061 400 000 |
| 2015 tilinpäätös | 940 702 000 |
36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtuus tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:
1) Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentamisen avustamiseen Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia pikaraitiotien rakentamisen kustannuksista.
2) Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) rakentamisen avustamiseen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 71 000 000 euroa. Valtuuden määrä lisättynä suunnitteluun myönnetyllä määrällä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien rakentamisen kustannuksista.
Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:
Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2021.
Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudullisesti merkittävinä elinkeinovetureina.
Suunnitellun radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Raide-Jokeri on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja sijoittuu pääasiassa omalle ajouralle. Raitiotiellä liikennöidään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Ajoaika linjalla on noin 60 minuuttia ja keskimääräinen matkanopeus 25 km/h. Arkisin ruuhka-aikana liikennöidään 5—6 min vuorovälillä ja päivällä 10 min välein. Arkivuorokauden matkustajamääräksi on arvioitu 87 800 matkustajaa vuonna 2025. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2030 noin 154 000 asukasta ja sijaitsevan noin 102 000 työpaikkaa.
Hankkeen kustannusarvio on 280 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100). Hankkeen H/K-suhde on 0,7. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 84 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät hankkeen kustannusarvioon ja joista aiheutuu menoja vuodesta 2016 alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.
Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Espoon ja Helsingin kaupungit sitoutuvat MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luovat edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle hankkeen vaikutusalueella.
Lisäksi hankkeeseen liittyy Kehä I:n tasauksen muutostöitä, joiden kustannusarvio on 30 milj. euroa ja jotka eivät sisälly valtuuteen. Muutostöiden suunnittelu on kesken. Toteutuksesta sekä valtion ja Espoon kaupungin välisestä kustannusjaosta päätetään suunnitelman valmistuttua. Muutostyöt on tarkoitus rahoittaa määrärahoja uudelleen kohdentamalla.
Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana.
Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulut. Palvelu- ja virkistysalueet ovat nykyistä helpommin saavutettavissa. Vilkkailla alueilla raitiotie korvaa suuren osan bussiliikennettä. Raitiotietä liikennöidään kahtena linjana arkisin 7,5 min vuorovälillä. Ydinkeskustassa linjat kulkevat yhteistä reittiä, jolloin vuoroväli on 3—4 minuuttia. Raitiotien ja bussien syöttöliikenteen vuorot yhteensovitetaan.
Raitiotiellä on noin 55 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 110 000 vuonna 2040. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 133 000 asukasta ja sijaitsevan noin 110 000 työpaikkaa. Raitiotie lisää joukkoliikenteenmatkojen määrää bussivaihtoehtoon verrattuna Tampereen alueella runsaat 10 % eli noin 12 000 matkaa vuorokaudessa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee nykyisestä 1,7 prosenttiyksikköä. Raitiotiejärjestelmä säästää joukkoliikenteen operointikustannuksia suuremmasta kalustokoosta johtuen.
Hankkeen kustannusarvio (vaihe 1. ja vaihe 2.) on 250 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100) helmikuussa 2015 valmistuneen hankesuunnitelman ratkaisulla. Hankkeen H/K-suhde on 1,3. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Toteutuksen 2. vaiheeseen ei saa myöntää rahoitusta ennen kuin Tampereen kaupunki on tehnyt siitä lainvoimaisen päätöksen.
Toteutuksen 1. vaihe sisältää radan Tampereen keskustasta Hervantaan ja Tays Keskussairaalalle, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Kustannusarvio on 238,8 milj. euroa, joka sisältää allianssin kehittämisvaiheen 10,5 milj. euron kustannukset. Valtio on osoittanut aikaisemmin kehittämisvaiheeseen valtionapua 3,06 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, varikon, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 1. vaiheen toteutukseen ja joista aiheutuu menoja vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.
Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien |
|
| Raide-Jokeri | - | 300 | 15 000 | 68 700 | 84 000 |
| Tampereen raitiotie | - | 15 800 | 19 600 | 35 600 | 71 000 |
| Menot yhteensä | - | 16 100 | 34 600 | 104 300 | 155 000 |
| 2017 talousarvio | — |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Määrärahaa saa käyttää:
7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kohta 7) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 7).
Talousarvioesitykseen nähden muutoksella yhtenäistetään yksityistietoimituksissa määrättävien korvausten maksukäytäntöä.
| 2017 talousarvio | 34 997 000 |
| 2016 talousarvio | 34 997 000 |
| 2015 tilinpäätös | 23 620 979 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Vt 4 Oulu—Kemi | 125 000 000 |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 165 000 000 |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 5 700 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
| Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
| Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
| E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
| Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
| E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
| Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
| Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
| Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Ratahankkeet | |
| Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
| Kehärata | 517 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
| Riihimäen kolmioraide | 12 500 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 450 000 |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
| Rauman meriväylä | 28 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 168 000 000 |
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.
Talousarvioesitykseen nähden Uudet väylähankkeet -taulukkoon on lisätty Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys -hanke, 5 700 000 euroa.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, metalliteollisuuden kilpailukykyä ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hanke sisältää Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistyksen ja sähköistyksestä aiheutuvia ratatöitä. Lisäksi hanke sisältää erikoiskuljetusten varmistamiseksi rataan ja tiehen tehtäviä toimenpiteitä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 7 100 000 euroa (MAKU 130, 2010=100), josta Porin kaupunki maksaa 1 400 000 euroa. Lisäksi hankkeeseen sisältyy muuta ulkopuolista rahoitusta 2 000 000 euroa. Loppuosa rahoitetaan muilta hankkeilta säästyvillä määrärahoilla. Hankkeen H/K suhde noin 0,55.
Lisäksi talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukossa on otettu huomioon lisäyksenä vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetuista valtuuksien tarkistuksista 2 400 000 euroa vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeelle, 2 500 000 euroa Riihimäen kolmioraide -hankkeelle, 450 000 euroa Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys -hankkeelle ja 3 000 000 euroa Kehärata-hankkeelle.
Edellä mainittujen muutoksien johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € | Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € | Arvioitu käyttö milj. € | Määräraha v. 2017 milj. € | Rahoitustarve myöhemmin milj. € | |
| Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
| Tiehankkeet | |||||||
| Vt 8 Turku—Pori | LTA I 2013/ LTA II 2014 | 2018 | 92,5 | 2,5 | 83,1 | 6,9 | - |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | TA 2014 | 2017 | 32,0 | 16,4 | 9,0 | 6,6 | |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA I 2014 | 2018 | 76,0 | 47,7 | 24,0 | 4,3 | |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | TA 2015 | 2017 | 27,0 | 15,0 | 12,0 | - | |
| Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius | TA 2015 | 2017 | 15,0 | 10,0 | 5,0 | - | |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | LTA I 2015 | 2017 | 22,5 | 17,5 | 5,0 | - | |
| Ratahankkeet | |||||||
| Pohjanmaan rata | TA 2011/ LTA III 2011/TA 2015 | 2017 | 674,0 | 646,7 | 27,3 | - | |
| Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 18,0 | 9,0 | 13,0 | |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 32,0 | 43,0 | 75,0 | |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2020 | 60,0 | 12,0 | 12,0 | 36,0 | |
| Vesiväylähankkeet | |||||||
| Rauman meriväylä | LTA II 2014/ LTA IV 2015 | 2017 | 28,0 | 19,0 | 9,0 | - | |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 19,0 | 12,0 | 9,0 | |
| Yhteiset väylähankkeet | |||||||
| Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA I 2015/ TA 2017 | 2018 | 168,0 | 67,7 | 66,4 | 33,9 | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 425,0 | 2,5 | 1 004,1 | 245,6 | 177,8 | ||
| Uudet väylähankkeet | |||||||
| Vt 4 Oulu—Kemi | TA 2017 | 2021 | 125,0 | 7,0 | 118,0 | ||
| Vt 5 Mikkeli—Juva | TA 2017 | 2021 | 121,0 | 5,0 | 116,0 | ||
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | TA 2017 | 2021 | 198,0 | 12,2 | 185,8 | ||
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017 | 2022 | 165,0 | 3,0 | 162,0 | ||
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | TA 2017 | 2018 | 5,70 | 2,0 | - | 3,12 | |
| Uudet väylähankkeet yhteensä | 614,70 | 27,2 | 584,92 | ||||
| Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 2 039,7 | 4,5 | 1 004,1 | 272,8 | 762,72 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien |
|
| Keskeneräiset väylähankkeet | 240 600 | 118 450 | 49 348 | 10 000 | 418 398 |
| Uudet väylähankkeet | 27 200 | 172 320 | 159 400 | 253 200 | 612 120 |
| Menot yhteensä | 267 800 | 290 770 | 208 748 | 263 200 | 1 030 518 |
| 2017 talousarvio | 272 800 000 |
| 2016 III lisätalousarvio | — |
| 2016 II lisätalousarvio | 4 699 000 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 tilinpäätös | 358 857 000 |