Talousarvioesitys 2017
Selvitysosa:Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta. Lisäksi sairaskodeissa toteutettavaan kuntoutukseen ja laitoshuoltoon käytetään Rahapelitoiminnan tuottovaroja. Määrärahaa saa käyttää myös kuntoutushoitokustannusten ja sairaanhoitokulujen asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
Sotilasvammakorvausten tavoitteena on korvata sodassa tai asepalveluksessa saatujen vammojen ja sairauksien aiheuttama haitta sekä turvata mahdollisuus itsenäiseen selviytymiseen. Tavoitteena on myös turvata toimeentulo niille sotainvalideille, jotka eivät muutoin saa riittävää toimeentuloa. Kuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä selviytymistä ja siten lisätä sotainvalidien ja heidän puolisoidensa mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään.
Edunsaajien määrät vuosina 2015—2017
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Sotainvalidien määrä vuoden lopussa | 2 595 | 2 110 | 1 680 |
Sotilasinvalidien määrä vuoden lopussa | 2 217 | 1 980 | 1 780 |
Rintamaveteraanien määrä | 18 906 | 14 680 | 11 600 |
Sotainvalidien omaisten määrä (= huoltoeläkkeensaajat) | 5 866 | 5 400 | 5 000 |
Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden määrä | 4 086 | 3 900 | 3 700 |
Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä | 3 600 | 3 200 | 2 800 |
Sotilasvammalaki koskee sekä Suomen sodissa vuosina 1939—1945 vammautuneita (sotainvalidit) että varusmiespalveluksessa ennen vuotta 1991 loukkaantuneita tai vammautuneita henkilöitä (sotilasinvalidit). Teksteissä käytetään useimmiten ilmaisua ”sotainvalidi”. Ilmaisu pitää sisällään myös sotilasinvalidit, jotka ovat sotilasvammalain mukaan oikeutettuja samoihin etuuksiin ja palveluihin kuin sotainvalidit heille määritellyn työkyvyttömyysasteen (haitta-asteprosentin) mukaisesti.
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siirtoväen huollon järjestämisestä annetun lain (864/1949) 2 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksiin sijoitettujen sotasiirtolaisten määrän arvioidaan vuonna 2017 olevan 18. Määräraha jakautuu sekä korvausennakoiden että loppuerien maksamiseen.
2017 talousarvio | 1 450 000 |
2016 talousarvio | 1 450 000 |
2015 tilinpäätös | 1 084 627 |
50. Rintamalisät (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaisen rintamalisän maksamiseen
2) ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Indeksisidonnaisten menojen säästö | -200 |
Tarvearvion muutos | -4 260 |
Yhteensä | -4 460 |
2017 talousarvio | 16 000 000 |
2016 talousarvio | 20 460 000 |
2015 tilinpäätös | 24 891 455 |
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 105 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilasvammalain (404/1948) ja muiden siihen liittyvien lakien sekä arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
2) sotainvalidien kuntoutukseen ja laitoshoitoon
3) kuntoutus- ja sairaanhoitokulujen asiantuntijapalkkioiden maksamiseen
4) kunnallisten avopalvelujen kustannusten korvaamiseen Ruotsissa asuville vähintään 15 prosentin, 1.3.2017 lähtien vähintään 10 prosentin sotainvalideille myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta.
Selvitysosa:Pääosa sotilasvammakorvauksista muodostuu elinkoroista ja täydennyskoroista, sotainvalidien leskille ja lapsille maksettavista huoltoeläkkeistä sekä sairaanhoito- ja kuntoutuskustannuksista.
Elinkoron ja huoltoeläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2017 lopussa olevan noin 8 400, joista elinkoron saajia on 3 400.
Ruotsissa asuvat sotainvalidit ovat tasa-arvoisessa asemassa Suomessa asuvien sotainvalidien kanssa, myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta.
Valtiokonttorin kustantamia ateriapalveluja käytti Ruotsissa 34 henkilöä vuonna 2015.
Sotilasvammalain 6 d § mahdollistaa sen, että kunnille ja kuntayhtymille korvattavia avohuoltokustannuksia voidaan rahoittaa raha-automaattitoiminnan tuottovaroista. Rahapelitoiminta tilittää tähän liittyen 30 000 000 euroa momentille 12.33.90.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sotilasvammalaista annetun lain muuttamisesta sotilasinvalidien haitta-asterajan laskemisesta 15 prosentista 10 prosenttiin 1.3.2017 lähtien. Määrärahassa on huomioitu sotilasvammalain nojalla korvattavia kunnallisia avopalveluja sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle sotainvalidille.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kunnallisten avopalvelujen lisämenot haitta-asteen laskemisesta 15 prosentista 10 prosenttiin (HO 2015) | 5 200 |
Tarvearvion muutos | -18 104 |
Yhteensä | -12 904 |
2017 talousarvio | 105 000 000 |
2016 talousarvio | 117 904 000 |
2015 tilinpäätös | 110 688 454 |
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 57 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja sotilasvammalain (404/1948) 6 d §:n nojalla sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten laitoshuollon kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
2) neuvontapalvelutoimintaan suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.
Selvitysosa:Sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitoksina toimii vuonna 2017 arviolta 22 laitosta eri puolilla Suomea. Sotainvalidien ohella laitoksissa kuntoutetaan ja/tai hoidetaan myös muita asiakasryhmiä. Sotainvalidien ja heidän aviopuolisoidensa kesken jaettuja kuntoutuspäiviä sekä sotainvalidien hoitopäiviä arvioidaan vuonna 2017 olevan näissä laitoksissa vielä yhteensä n. 158 800. Kuntoutus- ja hoitolaitoksille maksetaan korvaus toteutuneiden hoitopäivien/käyntikertojen perusteella. Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään hoitopäivä- ja käyntikertahintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutus- ja hoitopalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista. Hankintasopimuksessa on sovittu kuntoutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähinnat. Korvausta käytetään myös sotainvalidien neuvontapalvelutoimintaan.
Sotainvalidien hoitopäivät/-kerrat sotainvalidien laitoksissa 2015—2017
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Hoitopäivät yhteensä (ei sisällä avokuntoutuskertoja) | 222 230 | 184 700 | 158 800 |
— laitoshoito | 155 000 | 132 300 | 115 200 |
— intervallihoito | 36 400 | 28 600 | 25 000 |
— päiväsairaala | 6 840 | 5 000 | 3 800 |
— laitoskuntoutus | 23 400 | 18 400 | 14 500 |
— päiväkuntoutus | 590 | 400 | 300 |
— avokuntoutuskerrat | 3 180 | 2 400 | 2 200 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sota- ja sotilasinvalidien määrän väheneminen | -3 000 |
Yhteensä | -3 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 57 000 000 |
2016 talousarvio | 60 000 000 |
2015 tilinpäätös | 62 500 000 |
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoimintamenojen maksamiseen valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan
2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
Selvitysosa:Puolisokuntoutukseen oikeutettujen sotainvalidien puolisoiden ja leskien määrän arvioidaan vuonna 2017 olevan 2 800. Kuntoutusjakson pituus on kaksi viikkoa kuntoutettavaa kohti.
Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään kuntoutuslaitosten hoitopäivähintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutuspalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista.
2017 talousarvio | 3 100 000 |
2016 talousarvio | 3 100 000 |
2015 tilinpäätös | 3 100 000 |
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan rintama-avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuosien 1939—1945 sotiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
2) rintama-avustuksen myöntämiseen myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoisille rintamasotilaille.
Selvitysosa:Tavoitteena on tukea vaatimattomissa taloudellisissa oloissa elävien veteraanien toimeentuloa.
Toiminnan laajuus 2015—2017
2015 toteutunut |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Avustusta saavien lukumäärä | 100 | 80 | 70 |
Avustus euroa/henkilö | 540 | 540 | 540 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -5 |
Yhteensä | -5 |
2017 talousarvio | 50 000 |
2016 talousarvio | 55 000 |
2015 tilinpäätös | 55 000 |
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
Selvitysosa:Kuntoutusta järjestetään laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti samoissa kuntoutuslaitoksissa kuin veteraanikuntoutustakin. Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään hoitopäivähintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutuksen laatuun liittyvistä tavoitteista. Eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden henkilöiden lukumäärän arvioidaan olevan 3 700 vuonna 2017, joista kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 1 500 henkilöä.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 3 500 000 |
2016 talousarvio | 3 500 000 |
2015 tilinpäätös | 3 500 000 |
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 17 688 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä matkakulujen maksamiseen
3) kuntoutuskustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen
4) kotiin vietävien avopalvelujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Saajamäärän väheneminen | -300 |
Yhteensä | -300 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 17 688 000 |
2016 talousarvio | 17 988 000 |
2015 tilinpäätös | 20 988 000 |
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 608 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämismenojen maksamiseen
3) kuntoutushoitokustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen
4) kotona asumista tukevien avopalvelujen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ennakoitu palvelutarve sekä Rahapelitoiminnan tuotto momentille 33.50.56.
Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään kuntoutuslaitosten hoitopäivähintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutuspalvelujen laadusta.
Rintamaveteraanien lukumäärän arvioidaan olevan 11 600 vuoden 2017 lopussa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Veteraanien kuntoutus (kertaluonteisen lisäyksen poisto) | -4 000 |
Veteraanikuntoutuksen tason turvaaminen | -3 800 |
Yhteensä | -7 800 |
2017 talousarvio | 3 608 000 |
2016 talousarvio | 11 408 000 |
2015 tilinpäätös | 9 608 000 |