Talousarvioesitys 2016
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, sekä iBET-ohjelma (innovative Business from Emerging Technologies)) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it, Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen rahoitus ja VNK:n selvitys- ja tutkimustoiminta), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on iBET-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla.
Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (%)
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Kärki- ja innovaatio-ohjelmat | 44 | 48 | 50—60 |
Osaamisen kehittäminen | 52 | 49 | 35—45 |
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) | 3 | 3 | 5 |
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Elinkeinoelämä uudistuu kasvuhakuisesti ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on käytettävissä sitä palvelevaa tutkimustietoa | |||
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt hanketulokset 1—3 vuoden kuluessa, % vastaajista (VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely) | 54 | 65—70 | 65—70 |
VTT menestyy erityisen hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa | |||
— EU:n tutkimusrahoituksen tuotot, (milj. euroa) | 32,6 | 32,6 | > 32,6 |
Kasvua vauhdittavat toimenpiteet kohdistuvat strategisesti tärkeille kasvualoille (biotalous, cleantech, digitalous, terveysala) ja aineettomaan arvonluontiin | |||
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), keskiarvo | 3,8 | 3,6—3,9 | 3,6—3,9 |
VTT:n osaaminen vahvistuu ja uudistuu strategisen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön avulla valituilla kärkialueilla | |||
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), keskiarvo | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus | 91 520 |
Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen | 160 |
Erityisavustukset jäsenmaksuihin | 90 |
Yhteensä | 91 770 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -2 000 |
Palkkaliukumasäästön loppuminen | 127 |
Uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointien loppuminen | -3 310 |
Palkkausten tarkistukset | 103 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -9 053 |
Säästöpäätös | -3 500 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -1 617 |
Yhteensä | -19 250 |
2016 talousarvio | 91 770 000 |
2015 I lisätalousarvio | 19 168 000 |
2015 talousarvio | 111 020 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.