Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2017  

  2016  

  2015  

  2014  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
              01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
              44. Alueellinen kuljetustuki
              45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
              50. Palkkaturva
              51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
              64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella.

Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritystukilain (1336/2006) uudistuksella yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan yritystukijärjestelmää. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Uudistetut yritystoiminnan kehittämispalvelut otetaan käyttöön vuonna 2014.

Työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämistä jatketaan vuoden 2013 alussa käynnistyneen palvelu-uudistuksen linjausten mukaisesti. Uudistuksella tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. TE-toimiston ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa.

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan varmistamalla nuorisotakuun toteutus. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä ja uusia yrittäjyyden muotoja tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Toimialakohtaisia nuorten työllistämismalleja toteutetaan laajassa yhteistyössä.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä on lisätty. Kokeilussa pyritään vuoteen 2015 mennessä löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi toteutetaan vuodesta 2014 alkaen. Välityömarkkinoilla tarjottavien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Palkkatuettu työ   
— Valtionhallinto8121 000740
— Kunnat ja kuntayhtymät7 5817 4207 120
— Yksityinen sektori16 62718 37017 460
Starttiraha1)4 0804 6604 610
Työvoimakoulutus2)23 31919 66018 280
Valmennukset2)2 5764 5304 170
Yhteensä54 99555 64052 380
Työkokeilut3)13 26714 00013 500
Yhteensä68 26269 64065 880

1) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.

2) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta 2013 lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuoden 2012 luvusta on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset.

3) Työkokeilut (v. 2012 työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään %31,42929
— Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään %1915,615,6
— Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään %25,117,917,9
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä143 751140 000140 000
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään %31,42929
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään %19,61010
— Virta yli 3 kk työttömyyteen 25—29 -vuotiailla vastavalmistuneilla, enintään %29,91313
— Uusien yritysten määrä6 6449 0008 000
— Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi8,018,18,1

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 157 063 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, %636969
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, %626565
— CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, vähintään, %83030
— työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, vähintään, %415160

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys3 2353 1233 053
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,73--
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,0-> 3,0
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,1- > 3,1
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5)2,9-> 2,9
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5)3,1-> 3,1
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5)3,0-> 3,0
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5)3,5-> 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
    
Bruttomenot176 562182 055157 463
Bruttotulot12 36914 000400
Nettomenot164 193168 055157 063
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta19 189  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle13 688  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 32.01.02 (-170 htv)-6 677
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv)-45
Palkkausten tarkistukset567
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-403
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-300
Tasomuutos-4 134
Yhteensä-10 992

2014 talousarvio157 063 000
2013 I lisätalousarvio-6 677 000
2013 talousarvio168 055 000
2012 tilinpäätös158 692 000

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 067 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.

Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.

Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.

Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienen ja keskisuuren yrityksen kuljetuksista.

Kuljetustukea koskeva valtioneuvoston asetus on voimassa 31.12.2013 asti. Asetuksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2017 loppuun. Samalla kuljetustukijärjestelmään tehdään tarvittavat EU:n uusista kauden 2014—2020 valtiontukisäännöistä johtuvat ja mahdolliset muut tarpeelliseksi katsottavat sisällölliset ja tekniset muutokset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen, kuljetustuen jatkamisen vuoksi perusteettomaksi tulleen lisäyksen poistaminen-2 500
Kuljetustuen jatkaminen2 528
Yhteensä28

2014 talousarvio5 067 000
2013 talousarvio5 039 000
2012 tilinpäätös6 000 000

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 29 239 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen

2) vuonna 2014 voimaan tulevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoavan uuden lain mukaisten avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä enintään 25 678 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2013 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2014.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.

Momentin mukaisia avustuksia suunnataan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, kilpailukyvyn parantamista ja osaamista edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Momentin valtuudesta enintään 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla.

Lisäksi momentin valtuudesta enintään 2 000 000 euroa suunnataan pk-yritysten keksintöjen edistämiseen, eli innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 930 uuden työpaikan ja 100 uuden yrityksen syntymiseen.

Perusteluina vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2014 ovat erityisesti toimenpiteet varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseksi. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2014 puolella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2014201520162017Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
      
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset23 4399 9731 618- 35 030
Vuoden 2014 sitoumukset5 8009 2008 5002 17825 678
Menot yhteensä29 23919 17310 1182 17860 708

Vuonna 2014 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,3 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästö-1 200
Keksintötoiminnan rahoituksen siirto momentilta 32.20.41550
TA 2013 varuskuntapaikkakunnille tarkoitetun valtuuden (10 milj. euroa) maksatukset3 800
Äkillinen rakennemuutos4 000
Tasomuutos-14 567
Yhteensä-7 417

2014 talousarvio29 239 000
2013 talousarvio36 656 000
2012 tilinpäätös25 077 666

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 37 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa: Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 36 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
    
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa)35 96630 000 37 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa)6 5616 000 6 650
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä8 2318 0008 600
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä2 506 2 400 2 500
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv)645565
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%)627065

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos7 000
Yhteensä7 000

2014 talousarvio37 000 000
2013 talousarvio30 000 000
2012 tilinpäätös36 130 778

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 510 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin

11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan

12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) nojalla maksettavien osa-aikalisien maksamiseen

13) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla.

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2014 jälkeen enintään 91 500 000 euroa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto lyhenisi kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Samassa yhteydessä esitetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista siten, että, että kunnille säädetyn työllistämisvelvoitteen enimmäisaika lyhenee kahdeksasta kuuteen kuukauteen.

Määrärahan käyttöperusteisiin on lisätty kohta 11), koska julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 8 luvun 5 § tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 alusta lähtien näitä palveluja ei enää rahoiteta momentilta 32.01.02. Käyttöperusteisiin on lisätty myös kohta 12) ennen vuotta 2013 aloitettujen osa-aikalisien loppuun maksamiseen. Lisäksi käyttöperusteisiin on lisätty kohta 13) tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille ja palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit7 818 000
Kokeilut ja valmennukset38 770 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus146 500 000
— Kotoutumiskoulutus 45 000 000
Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta1 300 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 500 000
Yhteensä194 300 000
  
Starttiraha35 500 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto24 000 000
— Kunnat ja kuntayhtymät48 000 000
— Yksityinen sektori106 000 000
Yhteensä178 000 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus37 500 000
Korvaukset3 700 000
Vakuutusturva650 000
Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen kehittäminen300 000
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään)437 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään)10 000 000
Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään)2 000 000
Työnetsintäpalkkio kuntakokeilukunnissa (enintään)2 000 000
Kaikki yhteensä510 975 000

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.

Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.

Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
    
Vaikuttavuus   
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %34,22931
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %47,34346
Laatu   
— ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, vähintään, %81,07979
Yrityksiin työllistäminen   
— tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, %36,34038

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2014201520162017Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset73 15921 0004 000-98 159
Vuoden 2014 sitoumukset-67 00021 0003 50091 500
Menot yhteensä73 15988 00025 0003 500189 659

Vuonna 2014 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 90,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-35 489
Yhteensä-35 489

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio510 975 000
2013 III lisätalousarvio25 000 000
2013 I lisätalousarvio7 790 000
2013 talousarvio546 464 000
2012 tilinpäätös513 863 000

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 156 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin.

Mikäli vuoden 2013 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2014.

Selvitysosa: Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta.

Perusteluina vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2014 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2014 puolella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201420152016Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
     
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset6 056900-6 956
Vuoden 2014 sitoumukset1 1002 0009004 000
Menot yhteensä7 1562 90090010 956

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-3 330
Yhteensä-3 330

2014 talousarvio7 156 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio10 486 000
2012 tilinpäätös18 529 169