Talousarvioesitys 2014
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 7 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin
5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin
Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen |
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma |
Työterveystoiminta |
Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut |
Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö |
Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä |
Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma |
Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto |
Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus |
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma |
Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu ja valmistelu hanke |
Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset |
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen |
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen |
Uusien hankkeiden käynnistäminen |
---|
Johtamisen kehittämisverkosto |
Viranomaisten yhteiset kenttäjohtamisjärjestelmät (KEJO, Erica) |
Inhimillinen pääoma osatyökykyisten työurien pidentämisen tukena |
Kansallinen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma |
Monialainen kuntoutusselvitys 2013—2015, sisältää kokonaisselvityksen vammaisten apuvälinepalveluista |
Lääkepolitiikka 2020 seuranta; lääkehuolto tulevaisuuden palvelurakenteissa |
Tupakoinnin terveystaloudelliset vaikutukset -hanke |
Osatyökykyisten toimintakonseptin juurruttaminen |
Mielekäs-hanke sote-alan vetovoimaisuuden edistämiseksi |
Tasa-arvo -hankkeet |
EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat |
EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen | 100 |
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys VeTo-projektiin ja päihdeäiteihin liittyen | -1 550 |
Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano | 400 |
Säästöpäätös | -1 000 |
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen | 500 |
Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO) | 200 |
Tasomuutos | -246 |
Yhteensä | -1 596 |
2014 talousarvio | 7 730 000 |
2013 talousarvio | 9 326 000 |
2012 tilinpäätös | 10 480 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.
Momentin yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus- ja muut menot on korvamerkitty KEJO-hankkeelle vuoden 2017 loppuun saakka. Kehyspäätöksessä 27.3.2013 on myönnetty momentilta yhteensä 800 000 euroa vuosille 2014—2016 (400 000 euroa vuodelle 2014, 300 000 euroa vuodelle 2015 ja 100 000 euroa vuodelle 2016) Osatyökykyiset työssä -hankkeelle. Hankkeelle palkataan hankesuunnitelman mukaisesti määräaikainen projektipäällikkö ajalle 1.1.2014—31.12.2015, jonka palkkaus ja muut menot tulisi kattaa momentille myönnetystä määrärahasta.
2014 talousarvio | 7 730 000 |
2013 talousarvio | 9 326 000 |
2012 tilinpäätös | 10 480 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Eduskunta on neljänä perättäisenä vuotena lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan, jotta päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien ja heidän perheidensä hoito on voitu varmistaa. Lisätessään kuluvan vuoden talousarvioon 1,5 milj. euron määrärahan valtiovarainvaliokunta painotti, että rahoitus on saatava vakaalle pohjalle ja että rahoitustarve on otettava huomioon jo vuoden 2014 talousarviota valmisteltaessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toiminnan rahoitus ei kuitenkaan ole vielä ensi vuonnakaan vakaalla pohjalla.
Eduskunnan myöntämää määrärahaa on käytetty varmistamaan Ensi- ja turvakotien liiton kehittämän Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toimivuus, sillä RAY:n avustus on viime vuosina vähentynyt. Saadun selvityksen mukaan avustuksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 jälkeen, jolloin järjestelmä siirtyisi kokonaan julkisen rahoituksen piiriin. RAY:n avustuksen pienentyessä valtionosuuksiin on vuodesta 2011 lukien tehty 3 milj. euron lisäys päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa palvelujen varmistamiseen, mutta käytännössä määrärahan lisäys ei ole ohjautunut päihdehoitoon kaikissa kunnissa.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa päihdeäitien hoito on tarkoitus keskittää erityisvastuualueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistellaan parhaillaan, joten palvelurakennetta koskevat ratkaisut ovat vielä auki.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien hoito voidaan varmistaa myös ensi vuonna, ja lisää momentille 1 500 000 euroa.
Valiokunta edellyttää, että päihdeäitien palveluiden rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle ja että hallitus ottaa rahoitustarpeen huomioon vuoden 2015 talousarvioesityksestä lähtien.
Euroopan neuvosto hyväksyi toukokuussa 2011 yleissopimuksen (CETS No. 210), jonka tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Tämä ns. Istanbulin sopimus on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta, ja se sisältää määräyksiä mm. väkivallan ehkäisystä sekä väkivallan uhrien suojelusta ja heille tarjottavista tukipalveluista.
Sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelinpalvelun järjestämiseen sekä helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamiseen. Sopimus ei anna tarkkaa velvoitetta turvakotipaikkojen määrästä, mutta kriteerinä on kuitenkin riittävyys. Sopimuksessa viitataan Euroopan neuvoston suosituksen mukaiseen mitoitukseen, jossa suositellaan yhtä turvakotipaikkaa 10 000 asukasta kohden. Tämän mukaan Suomessa tulisi olla n. 530 perhepaikkaa, mutta tällä hetkellä niitä on vain noin 120.
Istanbulin sopimus ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan, mutta sen arvioidaan tapahtuvan lähiaikoina sen jälkeen kun 10 allekirjoittajaa, joista vähintään kahdeksan on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, on ratifioinut tai hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuksen ratifiointi edellyttää sitoutumista sopimusmääräysten mukaiseen tavoitetasoon, mikä merkitsee Suomessa mm. turvakotipaikkojen lisäämistä ja ympärivuorokautisen auttavan puhelimen perustamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että sopimuksen toimeenpano edellyttää noin 40 milj. euron lisäpanostuksia. Sopimuksen toimeenpanoon liittyvät monet yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä aluehallinnon ja kuntatoimijoiden kanssa hankkeen turvakotien valtakunnallisen verkostosuunnitelman valmistelua varten; tämän hankkeen määräaika on helmikuu 2015. Ns. rakennepaketin (29.11.2013) linjauksen mukaisesti turvakodit siirtyvät valtion vastuulle.
Valiokunta kiirehtii Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja pitää sopimuksen mukaisten palveluiden valtakunnallistamista ja erityisesti turvakotipaikkojen lisäämistä välttämättömänä. Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ongelma Suomessa, ja Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä.
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten auttavan puhelimen kehittämiseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.
Valiokunta painottaa näyttöön perustuvan hoitotyön merkitystä, sillä hoitotyön menetelmien ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen parantavat hoidon laatua. Hoitotyötä kehittämällä tehottomat ja vanhentuneet käytännöt voidaan korvata tuloksellisilla ja kustannustehokkailla toimintatavoilla. Valiokunta korostaa, että potilaan hoidon onnistuminen edellyttää koko hoitoketjun toimivuutta sekä sitä, että hoito perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.
Valiokunta viittaa pääluokan 29 pääluokan perusteluissa todettuun ja korostaa kolmannen sektorin roolia nuorisotakuun toteuttamisessa. Uusien matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien tarkoituksena on tavoittaa erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Keskeistä on nuoren oppimisvaikeuksien tunnistaminen, kokonaisvaltaisen tuen tarjoaminen sekä sopivan väylän löytäminen ammattiin ja työelämään. Tällaisia matalan kynnyksen palveluita sisältyy mm. Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektiin sekä Vamos ry:n ja PosiVireen toimintaan.
Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa matalan kynnyksen toimintamallien juurruttamiseen ja levittämiseen.
Momentille lisätään yhteensä 2 400 000 euroa, josta osoitetaan
- — 1 500 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
- — 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin toimiin
- — 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen sekä
- — 400 000 euroa matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittämiseen; lisäyksestä osoitetaan vähintään 100 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektille.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin
5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston (KanTa) tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin on avattu oma momentti 33.01.25, minkä vuoksi kohta 4) voidaan poistaa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 10 130 000 |
2013 tilinpäätös | 9 326 000 |
2012 tilinpäätös | 10 480 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.