Talousarvioesitys 2014

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 391 041 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Vt 4 Rovaniemen kohta	25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra	177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela	90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta	47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie	55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	63 000 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke	33 000 000
Vt 8 Turku—Pori	102 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet	14 500 000

Ratahankkeet
Kehärata	474 000 000
Pohjanmaan rata: Hanke Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen ja hanke Kokkola—Ylivieska 2. raide yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi.	654 000 000

Vesiväylähankkeet
Pietarsaaren meriväylä	11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä	11 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden rahoittamiseen.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2014 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Käynnissä olevat väylähankkeet
Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra	TA 2007	2011	177,0		168,9	1,1	7,0
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	TA 2007	2013	80,0		72,9	7,1	-
Vt 5 Päiväranta—Vuorela	LTA I 2009	2014	90,0		86,3	3,7	-
Vt 6 Joensuun kohta	LTA I 2009	2012	47,1	2,1	46,0	1,1	-
E18 Haminan ohikulkutie	TA 2011	2015	180,0		120,2	37,7	22,1
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie	TA 2011	2014	55,0		43,9	7,1	4,0
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	TA 2011	2016	63,0		12,8	18,3	31,9
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke	TA 2012	2015	33,0	15,5	4,0	17,0	12,0
Vt 8 Turku—Pori	LTA 2013	2018	102,5	2,5	5,5	20,0	77,0
Länsimetron liityntäyhteydet	LTA 2013	2015	14,5	1,4	-	8,0	6,5

Ratahankkeet
Kehärata	TA 2009/LTA 2013	2015	474,0	22,5	392,4	77,3	4,3
Pohjanmaan rata	TA 2011/LTA III 2011	2017	654,0		248,0	156,2	249,8

Vesiväylähankkeet
Pietarsaaren meriväylä	TA 2009	2015	11,4		4,8	3,4	3,2
Uudenkaupungin meriväylä	TA 2011	2014	11,0		6,0	5,0	-

Yhteiset väylähankkeet
Pisara-radan suunnittelu	TA 2012	2016		6,8	17,0	10,0	13,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					15,0	5,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 992,5	50,8	1 243,7	378,0	430,8

Uudet väylähankkeet
Vt 4 Rovaniemen kohta	TA 2014	2016	25,0	2,0	-	5,0	20,0
Vt 5 Mikkelin kohta	TA 2014	2017	27,0	3,0	-	2,0	25,0
Mt 101 Kehä I parantaminen	TA 2014	2018	32,0		-	6,0	26,0
Uudet väylähankkeet yhteensä			84,0	5,0	-	13,0	71,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			2 076,5	55,8	1 243,7	391,0	501,8

Keskeneräisistä hankkeista aiheutuu menoja yhteensä 1 992,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 44 milj. euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä arvioidaan hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 211,7 milj. euroa. Vuonna 2014 momentin mitoituksessa on otettu huomioon menoja varten 363 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja yhteensä 84 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 5 milj. euroa. Vuonna 2014 momentin mitoituksessa on otettu huomioon menoja varten 13 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja yhteensä 15 milj. euroa.

Momentin 391,0 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 380,6 milj. euroa. Ulkopuoliset rahoitusosuudet hankkeista ovat 10,49 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Pohjanmaan rata

Aikaisemmissa talousarvioissa myönnetyt sopimusvaltuudet hankkeen Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen määrältään 344 milj. euroa sekä hankkeen Kokkola—Ylivieska 2. raide määrältään 310,0 milj. euroa yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi. Liikennevirastolle myönnetään oikeus saada tehdä sopimuksia hankkeen Pohjanmaan rata toteuttamiseksi siten, että niistä aiheutuu menoja valtiolle enintään 654,0 milj. euroa. Liikennevirasto saa vuonna 2014 tehdä sopimuksia hankkeen Pohjanmaan rata toteuttamiseksi siltä osin kuin Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide -hankkeiden valtuuksia ei ole käytetty. Hankkeet yhdistetään synergiaedun turvaamiseksi ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi. Hankkeen suurin riski on töiden ja junaliikenteen yhteensovituksen epäonnistuminen. Yhteensovituksella pystytään vaikuttamaan vuosittain tehtävän työn volyymiin ja junaliikenteelle aiheutuvien viiveiden määrään. Riskin hallinnalla varmistetaan ratahankkeen valmistuminen suunnitellussa aikataulussa ja minimoidaan henkilö- ja tavaraliikenteelle aiheutuvat viiveet. Kahden samalla rataosalla olevan hankkeen yhdistämistä puoltaa töiden ajoittumisten yhteensovittaminen liikenteen alaisella radalla, mikä vaikuttaa hankkeiden vuosittaiseen rahoitustarpeeseen.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 4 Rovaniemen kohta

Hankkeessa parannetaan työ- ja asiointimatkojen sekä kaivostoiminnan rikastekuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tiivistetään kaupunkirakennetta. Hankkeessa jatketaan valtatien kaksiajoratainen osuus Oijustielle asti sekä toteutetaan Oijustien ja Vierustien eritasoliittymät, meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä parannetaan katuja ja katuliittymiä. Hankkeen kustannusarvio on 25,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100), josta valtion rahoitusosuus on 23,0 milj. euroa.

Vt 5 Mikkelin kohta

Valtatiellä 5 Pitkäjärven ja Visulahden välinen osuus täydennetään nelikaistaiseksi tieksi, eritasoliittymiä parannetaan sekä rakennetaan pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa. Hanke poistaa valtatien liikenteen kapasiteettiongelmat vilkkaimmin liikennöidyiltä kohdilta Mikkelissä. Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100), josta valtion rahoitusosuus on 24,0 milj. euroa.

Mt 101 Kehä I parantaminen

Kehä I:n toimivuutta parannetaan toteuttamalla ensi vaiheessa Kivikon eritasoliittymä ja toisessa vaiheessa Espoon rajan ja Vihdintien väliset lisäkaistat, joukkoliikennejärjestelyt ja meluesteet sekä Hämeenlinnan väylän eritasoliittymää täydentävät lisärampit ja meluesteet. Hankkeen kustannusarvio valtion töiden osalta on 32,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa oma työnään Kivikon eritasoliittymän ja siihen kuuluvat katujärjestelyt (25 milj. euroa). Hanke vähentää ruuhkia, vähentää vakavia onnettomuuksia sekä parantaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Kaupunki vastaa Kivikon eritasoliittymän toteuttamisesta, josta valtio rahoittaa oman osuutensa 10 milj. euroa vuosina 2014—2015. Kivikon eritasoliittymän toteuttaminen on edellytys Kehä I:n viereen rakennettavien asuintalojen käyttöönotolle. Muut hankkeen osuudet valtio toteuttaa vuosina 2016—2018.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2014	2015	2016	2017—	Yhteensä vuodesta 2014 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	363 041	254 010	81 505	82 770	781 326
Uudet väylähankkeet	13 000	12 000	36 000	23 000	84 000
Väylähankkeet yhteensä	376 041	266 010	117 505	105 770	865 326

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 269 milj. euroa. Uusittavilla valtuuksilla tarkoitetaan vuoden 2013 lopussa olevien käyttämättömien valtuuksien määrää.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Hamina-Vaalimaa (siirto momentille 31.10.79)	-3 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20)	-5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20)	-5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20)	-16 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos	58 341
Yhteensä	29 341

2014 talousarvio	391 041 000
2013 I lisätalousarvio	5 586 000
2013 talousarvio	361 700 000
2012 tilinpäätös	454 525 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Vt 4 Rovaniemen kohta	25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	40 000 000

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen ja toisen kappaleen ja Uudet väylähankkeet -taulukon.

Päätösosaan tehdyn muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus/ kustannusarvio milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus valtuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2014 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Käynnissä olevat väylähankkeet
Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra	TA 2007	2011	177,0		168,9	1,1	7,0
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	TA 2007	2013	80,0		72,9	7,1	-
Vt 5 Päiväranta—Vuorela	LTA I 2009	2014	90,0		86,3	3,7	-
Vt 6 Joensuun kohta	LTA I 2009	2012	47,1	2,1	46,0	1,1	-
E18 Haminan ohikulkutie	TA 2011	2015	180,0		120,2	32,7	22,1
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie	TA 2011	2014	55,0		43,9	7,1	4,0
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	TA 2011	2016	63,0		12,8	18,3	31,9
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke	TA 2012	2015	33,0	15,5	4,0	17,0	12,0
Vt 8 Turku—Pori	LTA 2013	2018	102,5	2,5	5,5	20,0	77,0
Länsimetron liityntäyhteydet	LTA 2013	2015	14,5	1,4	-	8,0	6,5

Ratahankkeet
Kehärata	TA 2009/LTA	2015	474,0	22,5	392,4	77,3	4,3
Pohjanmaan rata	TA 2011/LTA III 2011	2017	654,0		248,0	156,2	249,8

Vesiväylähankkeet
Pietarsaaren meriväylä	TA 2009	2015	11,4		5,8	2,4	3,2
Uudenkaupungin meriväylä	TA 2011	2014	11,0		5,0	6,0	-

Yhteiset väylähankkeet
Pisara-radan suunnittelu	TA 2012	2016		6,8	17,0	10,0	13,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					15,0	5,0
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 992,5	50,8	1 243,7	373,0	430,8

Uudet väylähankkeet
Vt 4 Rovaniemen kohta	TA 2014	2016	25,0	2,0	-	5,0	20,0
Vt 5 Mikkelin kohta	TA 2014	2017	27,0	3,0	-	2,0	25,0
Mt 101 Kehä I parantaminen	TA 2014	2018	32,0	-	-	6,0	26,0
Keski-Pasila, länsiraide	TA 2014	2018	40,0	-	-	5,0	35,0
Uudet väylähankkeet yhteensä			124,0	5,0	-	18,0	106,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			2 116,5	55,8	1 243,7	391,0	536,8

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Keski-Pasila, länsiraide

Raiteen rakentaminen liittyy Senaatti-kiinteistöille esitettävään oikeuteen luovuttaa YIT Rakennus Oy:lle 2,3 ha:n suuruiset määräalat Keski-Pasilaan kaavoitettavan Keskustakorttelin rakentamiseksi ja alueen kehittämiseksi. Alueen kehittäminen suunnitellun mukaisesti edellyttää läntisen lisäraiteen rakentamista ja siihen liittyviä raiteistomuutoksia sekä asemarakennuksen liukuportaiden ja muiden joukkoliikennettä palvelevien yhteisten tilojen rakentamista. Kehittämistoimet on tarkoitus toteuttaa vuosina 2014—2019. Lisälaituriraiteen ja laiturin kustannukset ovat 30 milj. euroa. Lisäksi hankkeessa uusitaan asemarakennuksen liukuportaat ja rakennetaan lisäliukuportaat laiturille sekä rakennetaan joukkoliikennettä palvelevia yhteisiä ratkaisuja. Alustavan arvion mukaan tämän hankeosion kokonaiskustannukset ovat 30 milj. euroa, josta valtion osuus on 10 milj. euroa. Näiden kehittämistoimien myötä Pasilan aseman kapasiteetti kaksinkertaistuu nykyliikenteeseen verrattuna. Valtion rahoitusosuus Keski-Pasilan kehittämistoimiin on yhteensä 40 milj. euroa. Valtiolle arvioidaan aiheutuvan menoja 5 milj. euroa vuonna 2014. Loput menot ajoittuvat vuosille 2015—2019.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2014	2015	2016	2017—	Yhteensä vuodesta 2014 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	358 041	254 010	81 505	82 770	776 326
Uudet väylähankkeet	18 000	12 000	41 000	53 000	124 000
Väylähankkeet yhteensä	376 041	266 010	122 505	135 770	900 326

2014 talousarvio	391 041 000
2013 IV lisätalousarvio	2 017 000
2013 I lisätalousarvio	5 586 000
2013 talousarvio	361 700 000
2012 tilinpäätös	454 525 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Vuoden 2014 talousarviossa aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti neljä uutta kehittämishanketta: vt 4 Rovaniemen kohta, vt 5 Mikkelin kohta, mt 101 Kehä I parantaminen sekä elinkaarihanke E18 Hamina—Vaalimaa. Näiden lisäksi talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy Keski-Pasilaa koskeva kehittämishanke. Uusien väylähankkeiden rahoitustarve on ensi vuonna 18 milj. euroa ja menossa olevien rahoitustarve on 373 milj. euroa.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että viime kevään kehyspäätöksellä (27.3.2013) varmistettiin, että käynnissä olevat liikennehankkeet etenevät ja liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet päästään aloittamaan tällä hallituskaudella. Kehyspäätöksellä myönnetty määrärahalisäys väylähankkeisiin oli kaiken kaikkiaan 113 milj. euroa vuonna 2014 ja 58 milj. euroa vuonna 2015. Uusien hankkeiden ajoituksesta päätettiin erikseen 7.5.2013 hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisessa työryhmässä. Merkittävää on myös se, että jo vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin rahoitus vt 8 Turku—Pori-hankkeen käynnistämiseen.

Valiokunta pitää myös hyvänä sitä, että aiemmin erillisinä hankkeina olleet Seinäjoki—Oulu II vaihe ja Kokkola—Ylivieska-kaksoisraide yhdistetään nyt Pohjanmaan rata -hankkeeksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen aikataulutus varmistetaan ja rataosuus on valmis liikenteelle suunnitelmien mukaisesti vuonna 2017.

Valiokunta pitää perusteltuna Keski-Pasilaa koskevan hankkeen käynnistämistä. Se on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta sekä myös elinkeinopoliittisesti tärkeä hanke, sillä suunniteltujen kehittämistoimien myötä Pasilan aseman kapasiteetti kaksinkertaistuu nykyliikenteeseen verrattuna. Lisäksi valtio (Senaatti-kiinteistöt) hyötyy Keski-Pasilan maankäytön kehittämisestä yli 100 milj. euroa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että monilla kaupunkiseuduilla on käynnissä pienemmässä mittakaavassa vastaavanlaisia suunnitelmia tai hankkeita, joissa keskusta-alueiden kehittäminen edellyttää esim. teiden, raiteiden, alueiden ja rakennusten uudelleen järjestelyjä ja joissa on monia omistajia ja toimijoita (esim. valtio, kunta, VR, Senaatti-kiinteistöt). Tällaisiin suunnitelmiin liittyy kustannuksia ja maankäyttö- ja kaavoitushyötyjä, joiden jakamisesta ei ole selviä periaatteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että menettelytavat selvitetään ja sovitaan, mitä periaatteita kustannusten ja hyötyjen jakamisessa noudatetaan oikeudenmukaisen ja tarkoituksenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Lahden keskustan liikennejärjestelyjä koskeviin suunnitelmiin sisältyy merkittävää maankäytön kehittämistä ja laajaa yhteistyötä monien toimijoiden kanssa.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöön, jossa se edellytti hallituksen selvittävän mahdollisuudet Hanko—Hyvinkää-ratahankkeen sähköistystä koskevan hankkeen käynnistämiseen. Hanke on liikennepoliittisessa selonteossa aikataulutettu vuosille 2016—2022, mutta valiokunnan mielestä hanketta tulee aikaistaa, jotta Hangon satamaa voidaan käyttää ja hyödyntää enemmän ja vähentää näin rikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia. Hangon satama on Suomen eteläisin satama, joka jäätyy harvoin ja jonka kautta on lyhin reitti mm. Keski-Eurooppaan.

Sähköistetty ratayhteys vähentää myös teollisuuden kuljetuskustannuksia ja junaliikenteen päästöjä. Radan sähköistystä koskeva päätös vaikuttaa VR:n veturihankintoihin, ja se heijastuu välittömästi myös elinkeinoelämän investointeihin. Sähköistystä koskeva päätös on alueen kehityksen kannalta erittäin tärkeä, sillä Raaseporin seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2012—2015. Hankkeen kustannusarvio on 50 milj. euroa ja sen rakentamisen on arvioitu kestävän 3 vuotta. Valiokunta lisää momentille 2,6 milj. euroa Hanko—Hyvinkää-ratahankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon.

Liikenneverkon kehittämistarpeet

Valiokunta korostaa toimivan liikenneverkon ja hyvien logististen yhteyksien merkitystä Suomen kansalliselle sekä myös alueelliselle kilpailukyvylle. Liikennejärjestelmän tulee toimia sujuvana kokonaisuutena siten, että tavaroiden ja ihmisten tehokas liikkuminen ja alueiden saavutettavuus pystytään turvaamaan eri liikennemuotoja järkevästi hyödyntäen. Liikenneinfrastruktuuri ja -palvelut ovat yhteiskunnan keskeisten toimintojen, opintojen, asumisen, työssäkäynnin ja tuotannon, mahdollistaja ja talouskasvun vipuvarsi. Ne ovat keskeisiä myös väestön arkielämän kannalta.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja korostaa liikennepolitiikan kytkemistä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Infrastruktuuria, liikkumista ja logistiikkaa on arvioitava palveluna ja kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lähteenä. Liikennejärjestelmän toteuttaminen edellyttää siten monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Valiokunta korostaa yhteistyötä erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta kansallisen kilpailukyvyn näkökulma vahvistuu logistisen järjestelmän kehittämisessä.

Valiokunta viittaa mietinnön yleisperusteluissa todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehittämistarpeita. Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisten merireittien käyttö lisääntyy vähitellen ja myös arktisten alueiden taloudellinen merkitys kasvaa. Myös mahdolliset arktisten alueiden investoinnit edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä, joihin on tärkeä varautua yhdessä muiden pohjoisten maiden ja alueiden kanssa. Pohjois-Suomen liikenneverkon toimivuus on tärkeää myös matkailun edistämiseksi sekä kaivos- ja muun teollisuuden kuljetusten turvaamiseksi.

Valiokunta nostaa esille myös Suomen ja Venäjän rajaliikenteen kehittämistarpeet. Rajaliikenne on kasvanut voimakkaasti Kaakkois-Suomessa, jossa oli vuonna 2012 vajaat 12 miljoonaa rajanylitystapahtumaa. Liikenne Suomen ja Venäjän rajanylityspaikoilla on kehittynyt niin voimakkaasti, että sillä on jo kansantaloudellinen merkitys, ja rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valmisteilla olevassa lentostrategiassa otetaan huomioon alueiden saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarvitsemien lentoyhteyksien toimivuus. Matkailun edistämisen kannalta on myös välttämätöntä huolehtia siitä, että Pohjois-Suomeen on toimivat ja säännölliset lentoyhteydet sekä lentokenttäverkko, joka palvelee Lapin matkailukeskittymiä. Nimenomaan säännöllinen reittiliikenne on tärkeää, sillä se palvelee parhaiten mm. omatoimimatkailijoiden tarpeita. Lapin matkailuun on tehty erittäin massiiviset investoinnit, mutta investointien käyttöaste riippuu alueen saavutettavuudesta ja nimenomaan lentoyhteyksien toimivuudesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että meriliikennestrategiassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon mm. talouden ja elinkeinoelämän tarpeet ja varmistetaan, että alan kustannustaso ei vaaranna Suomen kilpailukykyä. Merikuljetusten kustannukset ovat nousseet mm. rikkidirektiivin toimeenpanon vuoksi, mikä heikentää Suomen kilpailuasemaa moniin muihin maihin nähden.

Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee meritse, joten Suomi on ulkomaankaupan osalta käytännössä täysin riippuvainen toimivista merikuljetuksista ja satamien sekä merenkulun logistiikan toimivuudesta. Satamien toimivuus edellyttää myös meriväylien hyvää kuntoa sekä toimivia tie- ja rautatieyhteyksiä. Valiokunta viittaa edellä Pietarsaaren satamatiestä esitettyyn (mom.31.10.20).

Julkisen talouden kiristyminen vaikeuttaa ja hidastaa kannattavienkin liikennehankkeiden toteuttamista. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että jatkossa arvioidaan uusia rahoitusmalleja ja budjettikäytäntöjen kehittämistä, millä edistetään pitkäjänteisiä ratkaisuja ja liikennejärjestelmän tarkoituksenmukaista kehittämistä myös talouden tiukkoina aikoina. Kannattavista liikennehankkeista koituu taloudellisia hyötyjä talouskasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen, ja ne parantavat alueellista kehitystä.

Valiokunta painottaa myös aiempaa vahvempaa ja ennakollisempaa vaikuttamista EU:ssa tapahtuvaan liikennepoliittiseen päätöksentekoon sekä EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä. Tässäkin on tärkeä löytää laaja elinkeinopoliittinen lähestymistapa, jossa liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kokonaisuuteen.

Momentin määräraha

Momentille lisätään 2 600 000 euroa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 393 641 000 euroa.

(1. kpl kuten HE 112/2013 vp)

Valtuus

(1. kappale ja Uudet väylähankkeet -taulukko kuten HE 193/2013 vp)

(2. ja 3. kappale ja Aiempina varainhankintavuosina päätetyt väylähankkeet -taulukko kuten 3. ja 4. kappale ja Aiempina varainhankintavuosina päätetyt väylähankkeet -taulukko HE 112/2013 vp)

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 393 641 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Vt 4 Rovaniemen kohta	25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra	177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela	90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta	47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie	55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	63 000 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke	33 000 000
Vt 8 Turku—Pori	102 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet	14 500 000

Ratahankkeet
Kehärata	474 000 000
Pohjanmaan rata: Hanke Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen ja hanke Kokkola—Ylivieska 2. raide yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi.	654 000 000

Vesiväylähankkeet
Pietarsaaren meriväylä	11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä	11 000 000

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 16 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 6 Taavetti—Lappeenranta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 76,0 milj. euroa

2) hankkeeseen Länsimetron liityntäyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 19,9 milj. euroa

3) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 489,0 milj. euroa

4) alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aikaisemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina vuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Tiehankkeet
Mt 100 Hakamäentie, Helsinki	100 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat	74 000 000
Vt 5 Lusi—Mikkeli	42 000 000
Vt 2 Karkkila—Humppila	10 000 000

Ratahankkeet
Ilmalan ratapiha	115 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen	50 000 000
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys	24 000 000

Yhteiset väylähankkeet
Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. vaihe	20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta 2. vaihe	80 000 000
Yhteensä	515 000 000

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 15 300 000 euroa momentille 12.31.10 tuloutetun EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Lisämäärärahasta 15 000 000 euroa on tarkoitus käyttää Kehärata-hankkeen valtuuden tarkistuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 300 000 euroa uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun. Lisäyksenä on myös otettu huomioon 1 500 000 euroa vt 6 Taavetti—Lappeenranta -hankkeen käynnistämisestä vuonna 2014 aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 300 000 euroa siirtona momentille 31.30.63 uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun osoitetusta määrärahasta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 6 Taavetti—Lappeenranta -hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden paraneminen. Samalla vähennetään Salpausselän harjun pohjaveden pilaantumisriskejä ja liikenteen haittoja Jurvalan taajamassa. Valtatieosuuden parantamisen jälkeen koko osuus Taavetti—Imatra on kaksiajoratainen korkealuokkainen valtatie. Tieosuus parannetaan Jurvalan kohdalla uudelle linjaukselle ja muilta osin nykyiselle paikalleen 2+2-kaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tieksi noin 30 km matkalla. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi uudella yhteistyömallilla, jossa ensin kilpailutetaan rakennussuunnittelija ja sitten keskeneräisillä suunnitelmilla urakoitsija, jotta saadaan kustannustehokkaat ratkaisut. Sopimus tehdään innovatiivisena kumppanuussopimuksena. Hankkeen sopimusvaltuus on 76,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 2,3. Vuonna 2014 hankkeen määrärahatarve on 1 500 000 euroa.

Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeen valtuuden lisäys 5,4 milj. eurolla aiheutuu Espoon kaupungin rahoitusosuuden kasvusta. Valtion rahoitusosuus 13,1 milj. euroa ei muutu. Espoon kaupunki laajentaa hankekokonaisuutta käsittämään Gräsanlaakson kiertoliittymän tie- ja katujärjestelyineen (Kehä II eteläpää), jonka se maksaa ja rahoittaa kokonaisuudessaan. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 3,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 2,0 milj. euroa vuonna 2016. Espoon kaupungin rahoitusosuudet kirjataan momentille 12.31.10.

Kehärata-hankkeen valtuuden lisäys 15,0 milj. eurolla aiheutuu pääasiallisesti siitä, että tunneliasemien ja asemavarausten sekä tunnelien sisustusurakoiden toteutuneet tilaajaa sitovat työmäärät ovat kasvaneet ennustetusta merkittävästi. Valtion osuus näistä töistä on 7 milj. euroa.Tunneliturvallisuuteen liittyviin tietojärjestelmiin ja muuhun tekniikkaan mm. palo- ja savuovien hallintaan tarvitaan 2 milj. euroa lisärahoitusta. Lisäksi Tikkurilan asemarakennuksen toteutus aiheuttaa 6 milj. euroa ennakoitua suuremmat kustannukset. Valtuuden lisäyksestä aiheutuva lisämäärärahatarve katetaan EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen.

Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys -hanke on päätetty vuoden 2011 talousarviossa. Hankelaajuus tarkentuu siten, että se sisältää myös Kemijärvellä raakapuuterminaalille johtavan raiteen ja terminaaliraiteistojen sähköistyksen.

Aikaisemmissa päätettyjen hankkeiden valtuuksien uusiminen

Päätösosan taulukon hankkeiden sopimusvaltuuksia ei uusittu vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa ja ne uusitaan tässä lisätalousarvioesityksessä.

2014 I lisätalousarvio	16 500 000
2014 talousarvio	393 641 000
2013 tilinpäätös	369 303 000
2012 tilinpäätös	454 525 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2014 vp (12.6.2014)

Valiokunta on tyytyväinen, että uutena väylähankkeena käynnistetään hanke vt 6 Taavetti—Lappeenranta, jonka kustannusarvio on 76 milj. euroa. Hanke oli tarkoitus aloittaa vasta vuonna 2015, mutta kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä sen käynnistystä päätettiin aikaistaa. On myös myönteistä, että hankkeen uudelleen arvioinnin myötä sen kustannusarvio on alentunut alkuperäisestä 90 miljoonasta eurosta edellä mainittuun 76 miljoonaan euroon.

Valiokunta pitää hyvänä, että hankkeita arvioidaan uudelleen ja pyritään löytämään uudenlaisia, entistä tehokkaampia ja käyttäjälähtöisempiä kehittämisratkaisuja. Valiokunta katsoo, että saavutettua kustannussäästöä tulee hyödyntää tarvittaessa hankekokonaisuuden täydentämiseen tai elinkeinopoliittisesti tai liikenneturvallisuuden kannalta perusteltuihin hankkeisiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, jolle myönnettiin vuoden 2013 lisätalousarviossa 102,5 milj. euron tilausvaltuus; tästä valtion osuus oli enintään 100 milj. euroa. Hanketta jouduttiin supistamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, jotta sen kustannusarvio saatiin mahtumaan 102,5 milj. euroon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen kustannusarvio on kilpailutuksen myötä kuitenkin alentunut ja se voidaan toteuttaa noin 20 milj. euroa arvioitua edullisemmin.

Valiokunta katsoo, että syntyneen säästön osalta vt 8 Turku—Pori -hankkeen sisältöä on arvioitava uudelleen ja pyrittävä toteuttamaan hanke tarkoituksenmukaisuutta edistävällä tavalla.

Valiokunta korostaa, että liikenneväylien kunnolla on kaiken kaikkiaan suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja logistiselle toimivuudelle. Valiokunta kiinnittää huomiota myös metsäteollisuuden viimeaikaisiin investointisuunnitelmiin ja pitää välttämättömänä, että ne otetaan huomioon väyläverkon kunnossapidossa ja kehittämisessä. Liikennehankkeilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus, ja monet niistä ovat nopeasti käynnistettävissä.

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 16 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 6 Taavetti—Lappeenranta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 76,0 milj. euroa

2) hankkeeseen Länsimetron liityntäyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 19,9 milj. euroa

3) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 489,0 milj. euroa

Aiempina vuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Tiehankkeet
Mt 100 Hakamäentie, Helsinki	100 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat	74 000 000
Vt 5 Lusi—Mikkeli	42 000 000
Vt 2 Karkkila—Humppila	10 000 000

Ratahankkeet
Ilmalan ratapiha	115 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen	50 000 000
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys	24 000 000

Yhteiset väylähankkeet
Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. vaihe	20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta 2. vaihe	80 000 000
Yhteensä	515 000 000

II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 48 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Rauman meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 20 000 000 euroa

2) hankkeeseen mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 13 000 000 euroa

3) hankkeeseen vt 3 Arolammin eritasoliittymä kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 6 000 000 euroa

4) hankkeeseen kt 77 Viitasaari—Keitele liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 13 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 75 500 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan lisäyksestä on tarkoitus käyttää 1 000 000 euroa hankkeen Rauman meriväylän syventäminen käynnistämiseen, 13 000 000 euroa hankkeen mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla menoihin, 6 000 000 euroa hankkeen vt 3 Arolammin eritasoliittymä menoihin, 13 000 000 euroa hankkeen kt 77 Viitasaari—Keitele menoihin, 10 000 000 euroa hankkeen vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie valtuuden tarkistuksesta aiheutuviin menoihin ja 5 000 000 euroa hankkeen vt 8 Turku—Pori toteuttamisen nopeuttamiseen.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Rauman meriväylän syventäminen

Hanke käsittää Rauman nykyisen 10,0 metrin väylän syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeessa väylän syvyyttä kasvatetaan 11,0 metrin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi. Hankkeen kustannusarvio on valtion väyläosuudella 20 milj. euroa (MAKU 2005, 150). Lisäksi hankkeen toteutukseen liittyvien Rauman sataman syvennys- ja laajennustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Rauman satama. Sataman töiden kustannusarvio on toteutusajankohdan hintatasossa noin 6 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,1. Vuonna 2014 hankkeen määrärahatarve on 1 000 000 euroa, 10 000 000 euroa vuonna 2016 ja 9 000 000 euroa vuonna 2017.

Mt 148 parantaminen Keravantien kohdalla

Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen mt 148 liittymissä ja linja-osuuksilla logistiikkakeskusten rakentamisen vuoksi. Hankkeessa mt 148 levennetään kaksiajorataiseksi Savion eritasoliittymän ja mt 140 (Lahdentie) välisellä osuudella. Keravanjoen yli tehdään uusi silta. Lisäksi hankkeessa tehdään kaista-, ramppi- ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä liikennevalo-, tievalaistus- ja melusuojaustoimenpiteitä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 18,5 milj. euroa, josta valtion osuus on 13,0 milj. euroa. Hankkeen H/K on 2,0. Vuoden 2014 rahoitus on 13 000 000 euroa.

Vt 3 Arolammin eritasoliittymä

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Riihimäen ympäristön alueen maankäytön kehittyminen ja vaikuttaa suotuisasti alueen työllisyyteen. Hanke sisältää Arolammille rakennettavan eritasoliittymän. Liittymä sijaitsee Riihimäellä 4 kilometriä Hyvinkään P liittymästä pohjoiseen ja 3,5 kilometriä Herajoen liittymästä etelään. Liittymä mahdollistaa yhteyden vt 3:lta suunniteltua Riihimäen kehätietä pitkin Arolammintielle (mt 2850) ja edelleen kt 54:lle. Eritasoliittymän rakentamisen myötä nykyisten yritysten toimintaedellytykset paranevat. Eritasoliittymän toteuttaminen parantaa nykyisten valtatien 3 liittymien sekä maantien 130 liittymien toimivuutta. Liittymän kustannusarvio on 18,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Rahoitus jakautuu siten, että valtion, alueen yrityksen ja kunnan osuus on kullakin kolmannes 6,0 milj. euroa. Vuoden 2014 rahoitus on 6 000 000 euroa.

Kt 77 Viitasaari—Keitele

Kantatien 77 osuus valtatieltä 4 Keiteleen rajalle on kapea, mutkainen ja rakenteelliselta kunnoltaan hyvin huonokuntoinen tiejakso, joka poikkeaa kunnoltaan mm. Keitele—Siilinjärvi -osuudesta merkittävästi. Tie on merkittävä valtakunnallinen itä-länsisuuntainen tieyhteys Itä-Suomesta/Ylä-Savosta Keski-Suomeen sekä Pohjanmaan rannikolle. Tie palvelee mm. metsäteollisuuden puuhuoltoa ja tuotekuljetuksia (mm. Keitele Forest, Keitele Timber, SEPA Oy, Oy Haka-Wood Ab), turpeen ja bioenergian kuljetuksia, lannoite- ja kemikaalikuljetuksia Siilinjärveltä Pohjanmaalle (Yara) sekä maidon ja eläinten kuljetuksia Seinäjoen ja Jyväskylän teollisuuslaitoksille (mm. Saarioinen). Tien nykykunnosta johtuen raskaiden ajoneuvojen kohtaaminen on muodostunut jokapäiväiseksi riskiksi, mistä johtuen raskaiden ajoneuvojen suistumisia tapahtuu usein. Tieosuus perusparannetaan nykyiseen käytävään. Liikenteen sujuvuutta parannetaan tien poikkileikkausta leventämällä, liittymäjärjestelyillä sekä tien geometrian muutoksilla. Hankkeen kustannusarvio on 13,0 milj. euroa.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuden tarkistus:

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie on osa valtatietä 19 ja käsittää 18,5 km pituisen tieosuuden Seinäjoen eteläpuolelta Rengonkylästä Nurmoon. Hankkeen toteuttaminen suunniteltuun loppuun asti edellyttää valtuuden tarkistamista. Valtuuden tarkistus 12,5 milj. eurolla 63,0 milj. eurosta 75,5 milj. euroon aiheutuu kustannusarvion tarkentumisesta. Lisärahoituksella rakennetaan valtatietä 2,5 km välillä Rengonharju—Nurmo. Keskikaiteita rakennetaan 2 km. Lisäksi parannetaan tieliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta rakentamalla yhdeksän siltaa. Melusuojauksia rakennetaan noin 2 km. Valtion rahoitusosuuden kustannusarvio on 72,7 milj. euroa. Lisäksi kunta rahoittaa hanketta 2,8 milj. eurolla. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahantarve on 10 000 000 euroa vuonna 2014.

Vt 8 Turku—Pori

Hanke on käynnistetty vuoden 2013 lisätalousarviossa sopimusvaltuudeltaan 102,5 milj. euroa, josta valtion osuus on 100 milj. euroa. Valtuuden tarkistus 10 milj. eurolla 102,5 milj. eurosta 92,5 milj. euroon aiheutuu uusien suunnitteluratkaisujen ja hankkeen onnistuneen kilpailutuksen aikaansaamien säästöjen vuoksi. Valtuuden tarkistamisesta huolimatta hankkeen sisältöä laajennetaan siten, että moottoritie rakennetaan koko Raisio—Nousiainen välille. Masku—Nousiainen -tieosuus sisältää n. 2,5 km nelikaistaista maantietä sekä Nousiaisen eritasoliittymän. Eritasoliittymän rakentamisella saadaan vaarallinen valo-ohjattu liittymä muutettua turvallisemmaksi ja sujuvammaksi. Samalla rakennetaan Nousiaisten kohdalle melusuojauksia ja parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on 5 000 000 euroa vuonna 2014 ja 10 000 000 euroa vuonna 2015, jotka vastaavasti vähentävät vuosien 2016 ja 2017 määrärahan tarvetta.

2014 II lisätalousarvio	48 000 000
2014 I lisätalousarvio	16 500 000
2014 talousarvio	393 641 000
2013 tilinpäätös	369 303 000
2012 tilinpäätös	454 525 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2014 vp (3.10.2014)

Työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ehdottaa liikenneverkolle 48,5 milj. euron lisärahoitusta, josta 48 milj. euroa osoitetaan liikenneverkon kehittämiseen. Tällä määrärahalla käynnistetään neljä uutta hanketta ja tarkistetaan kahden aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuutta. Uusista kehittämishankkeista Rauman meriväylä sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaiseen kehittämisohjelmaan ja hankkeet mt 148 Keravantien kohta ja vt 3 Arolammin eritasoliittymä tukevat alueellisia elinkeinopoliittisia investointeja.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että myös kantatien 77 Viitasaari—Keitele perusparannus aloitetaan, mihin valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota jo kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 34/2013 vp). Tieosuus on osa merkittävää valtakunnallista itä-länsisuuntaista tieyhteyttä, joka ulottuu Itä-Suomesta Keski-Suomeen ja Pohjanmaan rannikolle. Tieyhteys palvelee mm. metsäteollisuuden puuhuoltoa, tuotekuljetuksia sekä turpeen ja bioenergian kuljetuksia ja sen kunnostaminen on myös liikenneturvallisuuden kannalta kiireellistä. Valiokunnan mielestä on muutoinkin tärkeä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tällaisten ylimaakunnallisten, elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisten tieyhteyksien kuntoon ja korjaustarpeisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös rataverkon sähköistystä jatketaan. Erityisen tärkeää on käynnistää ratayhteyden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki parantaminen ja sähköistäminen, sillä hanke sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaiseen kehittämisohjelmaan vuosille 2012—2015. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rataosuus on koko rataverkon vilkkain sähköistämätön rataosa, jonka liikennemäärä oli vuonna 2013 noin 3,4 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen kasvulle on edelleen hyvät näkymät, ja tällä hetkellä mm. Venäjältä tuleville transito- ja raaka-ainekuljetuksille on enemmän kysyntää kuin rataverkko pystyy välittämään.

Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 34/2013 vp), joissa se on kiirehtinyt Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistystä.

Valiokunta toteaa, että sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat keskeisesti myös VR:n veturihankintoihin, sillä esim. Iisalmi—Ylivieska-rataosan operointi sitoo yli 10 uutta sähköveturia. Mikäli hanketta ei käynnistetä, on VR:n sen sijaan varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan, mikä olisi vastoin raideliikenteen kehittämistä koskevia tavoitteita.

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)