Talousarvioesitys 2013
Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin.
Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan myös opetustoimen henkilöstön osaamisen varmistamiseen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin.
Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle.
Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja yhteiskuntatakuun toimenpiteitä. Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään edelleen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä sekä joustavana osaamisen tunnustamisjärjestelmänä. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen rahoitusta kehitetään.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle.
Vapaan sivistystyön laatua parannetaan ja sen edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin vahvistetaan kehittämällä rahoitusta ja sen kohdentamista.
Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetustoimen henkilöstön SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.
Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2013 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 40 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa. Osallistutaan OECD:n opettajakyselyyn (TALIS 2013).
Elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään. Aikuisväestön osaamisesta hankitaan kansainvälistä vertailutietoa osallistumalla OECD:n koordinoimaan kansainväliseen aikuistutkimukseen (PIAAC).
Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800 julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Erityyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä eli 52 % työikäisestä aikuisväestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan menoista noin 12 % kohdentuu aikuiskoulutukseen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti.
Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä
Koulutusmuoto | 2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 arvio |
2013 arvio |
---|---|---|---|---|---|
Aikuisten perusopetus | |||||
tutkinto-opiskelijat | 906 | 1 705 | 1 720 | 1 720 | 1 720 |
aineopiskelijat | 850 | 956 | 1 100 | 1 100 | 1 100 |
Aikuisten lukiokoulutus | |||||
tutkinto-opiskelijat | 9 710 | 10 661 | 10 500 | 10 500 | 10 500 |
aineopiskelijat | 17 000 | 17 378 | 18 761 | 17 800 | 17 800 |
Ammatillinen peruskoulutus | |||||
näyttötutkintoon valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat | 21 232 | 23 379 | 23 000 | 23 000 | 23 000 |
oppisopimuskoulutus, opiskelijat | 28 652 | 23 157 | 23 000 | 23 000 | 23 000 |
suoritetut tutkinnot, yhteensä | |||||
Ammatillinen lisäkoulutus | 9 820 | 10 225 | 11 000 | 11 300 | 11 300 |
näyttötutkintoon valmistava koulutus, opiskelijat1) | 29 600 | 29 000 | 30 000 | 32 000 | 31 500 |
oppisopimuskoulutus, opiskelijat | 37 200 | 36 500 | 36 000 | 39 300 | 33 900 |
suoritetut tutkinnot | 17 000 | 16 000 | 16 500 | 18 000 | 16 500 |
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus | 6 961 | 7 122 | 7 410 | 7 215 | 6 820 |
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus | |||||
amk-tutkinto, opiskelijat | 19 915 | 19 573 | 19 587 | 19 500 | 19 000 |
ylempi amk-tutkinto, opiskelijat | 5 552 | 6 347 | 6 987 | 7 000 | 7 100 |
avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat2) | 11 761 | 9 191 | 9 155 | 9 200 | 9 200 |
suoritetut amk-tutkinnot | 3 330 | 3 710 | 3 738 | 3 800 | 3 800 |
suoritetut ylemmät amk-tutkinnot | 940 | 1 253 | 1 520 | 1 600 | 1 700 |
Yliopistojen aikuiskoulutus | |||||
avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot, opiskelijat3) | 72 128 | 82 527 | 82 597 | 85 000 | 85 000 |
Vapaan sivistystyön oppilaitokset4) | |||||
kansalaisopistot, opiskelijat | 1 130 456 | 1 130 400 | 1 130 400 | 1 073 900 | 1 073 900 |
kansanopistot, opiskelijat | 143 381 | 140 500 | 143 300 | 130 400 | 130 400 |
kesäyliopistot, opiskelijat | 99 913 | 108 900 | 108 900 | 105 600 | 106 700 |
opintokeskukset, opiskelijat | 272 257 | 272 200 | 272 200 | 264 000 | 264 000 |
liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat | 82 600 | 82 600 | 82 600 | 82 600 | 82 600 |
1) Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää.
2) Mukana ainoastaan ulkopuoliset osallistujat, ei amk:n omia tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat amk:n opintoja.
3) Luvut eivät sisällä ikäihmisten yliopistossa opiskelevia, joita ei tilastoida vuodesta 2010 lähtien. Rahoitus perustuu muiden kuin yliopiston omien opiskelijoiden suorittamiin opintosuorituksiin.
4) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 2009, vuoden 2010 luku on arvio. Luvut ovat osallistujien bruttomääriä, nettomäärät ovat tässä esitettyjä pienempiä.
Aikuiskoulutuksen rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (euroa)
2012 talousarvio |
2013 esitys |
||
29.10 | Yleissivistävä koulutus | ||
Valtionosuus käyttökustannuksiin | |||
— perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) | 5 002 000 | 5 002 000 | |
— lukion aikuisopiskelijat (arvio) | 11 728 000 | 11 728 000 | |
29.20 | Ammatillinen koulutus | ||
Valtionosuus käyttökustannuksiin | |||
— näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus (arvio) | 85 004 000 | 84 910 000 | |
29.30 | Aikuiskoulutus | ||
— aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet | 28 757 000 | 28 357 000 | |
— valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille | 174 054 000 | 183 454 000 | |
— valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen | 140 594 000 | 119 494 000 | |
— valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille | 171 708 000 | 171 684 000 | |
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
Valtionosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin | |||
— aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus | 67 026 000 | 62 273 000 | |
— erikoistumisopinnot | 6 364 000 | 6 162 000 | |
— ylempi amk-tutkinto | 17 264 000 | 23 270 000 | |
Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan1) | |||
— avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinto-oikeudet | 24 700 000 | 24 700 000 | |
29.90 | Liikuntatoimi | ||
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat | |||
— liikunnan koulutuskeskukset | 15 021 000 | 17 664 000 | |
Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille | 2 752 000 | 109 000 | |
Yhteensä | 749 974 000 | 738 807 000 |
1) Kyse on laskennallisista eristä yliopistojen perusrahoituksen sisällä. Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25-vuotiaana aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 165 milj. euroa v. 2010.
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 25 347 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetustoimen ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, sen seurantaan ja arviointiin
2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen
3 erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin
4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
1. Opetustoimen henkilöstökoulutus | |
---|---|
Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus | 4 200 000 |
Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus | 2 000 000 |
Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus | 1 100 000 |
Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus | 590 000 |
Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus | 3 069 000 |
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset sekä seurannan ja arvioinnin kehittäminen | 158 000 |
Specima-koulutus | 1 500 000 |
Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma (ml. TALIS 2013) | 10 000 000 |
Yhteensä | 22 617 000 |
2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | |
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | 1 682 000 |
Näyttötutkintojen sähköisen palautejärjestelmän (AIPAL) ylläpitäminen ja kehittäminen | 150 000 |
Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | 295 000 |
Auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen | 103 000 |
Yhteensä | 2 230 000 |
3. Erityisryhmien koulutus | |
Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus | 500 000 |
Yhteensä | 500 000 |
Kaikki yhteensä | 25 347 000 |
Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 40 000 henkilöä vuonna 2013.
Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä ja parantaa työolosuhteita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Menosäästö (HO) | -400 |
Yhteensä | -400 |
2013 talousarvio | 25 347 000 |
2012 talousarvio | 25 747 000 |
2011 tilinpäätös | 24 247 000 |
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 010 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä, sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
3) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen | 405 000 |
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittäminen | 210 000 |
Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen | 378 000 |
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen (ml. Osallisena Suomessa -hanke) | 555 000 |
Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen | 185 000 |
Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC, aikuiskoulutustutkimus) | 760 000 |
Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö | 397 000 |
Muu elinikäisen oppimisen kehittäminen | 120 000 |
Yhteensä | 3 010 000 |
---|
2013 talousarvio | 3 010 000 |
2012 talousarvio | 3 010 000 |
2011 tilinpäätös | 1 985 000 |
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 164 418 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 6 500 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
enimmäismäärä | yksikkö | |
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 924 292 | opetustunti |
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 269 216 | opiskelijaviikko |
Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan | 255 000 | opintokerhotunti |
Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan | 168 196 | opetustunti |
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 57 803 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
Kansalaisopistot | 91 102 000 | 2 800 000 | 93 902 000 |
Kansanopistot | 48 724 000 | 2 500 000 | 51 224 000 |
Opintokeskukset | 12 704 000 | 1 000 000 | 13 704 000 |
Kesäyliopistot | 5 388 000 | 200 000 | 5 588 000 |
Yhteensä | 157 918 000 | 6 500 000 | 164 418 000 |
Valtionavustuksia käytetään laatu- ja kehittämisrahoitukseen, opintoseteliavustuksiin ja rakenteellisen kehittämisen avustuksiin. Laatu- ja kehittämisrahoituksen perusteena olevat tavoitteet sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavien valtakunnallisten järjestöjen kesken. Kehittämisohjelman toimeenpanolla ja avustuksia kohdentamalla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevia tehtäviään. Painopisteenä on maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opinnollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalvelujen turvaaminen sekä vastata ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
Kansalaisopistot | 82,60 euroa/ opetustunti |
Kansanopistot | 296,25 euroa/ opiskelijaviikko |
Opintokeskukset: | |
opintokerhotoiminta | 4 euroa/ opintokerhotunti |
opintotoiminta | 106,87 euroa/ opetustunti |
Kesäyliopistot | 156,24 euroa/ opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertameno | -350 |
Muu muutos | 18 |
Perustamishankkeiden rahoitusuudistus | 308 |
Yhteensä | -24 |
2013 talousarvio | 164 418 000 |
2012 talousarvio | 164 442 000 |
2011 tilinpäätös | 166 902 575 |
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 142 175 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 8 050 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 970. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta siten, että yksikköhintaa alennetaan laskennallisen opiskelijatyövuosimäärän kasvattamiseksi.
Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2013 noin 19 280 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 33 800. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2015 mennessä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuus käyttökustannuksiin | 134 125 000 |
Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) | 8 050 000 |
Yhteensä | 142 175 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Menosäästö (HO) | -6 000 |
Muu toiminnan laajuuden muutos (määräaikaisen lisäyksen päättyminen) | -4 600 |
Yhteensä | -10 600 |
2013 talousarvio | 142 175 000 |
2012 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
2012 talousarvio | 152 775 000 |
2011 tilinpäätös | 148 339 128 |
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 114 494 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 9 850 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 435. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) | 92 716 000 |
— kunnallinen ammatillinen koulutus (9 680 * 7 032 €) | 68 073 000 |
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 330 * 7 398 €, sis. alv ) | 24 643 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -53 877 000 |
Lisäkoulutus | |
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (16 744 * 3 268,70 €) | 54 731 000 |
— muu lisäkoulutus (4 691 * 2 360,73 €) | 11 074 000 |
— valtionavustus tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen (enintään) | 850 000 |
— valtionavustus korotettuun koulutuskorvaukseen | 5 000 000 |
— valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen (enintään) | 4 000 000 |
Yhteensä | 114 494 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Toiminnan laajuuden muutos (määräaikaisen lisäyksen päättyminen) | -7 100 |
Menosäästö (HO) | -24 000 |
Korotettu koulutuskorvaus (yhteiskuntatakuu) | 5 000 |
Yhteensä | -26 100 |
2013 talousarvio | 114 494 000 |
2012 talousarvio | 140 594 000 |
2011 tilinpäätös | 131 081 928 |
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 2 000 000 euroa valtionavustuksena ohjaus- ja neuvontapalveluihin.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 2 530. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 1 530. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.
Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että ohjelmakauden aikana opintonsa aloittaisi vuosittain noin 4 000 kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuus oppilaitosmuotoisen koulutuksen käyttökustannuksiin | 20 000 000 |
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin | 5 000 000 |
Valtionavustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin (enintään) | 2 000 000 |
Yhteensä | 27 000 000 |
---|
2013 talousarvio | 27 000 000 |
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 279 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 268 940, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 13 000 opiskelijatyöpäivää.
Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 71,68 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Menosäästö (HO) | -2 000 |
Yhteensä | -2 000 |
2013 talousarvio | 19 279 000 |
2012 talousarvio | 21 279 000 |
2011 tilinpäätös | 20 432 834 |
(52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2012 talousarvio | 308 000 |
2011 tilinpäätös | 1 000 000 |
53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 266 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.
Selvitysosa:Vapaan sivistystyön järjestörakennetta uudistetaan yhteistyön ja voimavarojen käytön tehostamiseksi osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 310 000 |
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 2 215 000 |
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 537 000 |
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 290 000 |
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 724 000 |
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 100 000 |
Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 90 000 |
Yhteensä | 7 266 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertameno | -175 |
Yhteensä | -175 |
2013 talousarvio | 7 266 000 |
2012 talousarvio | 7 441 000 |
2011 tilinpäätös | 8 670 000 |