Talousarvioesitys 2013

40. Kala-, riista- ja porotalous

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kala-, riista- ja porotalouden ohjaamiseen tarvittavat menot. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 63 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 31 milj. euroa. Suurimmat tuloerät ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksu- sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

Toimintaympäristö

Tärkeimpien kalakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina, kuitenkin eräiden lajien kestävään käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hylkeen ja merimetson kasvaneet kannat heikentävät ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla.

Riistaeläinkantojen runsauskehitys vaihtelee lajiryhmästä riippuen. Riistataloudessa tärkeimpien riistaeläinkantojen hyödyntäminen voidaan yleisesti säilyttää nykytasolla kantoja vaarantamatta. Maanomistusrakenteen sekä maankäytön muutokset lisäävät metsästysmaiden pirstaloitumista, joka vaikeuttaa suunnitelmallista riistanhoitoa. EU-luonnonsuojeluoikeuden vaikutus lisää keskeisten riistaeläinlajien sekä niiden elinympäristöjä koskevien monitavoitteisten hoitosuunnitelmien painoarvoa. Vuonna 2011 perustettu Suomen riistakeskus luo uusia edellytyksiä kehittää riistapolitiikkaa.

Porotalouden kannattavuutta parantaa porotaloustuotteiden arvioitu suotuisa hintakehitys. Toisaalta sitä heikentää ja rakenteellista kehitystä rajoittaa tuotantokustannustason nousu. Suurpetojen aiheuttamat vahingot heikentävät porotalouden harjoittamisen edellytyksiä.

Tutkimustiedon tarpeet lisääntyvät ja muuttuvat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa käynnistetään toiminnan sopeuttaminen ja suuntaaminen vastaamaan paremmin tietotarpeita. Erityisesti elinvoimaisten riista- ja kalakantojen turvaaminen, kalastuksen ja metsästyksen kestävyyden arvioiminen ja säätelytoimenpiteiden kohdentaminen edellyttävät tutkimuksen uudelleensuuntaamista. Lisäksi kala- ja riistakantojen hyödyntämiseen ja suojeluun liittyvien yhteiskunnallisten konfliktien hallinta edellyttää yhteiskunnallisen tutkimustiedon vahvistamista.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kalatalous

Elinkeinokalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen kestävyyden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään asettamaan tieteellisen neuvonannon perusteella siten, että kalastuksen jatkuvuus varmistetaan. Vuosia 2007—2013 koskevaa elinkeinokalatalouden kansallista strategiasuunnitelmaa ja toimintaohjelmaa toteutetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksien, alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vesiviljelyä, ammattikalastusta sekä kalanjalostusta ja kalakauppaa edistetään sektorikohtaisten kehittämisohjelmien mukaisesti.

Vapaa-ajan kalastusta ja kalakantojen hoitotoimintaa ohjataan ja kehitetään vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian, kalatiestrategian, kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelman sekä kalakantojen tutkimus- ja seurantatietojen perusteella. Kalastuksen ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota kalastuksen säätelyssä. Kalakantojen hoidossa huolehditaan monimuotoisuuden säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen edistäminen. Rakennetuissa virtavesissä parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia ja edistetään potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa kalateiden avulla. Kalavarojen käyttö ja hoito perustuu lajikohtaisiin kannanhoitosuunnitelmiin ja kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Kalastuksen valvonta järjestetään uusien säännösten avulla tehokkaaksi ja toimivaksi.

Kalavarojen käytön ja hoidon ohjaamisella luodaan edellytykset kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Kestävään kalavarojen käyttöön perustuvien, asiakaslähtöisten ja innovatiivisten kalastuspalveluiden kehittämistä edistetään vapaa-ajan kalastuksessa ja kalastusmatkailussa. Lisäksi toimintaedellytyksiä luomalla kehitetään kalastusharrastusta ja siihen liittyviä palveluita. Kalakantojen käytön ja hoidon tieto- ja suunnittelujärjestelmiä kehitetään.

Riistatalous

Riistapolitiikan tehostamiseksi ne organisaatiot, jotka ovat ministeriön ohjauksessa ja joiden toiminta koskee riistataloutta tai tukee sitä muutoin muodostavat julkisen riistakonsernin. Se vastaa riistapolitiikalle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä yhteensovittaa riistatalouteen liittyviä erilaisia odotuksia.

Julkisen riistakonsernin vuoteen 2015 ulottuvat strategiset päämäärät ovat: 1) metsästys ja riistanhoito ovat olennainen osa kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja -suojelua; 2) riistatalous perustuu tieteellisesti luotettavaan ja ajantasaiseen tutkittuun tietoon riistakannoista ja niiden elinympäristöistä; 3) riistakonserni toimii avoimesti ja aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja intressitahojen kanssa sekä; 4) riistakonsernin toimintatavat ovat tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä sekä ennakoivia.

Riistapolitiikalle asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet edellyttävät nykyisten seuranta- ja tutkimusmenetelmien kehittämistä. Erityisenä haasteena on suurpetokantojen sekä taantuneiden lajien kuten metsäpeuran ja metsähanhen kantojen arvioinnin kehittäminen. Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto luovat vuorovaikutteiset foorumit erilaisten intressien yhteensovittamiseen.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä ylläpitää porotalousyritysten kannattavuutta. Porotalouden rakenteen kehittymistä tuetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävillä avustuksilla ja lainoille myönnettävällä korkotuella (mom. 30.20.49) sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahalla (mom. 30.20.40).

01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 298 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa ja asiantuntijapalveluita kala- ja riistavarojen kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen tukemiseksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi sekä kala-, riista- ja porotalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

RKTL tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

— tuottaa tutkimuksellista perustaa riistalaji- ja elinympäristökohtaisten kannanhoitosuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen sekä ottaa toiminnassaan huomioon keskeisimpien jo valmistuneiden riistaeläinlajeja tai niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien toimenpide-ehdotukset ja tutkimustarpeet sekä julkisen riistakonsernin strategiset tavoitteet
— huolehtii porolaidunten tilan arvioinnista sekä poronhoidon ja porotalouden tutkimuksesta erityisesti osana arktista tutkimusta
— tuottaa tietoa kala- ja riistavaroista sekä arvioi ja ennustaa kala- ja riistakantojen tilaa niiden kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen perustaksi
— edistää tietotuotannolla kala- ja porotalouden elinkeinoja sekä tuottaa kalatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta
— osallistuu elinkeinokalatalouden sektorikohtaisten kehittämisohjelmien toimeenpanoon sekä EU:n Itämeristrategian vesiviljelyosion edellyttämiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin
— huolehtii elinkeinokalatalouden alkutuotantoon liittyvän tutkimustiedon tuottamisesta ja analysoinnista
— viljelee uhanalaisia kalakantoja
— tuottaa tietoa vapaa-ajankalastuksen ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian ja kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman toteuttamiseksi
— tuottaa tietoa kalatiestrategian toteuttamiseksi
— vastaa riistakantojen kannanarvioinneista kehittäen erityisesti suurpetokantojen tutkimusta sekä huolehtimalla lisäksi saalistilastoinnista ja sen kehittämisestä erityisesti sähköisen saalistiedon keruujärjestelmän osalta
— huolehtii taantuvien riistalajien edellyttämästä tutkimuksesta
— huolehtii riistakonfliktien ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen hallintaa koskevasta tutkimuksesta mm. kehittäen riistakonfliktien vaihtoehtoisia hallintamalleja ja -menetelmiä sekä tutkien kannansäätelyn dynamiikkaa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2013 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

Viitaten pääluokkaperusteluissa todettuihin hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustaviin tavoitteisiin:

— laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tulkipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti
— laitos osallistuu Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun.

Uuden toiminta- ja organisaatiomallin mukaista strategista johtamista ja strategian käyttöön saattamista sekä toimipaikkaverkoston ja osaamisen johtamisen kehittämistä jatketaan. Tutkimuslaitos parantaa työn tuottavuutta tehostamalla toimintaa, sopeuttamalla tehtävät resursseihin ja keskittymällä ydintehtäviin. Tutkimuslaitos jatkaa valtionhallinnon yhteisten järjestelmien ja palvelujen asiakkaana ja osallistuu valtionhallinnon muihin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja laajentaa niiden käyttöä. Valmistaudutaan Kiekun käyttöönottoon.

Tutkimuslaitos jatkaa strategiansa mukaisia painopisteen muutoksia eri politiikkalohkojen tutkimuksen välillä. Vahvistetaan edelleen suurpetotutkimusta ja -kannanarviointia sekä kaikkien riistalajien kannanarviointien raportointia ja elinkeino- ja yhteiskuntatutkimusta. Voimavaroja suunnataan uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 0,8 milj. euroa.

Tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen määrä pyritään säilyttämään saavutetulla tasolla. Menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella, joka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 2 milj. euroa. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kokonaiskustannusten (ml. poistot ja korot) henkilöstön ja tulojen jakautuminen vuosina 2011—2013¹⁾

	Kustannukset, milj. euroa			Htv			Tulot, milj. euroa
Päätoiminnot	Tot. 2011	Arvio 2012	Arvio 2013	Tot. 2011	Arvio 2012	2013	Tot. 2011	Arvio 2012	Arvio 2013

Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi	6,66	7,00	6,95	84,0	83,5	83,5	0,99	1,03	0,90
— kalastoseuranta	3,96	3,90	3,85	51,8	51,0	51,0	0,76	0,80	0,70
— riista- ja poroseuranta	1,78	2,30	2,30	20,7	25,4	25,4	0,02	-	0,10
— tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu	0,92	0,80	0,80	11,5	7,1	7,1	0,21	0,23	0,10

Tutkimus ja asiantuntijuus	12,96	11,70	10,90	144,1	135,4	135,4	3,08	1,64	1,54
Kalatalous	9,99	9,00	8,40	111,1	98,8	98,8	2,65	1,35	1,25
— tutkimus	7,49	6,70	6,30	85,9	82,0	82,0	1,81	0,80	0,80
— asiantuntijatehtävät	1,84	1,70	1,70	19,2	15,6	15,6	0,28	0,11	0,05
— maksullinen toiminta	0,66	0,60	0,40	6,0	1,2	1,2	0,56	0,44	0,40
Riista- ja porotalouspolitiikka	2,97	2,70	2,50	33,0	36,6	36,6	0,43	0,29	0,29
— tutkimus	2,21	1,80	1,70	26,2	33,0	33,0	0,34	0,24	0,24
— asiantuntijatehtävät	0,76	0,70	0,70	6,8	3,6	3,6	0,09	0,05	0,05
— maksullinen toiminta	0,00	0,20	0,10	-	-	-	-	-	-

Vesiviljely	5,50	6,15	5,65	53,0	56,0	56,0	1,99	1,49	1,40
— vesiviljely	2,32	3,40	3,00	27,1	43,0	43,0	0,02	-	-
— maksullinen toiminta	2,32	1,85	1,85	25,0	12,0	12,0	1,97	1,49	1,40
— sopimuskasvatus	0,86	0,90	0,80	0,9	1,0	1,0	-	-	-

Muut suoritteet	0,53	0,45	0,30	-	-	-	0,36	0,20	0,20
Yhteensä	25,65	25,30	23,80	281,1	274,9	274,9	6,42	4,36	4,04

¹⁾ Luvut sisältävät momentilta 30.50.20 myönnettävän määrärahan ja henkilötyövuodet.

Tuotokset ja laadunhallinta

Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien yhteiskunnallista palvelukykyä ja vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä tutkimusteemojen monitieteellistä käsittelyä ja tarjoamalla asiakastarpeita vastaavia ratkaisumalleja. Tutkimuslaitos on verkottunut Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa ja toimii yhteistyössä kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Tutkimus- ja asiantuntijatyön hyödynnettävyyttä lisätään. Tieteellinen julkaisutoiminta pidetään saavutetulla tasolla. Vesiviljelyn tuotantomääriä supistetaan paitsi uhanalaisten kalakantojen ylläpidossa.

Tutkimuslaitos tuottaa tieteellisten kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Lisäksi kehitetään seurantamenetelmiä ja analyyseja, esimiestyöskentelyä ja johtamisjärjestelmää. Vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen laatua parannetaan toimintajärjestelmillä sekä tutkimus- ja asiakkuusprosesseja tehostamalla. Tietoturvasuunnitelma toteutetaan.

Tuotannon tunnusluvut

	2011 toteutuma	2012 arvio	2013 tavoite

Annetut lausunnot	89	100	100
Työryhmäjäsenyydet	357	305	300
Tieteelliset julkaisut (3 vuoden ka)	77	73	73
Muut julkaisut	224	240	240
Kanta-arvioinnit ja tilastot	23	22	23
Mäti, litraa	4 058	4 400	4 300
Laitospoikaset, 1 000 py á 50 g/kpl	1 433	1 600	1 500
Luonnonravintopoikaset, 1 000 py á 5 g/kpl	1 402	1 400	1 300
Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl	61	61	60
Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl	42	42	42

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2011 toteutuma	2012 varsinainen talousarvio	2013 esitys

Bruttomenot	23 146	20 966	21 338
Bruttotulot	6 440	4 040	4 040
Nettomenot	16 706	16 926	17 298

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	2 398
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	2 995

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv)	-120
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv)	100
Tuottavuustoimet (-3 htv)	-50
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO)	-85
Palkkausten tarkistukset	527
Yhteensä	372

2013 talousarvio	17 298 000
2012 II lisätalousarvio	302 000
2012 talousarvio	16 926 000
2011 tilinpäätös	17 303 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 478 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan esnmmäisen kappaleen.

Lisäys 180 000 euroa talousarvioesityksen 17 298 000 euroon nähden aiheutuu tutkimuksista, joiden tarkoituksena on selvittää Talvivaaran kaivosalueen vesistöihin päässeiden jätevesien aiheuttamia kudosmuutoksia kaloissa sekä kudoksiin kertyneitä raskasmetallipitoisuuksia.

Selvitetään mahdollisuudet periä kaivosyhtiöiltä tutkimuksista aiheutuneet kustannukset.

2013 talousarvio	17 478 000
2012 III lisätalousarvio	250 000
2012 II lisätalousarvio	302 000
2012 talousarvio	16 926 000
2011 tilinpäätös	17 303 000

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 478 000 euroa.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös suunnitellun luonnonvarakeskuksen valmistelusta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2013 I lisätalousarvio	—
2013 talousarvio	17 478 000
2012 tilinpäätös	17 478 000
2011 tilinpäätös	17 303 000

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös suunnitellun luonnonvarakeskuksen valmistelusta aiheutuviin menoihin.

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 41 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.

2013 IV lisätalousarvio	-41 000
2013 I lisätalousarvio	—
2013 talousarvio	17 478 000
2012 tilinpäätös	17 478 000
2011 tilinpäätös	17 303 000

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 41 000 euroa.

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2013 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kalatalousmaksujen tulokertymän kasvu	100
Yhteensä	100

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

2013 talousarvio	2 400 000
2012 talousarvio	2 300 000
2011 tilinpäätös	2 300 000

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisesti.

Selvitysosa:Määrärahan käyttöperusteita on tarkoituksenmukaista laajentaa siten, että määrärahalla toteutettavien hankkeiden toteuttajana voi olla myös muu taho kuin valtion viranomainen tai valtion laitos.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2013 I lisätalousarvio	—
2013 talousarvio	2 400 000
2012 tilinpäätös	2 300 000
2011 tilinpäätös	2 300 000

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisesti.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) riistanhoitomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun lain (616/1993) mukaisten hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuvien sekä niitä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2012 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Vahinkojen korvaukset	4 400 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet	300 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus	400 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus	300 000
Yhteensä	5 400 000

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

2013 talousarvio	5 400 000
2012 talousarvio	5 400 000
2011 tilinpäätös	3 823 157

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten, riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2013 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna 2014. Vahinkojen suuruutta pyritään pienentämään suurpetojen hoitosuunnitelmien ja muiden toimenpiteiden avulla. Vuonna 2011 suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaustarve oli 5 481 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Suurpetojen vahinkojen korvaaminen	3 800 000
Vahinkojen ehkäiseminen (enintään)	500 000
Yhteensä	4 300 000

2013 talousarvio	4 300 000
2012 II lisätalousarvio	1 201 000
2012 talousarvio	4 300 000
2011 tilinpäätös	4 300 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentille esitetään 4 300 000 euron määrärahaa, joka vastaa kuluvalle vuodelle osoitettua määrärahaa.

Petojen aiheuttamista vahingoista suurin osa tapahtuu poronhoitoalueella. Vahinkojen määrä on kasvanut huomattavasti vuonna 2012, ja vahinkokertymän arvioidaan olevan jo yli 6 miljoonaa euroa. Monin paikoin porotalouden kannattavuus on heikentynyt merkittävästi. Korvaamatonta vahinkoa syntyy erityisesti silloin, kun vahingot kohdistuvat poroelon jalostuseläimiin ja vaatimiin.

Poronhoitoalueen eteläpuolella vahingot ovat pienempiä, mutta kasvavia. Ne kohdistuvat lähinnä karja- ja lammastiloille, mehiläistarhoihin ja metsästyskoiriin. Suurpetojen levittäytyminen yhä laajemmalle alueelle aiheuttaa myös pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.

Valiokunta toteaa, että petoeläinten aiheuttamat vahingot tulee korvata täysimääräisesti. Vahinkokorvausjärjestelmää tulee myös joustavoittaa hallitusohjelman mukaisesti ja selvittää mahdollisuudet korvausten maksamiseen nykyistä nopeammin. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan vahinkoja on valiokunnan mielestä välttämätöntä vähentää tehokkaalla ja toimivalla suurpetokantoihin kohdistuvalla säätelyllä, etenkin alueilla, missä vahinkokertymät ovat suuria tai kasvussa ja missä suurpetojen määrä on runsas. Hallitusohjelman mukaisesti suurpetokantojen kestävä taso on varmistettava ottaen kuitenkin samalla huomioon ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten, riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 3 220 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys johtuu suurpetojen vuonna 2012 aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Vuonna 2012 suurpedot aiheuttivat noin 7,4 milj. euron vahingot. Vahinkojen estämiseen käytettiin 123 000 euroa. Lisäys mahdollistaa vuoden 2012 vahinkojen korvaamisen valtion varoista täysimääräisesti.

2013 I lisätalousarvio	3 220 000
2013 talousarvio	4 300 000
2012 tilinpäätös	5 501 000
2011 tilinpäätös	4 300 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2013 vp (14.6.2013)

Momentille esitetty 3,22 miljoonan euron lisäys mahdollistaa suurpetojen vuonna 2012 aiheuttamien vahinkojen täysimääräisen korvaamisen valtion varoista.

Momentin määräraha nousee lisäyksen myötä 7,52 miljoonaan euroon, joka on yli 2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Korvattavien vahinkojen määrä on kaikkien aikojen suurin. Valtaosa vahingoista tapahtui poronhoitoalueella ahman aiheuttamana. Ahman tekemät porovahingot (57 %) kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna ollen jo enemmän kuin kolmen muun suurpedon aiheuttamat vahingot yhteensä (susi 15 %, ilves 14 % ja karhu 13 %).

Suden, ilveksen ja karhun aiheuttamiin vahinkoihin voidaan vaikuttaa metsästyksellä. Ahma puolestaan on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN kriteerein) ja epäsuotuisaksi lajiksi (EU:n luontodirektiivin mukaan), joten sen kohdalla vahinkojen estäminen on hankalampaa. Ahmaa ei ole metsästetty 30 vuoteen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi kannan nousseen vuosien myötä 180—220 yksilöön, joista noin puolet on poronhoitoalueella.

Valiokunta pitää myönteisenä, että petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Budjettimietintönsä (VaVM 39/2012 vp) mukaisesti valiokunta toistaa, että vahinkojen määrää ja kustannuksia on kuitenkin välttämätöntä vähentää tehokkaalla ja toimivalla suurpetokantoihin kohdistuvalla säätelyllä, etenkin alueilla, missä vahinkokertymät ovat suuria tai kasvussa ja missä suurpetojen määrä on runsas. Hallitusohjelman mukaisesti suurpetokantojen kestävä taso on varmistettava ottaen samalla huomioon ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet.

Korvausten määrän pienentämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä on tekeillä suurpetopolitiikan ulkopuolinen arviointi ja selvitys ahman vahinkokorvausjärjestelmän kehittämisestä. Lisäksi valmisteilla on mm. ahman hoitosuunnitelma ja suden hoitosuunnitelman päivitys. Suunnitelmien tavoitteena on hoitaa riistaeläinkantoja pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Niillä pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut sekä vastaamaan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Valiokunta kiirehtii vahinkojen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä. Erityisesti petoeläinkantojen suuruuden arvioinnissa tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti eri tahojen luottamus. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä lisäksi huomiota siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurpedot ovat vaikuttaneet myös metsäpeurakannan heikkenemiseen mm. Kainuussa. Metsäpeura on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, joten myös sen kannan elinvoimaisuudesta on huolehdittava.

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 3 220 000 euroa.

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

2) porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Porotalouden koetoiminta	53 000
Paliskuntain yhdistyksen tukeminen	871 000
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito	840 000
Yhteensä	1 764 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Palkkausten tarkistukset	43
Yhteensä	43

2013 talousarvio	1 764 000
2012 II lisätalousarvio	20 000
2012 talousarvio	1 721 000
2011 tilinpäätös	1 821 000

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

2) porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 10 187 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) muuttamisesta siten, että riistanhoitomaksua korotetaan 30 eurosta 33 euroon. Tämän jälkeen maksu on tarkoitus lähivuosina säilyttää tällä tasolla. Suoritteista perittävistä maksuista kertyy Suomen riistakeskukselle noin 220 000 euron tulo. Tämä tulo kattaa osittain julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 308 700 vuosina 2009—2011. Hyväksyessään riistahallintolain eduskunta edellytti, että riistanhoitoyhdistysten toimintaan ohjataan aiempaa suurempi osa riistanhoitomaksuista. Riistanhoitoyhdistysten osuutta määrärahasta on nostettu 10 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Lisäys 926 000 euroa kohdistetaan lähinnä suurpetojen maalaskentojen ja riistakonsernin yhteisten riistatietojärjestelmien kehittämiseen sekä riistakonsernin strategian muuhun toiminnallistamiseen. Vuonna 2013 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

Suomen riistakeskus tukee pääluokkaperustelussa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

— vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelusta ja päivittämisestä pitäen yhteyttä sidosryhmiin
— ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset
— ylläpitää ja kehittää luontodirektiivin 12 artiklan edellyttämää seurantajärjestelmää EU:n luontodirektiivin IV liitteeseen kuuluvien riistaeläinlajien tahattomasti pyydystettyjen ja tapettujen yksilöiden määrästä
— kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen toimittamista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle
— kehittää yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan hyväksi
— huolehtii riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrän vähenemisestä mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkoalttiille alueille ja erityistä vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin
— huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta hyväksikäyttämällä erityisesti alueellisia riistaneuvostoja ja valtakunnallista riistaneuvostoa
— aktiivisin toimenpitein pyrkii vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
— huolehtii metsästäjien koulutusjärjestelmän kehittämisestä ja
— huolehtii Metsästäjä - Jägaren lehden julkaisemisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Suomen riistakeskus	6 601 000
Riistanhoitoyhdistykset	2 068 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen	370 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen kuten suurpetojen laskenta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen	1 148 000
Yhteensä	10 187 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Riistanhoitomaksun korotus	926
Yhteensä	926

2013 talousarvio	10 187 000
2012 talousarvio	9 261 000
2011 tilinpäätös	9 234 000

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 10 187 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 5 887 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2011 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 625 575 euroa. Kalastuksenhoitomaksu koko vuodelta on edelleen 22 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 7 euroa. Kun vuosina 2009—2011 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 255 714 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 34 871 kpl, on kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 5 869 800 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2013 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Maksukertymän aleneminen	-278
Yhteensä	-278

2013 talousarvio	5 887 000
2012 talousarvio	6 165 000
2011 tilinpäätös	6 303 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on noin 7 prosenttia. Vähittäiskaupassa on tarjolla yhä useammin tuotua tai kasvatettua kalaa. Avomerikalastuksessa troolareita hallinnoivien kalastusyritysten omistus on siirtynyt enenevässä määrin ulkomaiseen omistukseen (etenkin Viroon), ja vastaava kehitys on tapahtumassa myös kalanjalostusteollisuudessa.

Suomen ammattikalastajien määrän vähenemisen arvioidaan jatkuvan lähivuosina voimakkaana. Uusia yrittäjiä ei alalle juurikaan tule. Kalastajat kokevat ammattinsa harjoittamisen vaikeaksi. Rannikkokalastuksessa suurin ongelma on edelleen harmaahylje, jonka aiheuttamat saalisvahingot korvataan vain osittain. Myös merimetsot vähentävät kaupallisesti tärkeitä kalakantoja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti turvataan ammattikalastuksen taloudelliset toimintaedellytykset ja edistetään kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutuksen kasvua. Myös hallin ja norpan kannanhoitosuunnitelmat tulee päivittää mahdollisimman pian.

Valiokunta palauttaa kuluvan vuoden talousarvion mukaisesti momentin päätösosaan maininnan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustuksesta. Samalla valiokunta lisää momentille 100 000 euroa käytettäväksi kyseiseen avustukseen.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 5 987 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 3 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

3) vuonna 2013 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen

4) enintään 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2012 talousarviossa kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta, 500 000 eurosta, yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin 73 % eli noin 365 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2013 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2013 jaettavana määränä 2 717 000 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2012 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 2 867 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2012 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2012 talousarviossa 150 000 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2013 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen hoidosta 150 000 euroa. Vuonna 2013 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvinä vesialueen omistajille maksettavina sopimuspalkkioina. Tavoitteena on tehdä kalastuksen rajoitussopimuksia noin 2 000 km² alueella saimaannorpan suojelemiseksi. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Tenojoen yksityisten vesialueiden omistajille palautettava osuus lupatuloista	365 000
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus	2 717 000
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno	150 000
Sopimuspalkkiot vesialueen omistajille saimaannorpan suojelemiseksi (enintään)	360 000
Yhteensä	3 592 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Maksukertymän kasvu	32
Yhteensä	32

2013 talousarvio	3 592 000
2012 talousarvio	3 560 000
2011 tilinpäätös	3 476 515

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 3 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

3) vuonna 2013 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen

4) enintään 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 11 889 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 5 423 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 9 889 000 euroa, joka on vuosille 2007—2013 Euroopan kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 4 000 000 euroa ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoitusosuutena.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavia elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteitä ovat kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) mukaiset avustukset sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein myönnetyt avustukset kalan kuljetukseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen kuten kehittämishankkeisiin. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää tarvittaessa saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille, tarve on arviolta 80 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 500 000 euroa poistokalastukseen hallitusohjelmaan perustuvana Itämeren suojelutoimenpiteenä. Muihin vuonna 2013 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 500 000 euroa.

Kainuun hallintokokeilusta annettu laki (343/2003) ei ole voimassa enää vuonna 2013. Aikaisempina vuosina budjetoituja määrärahoja käytetään lain mukaisten menojen maksamiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

	Kansallinen osuus	EU:n osuus (EKTR)	Yhteensä

Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma	5,423	4,466	9,889
Itämeren suojelu: poistokalastus (HO)	0,500	-	0,500
Kansalliset toimenpiteet	1,500	-	1,500
Yhteensä	7,423	4,466	11,889

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteinen poistaminen (EK)	-100
Itämeren suojelu (HO)	500
Tasomuutos	-57
Yhteensä	343

2013 talousarvio	11 889 000
2012 talousarvio	11 546 000
2011 tilinpäätös	15 778 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentille esitettyyn määrärahaan sisältyy lisäyksenä 500 000 euroa, joka on osoitettu poistokalastukseen hallitusohjelmaan perustuvana Itämeren suojelutoimenpiteenä.

Poistokalastus on todettu tehokkaaksi keinoksi poistaa vesistöistä fosforia ja typpeä. Esimerkiksi puolet Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelmassa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta voidaan saavuttaa 10 000 tonnin särkisaaliilla.

Valiokunta toteaa, että Itämeren lisäksi myös monien järvien suurin ongelma on rehevöityminen. Poistokalastuksella tilannetta on voitu monin paikoin parantaa. Keskeyttämättömän rahoituksen turvaaminen myös sisävesillä on välttämätöntä tehokkaan poistokalastuksen toteuttamiseksi. Kalastajille on taattava riittävä rahoitus siten, että he voivat suunnitella toimintaansa ja tehdä tarvittavat investoinnit.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa poistokalastukseen Itämerellä ja sisävesistöissä.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 12 039 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 5 423 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 euroa.

Vuoden 2011 talousarviossa Suomenlahdella ja Saaristomerellä toteutettavaan poistokalastukseen budjetoidusta 1 000 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 6 014 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 900 000 euroa aiheutuu vuosien 2007—2013 Euroopan kalatalousrahaston toimintaohjelmassa peruuntuneen määrärahan sekä takaisinperintäpäätöksien ja palautettujen maksujen uudelleen budjetoinnista, jotta toimintaohjelmassa osoitettu EU:n ja kansallinen rahoitusosuus saataisiin täysimääräisesti käytettyä. Vuoden 2010 talousarviossa budjetoidusta 17 466 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta on jäänyt käyttämättä ja peruuntunut 181 000 euroa. Vastaava määräraha budjetoidaan uudelleen. Tämä on kokonaan kansallista rahoitusosuutta. Lisäksi budjetoidaan uudelleen vuosien 2007—2009 talousarvioissa budjetoiduista yhteensä 45 220 000 euron kolmevuotisista siirtomäärärahoista takaisinperintäpäätöksien ja palautettujen maksujen johdosta 719 000 euroa. Tästä EU:n osuutta on 309 000 euroa ja kansallista osuutta 410 000 euroa.

Vuoden 2011 talousarviossa Suomenlahdella ja Saaristomerellä toteutettavaan poistokalastukseen osoitetuista varoista peruutetaan 500 000 euroa ja budjetoidaan uudelleen vastaava määräraha. Tämä on kokonaan kansallista rahoitusosuutta. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

2013 I lisätalousarvio	1 400 000
2013 talousarvio	12 039 000
2012 tilinpäätös	11 546 000
2011 tilinpäätös	15 778 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2013 vp (14.6.2013)

Eduskunta lisäsi vuoden 2011 talousarvioon yhteensä 1,4 miljoonaa euroa poistokalastuksen edistämiseen. Määrärahasta kohdennettiin 1,0 miljoonaa euroa Saaristomeren ja Suomenlahden alueelle ja 0,4 miljoonaa euroa sisävesille. Sisävesille kohdennetut varat on hyödynnetty täysimääräisesti. Merialueella ohjelman käynnistäminen ja määrärahan käytön toteuma on ollut ennakoitua hitaampaa, johtuen mm. Euroopan komission ennakkohyväksynnän viivästymisestä.

Komission tukijärjestelmää koskeva päätös mahdollistaa tuen myöntämisen 30.6.2014 saakka. Jatkoaikaa voidaan hakea vasta kun valtiontukea koskevat uudet suuntaviivat on annettu ja tiedetään mihin kansallista rahoitusta on mahdollista jatkossa osoittaa.

Vuonna 2011 merialueille myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta on edelleen käyttämättä 0,5 miljoonaa euroa. Hallituksen esittämän uudelleen budjetoinnin myötä määrärahaa voidaan käyttää tukijärjestelmän voimassaoloajan loppuun saakka.

Valiokunta pitää käyttämättömän määrärahan uudelleen budjetointia tarpeellisena. Maa- ja metsätalousministeriön tavoin valiokunta pitää myös määrärahan täysimääräisen käytön kannalta perusteltuna, että sitä koskeva aluerajoitus poistetaan. Uudelleen budjetoitavaa määrärahaa voidaan näin ollen käyttää joustavasti joko merialueilla tai sisävesillä.

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 euroa.

Vuoden 2011 talousarviossa Suomenlahdella ja Saaristomerellä toteutettavaan poistokalastukseen budjetoidusta 1 000 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 6 014 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.

2013 talousarvio	757 000
2012 talousarvio	757 000
2011 tilinpäätös	757 000

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,8 milj. euroa. Tarkoitus on toteuttaa hanke eri tahojen yhteisellä rahoituksella. Valtion rahoitusosuus on enintään 1,6 milj. euroa.

Hanke on yksi Kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista.

Vaelluskalojen palauttaminen kalatien avulla parantaa merkittävästi kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksiä sekä kasvattaa toimialan aluetaloudellista merkitystä.

2013 III lisätalousarvio	1 000 000
2013 talousarvio	757 000
2012 tilinpäätös	757 000
2011 tilinpäätös	757 000

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.