Talousarvioesitys 2012

40. (26.40, osa) Maahanmuutto

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäasiainministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

¹⁾ Vuosi 2010: Tilastokeskus/Suomen väestö 2010. Vuodet 2011 ja 2012: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2011 tammi—huhtikuun ennakkotilaston perusteella.

²⁾ Vuosi 2010: Tilastokeskus/Muuttoliike 2010. Vuodet 2011 ja 2012: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2011 tammi—huhtikuun ennakkotilaston perusteella.

³⁾ Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä. Entisille Suomen kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen tarkoitetun kansalaisuusilmoitusmenettelyn määräaika päättyi 31.5.2008, mikä vähentää Suomen kansalaisuuden saavien määrää.

¹⁾ Sisältää vuoden 2011 varsinaisen talousarvion sekä lisätalousarviot.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja hallitusohjelman kirjausten mukaisiin linjauksiin.

Strategiset tavoitelinjaukset suunnittelukaudella 2012—2015 ovat:

• Maahanmuuttopolitiikassa otetaan suomalaisen yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja asiakkaiden edun lisäksi huomioon myös vaikutus lähtömaiden tilanteeseen.
• Maahanmuuttajilla on mahdollisuudet ja valmiudet osallistua yhteiskunnan toimintaan.
• Hyvät etniset suhteet toteutuvat yhteiskunnassa.
• Kansainvälisen suojelun periaatteet ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Maahanmuuttopolitiikan valmistelun ja toimeenpanon tueksi tarvitaan luotettavaa informaatio-ohjausta ja tutkimustietoa. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on välttämätöntä järjestää uudelleen ja tarkoituksenmukaisin osin koota yhteen muun muassa tutkimusten ja selvitysten tekeminen ja kokoaminen, eri rahoituslähteistä rahoitettavien kehittämishankkeiden hallinnointi, yhdenmukaisten kustannustehokkuus- ja muiden arviointikriteereiden kehittäminen, hanketulosten ja muiden käytäntöjen arviointi ja levittäminen, osaamisverkostojen koordinointi, tiedotus, neuvonta ja ohjaus ja konsultointi sekä materiaalin tuottaminen.

Otetaan käyttöön maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismalli - MPR (Maahanmuuttovirasto, poliisi, Rajavartiolaitos). Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen kesken luodaan samankaltainen pysyvä yhteistyörakenne kuin on toteutettu poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä (PTR-malli). Yhteistyön tavoitteena on lisätä näiden viranomaisten operatiivista yhteistyötä erityisesti valvontanäkökulmasta. Yhteistyön painopisteenä on tehostaa laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan ja maahantulosäännösten kiertämisen torjuntaa sekä edesauttaa lupamenettelyjen toimivuutta.

Maahanmuuton lisääntyessä maahanmuuton rahoituslähteiden monipuolistumiseen on panostettava. Solmitaan strategisia kumppanuuksia, joissa rahoitus muodostuu julkisesta, yritysten ja yhteisöjen rahoituksesta sekä erilaisten rahastojen osuuksista. Tällöin maahanmuuton lisääntyviin ja erilaisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan joustavasti ja yksilöllisesti. Maahanmuuton maksullisissa suoritteissa pyritään saamaan maksutulot vastaamaan omakustannushintoja.

Muuttoliike

Lupahallinnon yhteistyötä sisäasiainministeriön hallinnonalan sisällä vahvistetaan. Työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Työvoiman maahanmuuton tulee vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin. Samalla on lisättävä valvonnan mahdollisuuksia. Lupatoiminnan merkitys korostuu ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyössä opetushallinnon kanssa luodaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden valinnoille selkeät yhteiset kriteerit. Opiskelupaikat kohdennetaan ensisijaisesti niille aloille, joilla erityisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa (esimerkiksi hoitoala). Tämä vaatii kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan ja EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa.

Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa. Lisäksi on taattava riittävät voimavarat laittoman työnteon valvontaan. Luodaan entistä toimivampia keinoja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamisjärjestelmään ohjaamiseen. Korkean riskin lähtömaihin sekä keskeisiin maahanmuuttomaihin sijoitetaan lisää maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle.

Laaditaan strategia ulkosuomalaisasioiden tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Selvitetään pohjoismaisen yhteistyön käynnistäminen oleskelulupa-asioissa.

Kansainvälinen suojelu

Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkapolitiikassa. Seurataan turvapaikkamenettelyä koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Pyritään nopeuttamaan prosessia, jotta vastaanoton kustannukset laskisivat.

Tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista, jotta jäsenvaltioihin saadaan mahdollisimman yhdenmukainen lainsäädäntö, joka täyttää pakolaissopimuksen ja muiden keskeisten ihmisoikeussopimusten vaatimukset. Osallistutaan ja vaikutetaan aktiivisesti komission yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevien toisen vaiheen ehdotusten käsittelyyn. Lainsäädännön kehittämisen ohella on tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä, mihin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan käynnistäminen tarjoaa puitteet. Suomi pitää viraston perustamista ja sen toiminnan käynnistymistä erittäin tärkeinä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen kannalta ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan työn onnistumiseen.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä painotetaan johdonmukaisuutta paitsi eri maahanmuuton politiikkalohkojen välillä, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan alueilla, myös muiden politiikkalohkojen kanssa, kuten kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan alueilla.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan vastaanottamalla YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) esittämiä pakolaisia eduskunnan vuosittaisen päätöksen mukaisesti. Vuoden 2012 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan uudelleen sijoitettavien kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ulkomaalaisten vastaanottoa (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §), joka vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa.

Jatketaan valmisteluja palautussopimusten solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja kehitetään vapaaehtoista paluuta tukevia malleja paluurahaston hankkeilla. Uusia turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 200.

¹⁾ Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään vähintään saavutetulla tasolla. Eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä saatu huomautus perheenyhdistämisten liian pitkistä käsittelyajoista otetaan huomioon tiivistämällä yhteistyötä ulkoasiainministeriön ja poliisin kanssa sekä asettamalla selvitysmies. Poliisilla on keskeinen rooli perheenkokoajan kuulemisissa, joissa viiveet ovat jopa kuusi kuukautta. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

¹⁾ Maahanmuuttoviraston keskimääräisiä käsittelyaikoja.

Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisen palvelujen käyttöä pyritään laajentamaan ja samalla nopeuttamaan prosessien kulkua. UMA-investoinnin laskennalliset hyödyt alkavat toteutua.

Henkisten voimavarojen hallinta

Momentin määrärahaan sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,7 miljoonaa euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (noin 40 henkilötyövuotta) palkkauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa. Kyseisen määrärahan avulla päätöksenteko pystytään pitämään sujuvana (noin 4 000 turvapaikkapäätöstä/vuosi) ennakoidulla turvapaikanhakijamäärällä. Esitys on laadittu olettamalla, että sekä vuonna 2011 että 2012 saapuu noin 3 000 uutta turvapaikanhakijaa. Määrät ovat 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Tavoitteena on purkaa aiempien vuosien kasvaneista hakijamääristä aiheutunut hakemusten ruuhka. Lisäresursseja voidaan tarvittaessa kohdistaa myös ruuhkautuneiden perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn.

Valiokunta on tyytyväinen, että lisääntyvä Venäjän henkilöliikenteen kasvu on huomioitu Maahanmuuttovirastossa ja viranomaisten välistä yhteistyötä tietoisesti lisätään sekä Suomessa maahanmuutto-, poliisi- ja rajaviranomaisten kesken että Venäjän viranomaisten kanssa. Pietariin sijoitettavan maahanmuuttoyhdyshenkilön roolia valiokunta pitää erittäin tarpeellisena.

(03.) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.70.03. Lisäksi momentilta siirretään 70 000 euroa (1 htv) momentille 26.01.01 ja 130 000 euroa momentille 26.40.01.

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

(30.) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.70.30.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 63 627 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen

2) vastaanottolain 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa edustajan palkkion maksamiseen ja kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapupalveluiden kustannuksiin

3) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille

4) vastaanottolain 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

5) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

6) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

7) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin, turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelujen hankkimiseen, vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

8) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

9) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti lukuun ottamatta valtion vastaanottokeskusten toimintamenoja, jotka budjetoidaan suoriteperusteisesti ja arvonlisäverollisina.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion vastaanottokeskusten kulutusmenojen maksamiseen.

Valtion vastaanottokeskusten toimintamenomäärärahaa saa käyttää enintään 103 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestää järjestelykeskus lain 12 §:n mukaisesti. Valtion vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoivat valtion vastaanottokeskukset Oulussa ja Joutsenossa. Toiminta voi sisältää asumisen järjestämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muun tarpeellisen huolenpidon lisäksi muita uhrin tarvitsemia tukipalveluja ja erityispalveluja sekä turvallisuudesta huolehtimisen.

Kansainvälistä suojelua hakeneen vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matkakustannusten verran. Tilapäistä suojelua saaneen ja ihmiskaupan uhrin paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannuksen ja paluuavustuksen verran.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellinen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Kohtaan yhdeksän on lisätty viittaus kotoutumisen edistämisestä annetun lain 86 §:ään.

Momentille esitetään 63 627 000 euron määrärahaa, joka on 22 761 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Määrärahan vähentäminen on perusteltua, koska hakijamäärän laskusta johtuen tarpeen arvioidaan pienenevän noin 17 miljoonalla eurolla. Tarkoitus on edelleen myös tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä lyhentää oleskeluaikaa vastaanottokeskuksissa ja vähentää siten vastaanoton kustannuksia.

Vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin noin 4 000 henkilöä. On kuitenkin mahdollista, että hakijamäärät kääntyvät nousuun, jolloin määrärahatarve on ennakoitua suurempi. Vastaanottokapasiteetissa on myös oltava pieni jousto hakijamäärän äkillistä kasvua varten.

Valiokunta pitää äärimmäisen tärkeänä, että koko maahanmuuttoprosessi myös poliisin ja oikeuslaitoksen osalta toimii tehokkaasti. Nopean maasta poistamisen ja valitusprosessin kautta vähennetään suoraan vastaanoton kustannuksia. Tilanne on ollut ongelmallinen Helsingin hallinto-oikeudessa, jossa resurssit eivät ole riittäneet käsittelemään tehokkaasti turvapaikkapäätöksistä tehtyjä valituksia. Myös säilöönottokapasiteetin tulee olla oikein mitoitettu siten, ettei se hidasta turvapaikkaa hakeneiden maasta poistamista. Maasta poistaminen kuuluu poliisin tehtäviin ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että Helsingin poliisilaitoksella säilyy riittävä asiantuntemus ulkomaalaisasioihin myös mahdollisissa organisaatiomuutoksissa.

Momentin määrärahoja voidaan käyttää lisäksi kansainvälistä suojelua hakevien ja saaneiden maahantuloon ja hakemuksen ratkaisuun. Erityisesti kasvussa on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän laajentumisesta aiheutuvat menot. Järjestelmän piiriin otettujen henkilöiden määrä on tasaisesti kasvanut ja siinä on noin 70 aikuista ja viisi alaikäistä. Erityisesti alaikäisten uhrien suojelun vuosimenot ovat suuret. Yhteensä menoja arvioidaan olevan jo 2 miljoonaa euroa vuodessa. Valiokunta toteaa, että ihmiskaupan uhrien tunnistamisen tehostumisen myötä momentin määrärahaa on tarpeen vaatiessa syytä tarkistaa.