Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

01. Puolustuspolitiikka ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:

PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.

Toiminnan painopisteenä on puolustushallinnon uudistaminen siten, että 2020 -luvun puolustuskyvyn vaatimuksia vastaavat puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteet ja toimintatavat ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2016 alusta lukien.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Puolustusministeriölle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Tavoite Tavoitetaso
asteikolla 1—5
   
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka  
Varmistetaan hallitusohjelman linjausten toimeenpano puolustushallinnossa. 4
Valmistellaan puolustushallinnon uudistuksen suunnittelu- ja ohjausmalli (kehittämissuunnitelma) sekä ohjataan uudistuksen toteutumista tavoitteena toimintaympäristön edellyttämä puolustuskyky. 4
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä  
Ohjataan suorituskykyanalyysin laadintaa siten, että se mahdollistaa strategiset päätökset puolustuskyvyn osatekijöiden kehittämisestä suunnittelukauden aikana. 3
Pyritään luopumaan tarpeettomista alueista ja toimitiloista kustannustehokkaasti. 3
Turvallinen yhteiskunta  
Puolustusministeriö vakiinnuttaa viranomaisyhteistoiminnan järjestelyt sopimuksin muiden ministeriöiden kanssa ja siirtää siten valtuudet yhteistoiminnan käytännön järjestelyistä virastoille ja laitoksille. 4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen  
Varmistetaan kansainvälisellä yhteistoiminnalla erityisesti EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa puolustuskyvyn kehittäminen ja huoltovarmuus. 4
Kehitetään kriisinhallinnan toimintaedellytyksiä ja suorituskykyjä toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti puolustuskyvyn käyttöä ja kehittämistä tukevalla tavalla sekä vaikutetaan valtioneuvostotasoiseen valmisteluun. 4

Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Tavoite Tavoitetaso
asteikolla 1—5
   
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä  
Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky puolustusvoimien tukemiseen tuottamalla ja hankkimalla kiinteistö-, ympäristö- ja rakennuttamispalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä edellyttää kykyä varmistaa toiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa, kykyä joustavaan valmiuden säätelyyn, kykyä pitää yllä poikkeusolojen suunnitelma- ja toimintavalmiutta sekä kykyä verkostoitua kiinteistöalan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. 4
Turvallinen yhteiskunta  
Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tuottaa ja hankkia puolustusvoimille kiinteistö-, rakennuttamis- ja ympäristöpalvelut, joita se tarvitsee muun yhteiskunnan tukemiseen puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. Tehtävä edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuus on varmistettu uhkatilanteita vastaavalla tavalla. 4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen  
Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tukea puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden kiinteistö- ja ympäristöalan tehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 4
Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kehitetään osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin, työryhmiin sekä kansainvälisesti yhteisten toimintaohjeiden laatimiseen. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan pohjoismaisen Försvarsbygg
-yhteistyön koordinoinnista Suomessa osana NORDEFCO
-yhteistyötä.
4

Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.

01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 18 678 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen

2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) puolustusministeriön uusittujen toimitilojen jatkokehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus1) 2010 2011 2012
       
Taloudellisuus      
Menot tulosalueittain (1 000 euroa)      
Puolustuspolitiikka 2 943 3 393 3 392
Sotilaallinen maanpuolustus 3 144 3 894 4 407
Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 1 280 1 598 1 667
Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta 577 998 1 416
Ohjaustoiminnot 10 187 9 479 8 793
Yhteensä 18 131 19 362 19 675
       
Tuottavuus      
Henkilötyövuodet tulosalueittain      
Puolustuspolitiikka 23 24 23
Sotilaallinen maanpuolustus 26 22 25
Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 9 9 11
Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta 5 7 10
Ohjaustoiminnot 72 75 69
Yhteensä 135 137 138

1) Vuoden 2010 menojen osalta kassaperusteinen toteutuma. Tukitoimintojen menot ja henkilötyövuodet on vyörytetty tulosalueille niiden henkilötyövuosien suhteessa.

Puolustusministeriö selvittää vuoden 2010 työilmapiirikyselyssä olevien, tasa-arvoa koskevien tulosten perusteella tilanteen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  2010 2011 2012
       
Työtyytyväisyys (1—5) 3,43 3,5 3,5
— naiset 3,33    
— miehet 3,57    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 171
Valtiosihteerin palkkaus- ja muut menot 190
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 22
Siirto momentille 27.10.01 -350
Yhteensä 33


2012 talousarvio 18 678 000
2011 III lisätalousarvio 261 000
2011 talousarvio 18 645 000
2010 tilinpäätös 18 732 000

21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä kertyneitä säästöjä 75 prosenttisesti vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuuden paranemista.


2012 talousarvio 1 195 000
2011 talousarvio 635 000

29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 331 021 000 euroa.


2012 talousarvio 331 021 000
2011 talousarvio 326 099 000
2010 tilinpäätös 277 589 600

88. Osakehankinnat(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen toimintaa jatkamaan perustettavan osakeyhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman sekä yhtiöittämiseen ja omistajajärjestelyihin liittyvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen toimintaa jatkavan yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2012. Yhtiöittämisellä pyritään parantamaan puolustusvoimien ruokahuollon kustannustehokkaan palvelutuotannon toimintaedellytyksiä. Määrärahaa käytetään perustettavan osakeyhtiön osakepääoman ja vapaan oman pääoman maksamiseen yhtiökokouksessa päätettävän merkintäsuhteen mukaisesti. Yhtiöittämisestä ja omistajajärjestelyistä aiheutuvia menoja ovat muun muassa neuvontapalvelujen kustannukset. Lisäksi puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen hallinnassa oleva puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottamiseen liittyvä vaihto-omaisuus, jonka yhteismäärä on noin 0,8 milj. euroa, on tarkoitus siirtää apporttina perustettavaan osakeyhtiöön. Käyttöomaisuutta ei siirretä yhtiölle.

Suoja-ajan jälkeen alkavalla siirtymäkaudella yhtiön in house -asema puretaan ja puolustusvoimien ruokahuolto avataan kilpailulle. Tällöin yhtiö voi kilpailla uusista asiakkaista muiden ruokahuoltoalan yritysten kanssa.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä. Momentille 27.10.01 on sisällytetty 4,4 milj. euron määräraha perustettavaan yhtiöön siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvan järjestämisestä aiheutuviin menoihin.


2012 talousarvio 1 600 000