Talousarvioesitys 2012
2.2. Suomen kansantalouden kehitys
Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2012
Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu olilaajapohjaista. Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvujatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Taloudenilmapiiri on kuitenkin heikentynyt nopeasti ja epävarmuus tulevastatalouskehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakinkehittyneissä talouksissa. Lisääntyneen epävarmuuden taustalla onrahoitusmarkkinoiden näkemys eräiden euroalueen maiden heikentyneestäkyvystä hoitaa nykyiset ja tulevat velvoitteet. Myös Yhdysvaltojenkohdalla sopu velkakaton nostosta jäi viime hetkeen ja saman ongelmanarvioidaan toistuvan muutaman vuoden päästä. Lisäksi näkymien heikkenemiseenovat vaikuttaneet odotettua heikommat tiedot kansainvälisen taloudenkehityksestä.
Rahoitusmarkkinoiden vallitseva epävarmuus heijastuu reaalitaloudelliseenaktiviteettiin viiveellä. On todennäköistä, että taloudellinen aktiviteettitulee vaimenemaan vuoden 2011 loppupuolella ja vaikutukset yltävätmyös vuoden 2012 puolelle.
Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %,mihin vaikuttavat positiivisesti kaikki kysyntäerät (kulutus, vientija investoinnit). Kasvun painopiste on kuitenkin yhä enenevässämäärin siirtymässä kotimaisen kysynnän suuntaan. Kansainvälisentalouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhdevaikuttavat jo v. 2011 Suomen vientiin. Investoinnit kasvavaterityisesti kone- ja laiteinvestointien sekä asuntoinvestointienvetämänä. Työttömyysasteen aleneminen on ollut ennakoitua hitaampaaja keskimääräinen työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin.
Taulukko 3. Kansantalouden kehitys
| 2008 | 2009* | 2010* | 2011** | 2012** | |
| Bruttokansantuotekäyvin hinnoin, mrd. euroa | 185,7 | 173,3 | 180,3 | 191,5 | 200,2 |
| Bruttokansantuote,määrän muutos, % | 1,0 | -8,2 | 3,6 | 3,5 | 1,8 |
| Työttömyysaste,% | 6,4 | 8,2 | 8,4 | 7,9 | 7,6 |
| Työllisyysaste,% | 70,6 | 68,3 | 67,8 | 68,6 | 69,2 |
| Kuluttajahintaindeksi,muutos, % | 4,1 | 0,0 | 1,2 | 3,5 | 3,3 |
| Pitkät korot(valtion obligaatiot, 10 v), % | 4,3 | 3,7 | 3,0 | 3,1 | 3,4 |
Talousarviovuonna talouskasvu hidastuu
Vuonna 2012 talouskasvu jää 1,8 prosenttiin johtuen osittainkansainvälisen kaupan kasvun hidastumisesta. Myös Suomelle tärkeissävientimaissa talouskasvu vaimenee. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminennäkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu selvästi. Myösyksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan.
Työmarkkinat toipuvat hitaasti
Alkuvuonna 2011 työllisten määrä nousi palveluissa ja rakentamisessa,jossa tuotannon hyvä kasvu lisäsi myös työvoiman kysyntää. Työllisyysastenousee v. 2011 68,6 prosenttiin. Teollisuudessatyöllisten määrä on puolestaan laskenut ja myös koko vuonna alantyöllisyyden odotetaan supistuvan. Talousarviovuonna työllisyydenkasvuvauhti hidastuu puolen prosentin tuntumaan ja työllisyysasteon 69,2 %. Hidastuneen talouskasvun ja epävarmojen tulevaisuuden näkymientakia yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin.Lähivuosina työllisyyden kasvu nojaa palvelualan työllisyyden lisääntymiseen.
Työttömyys kääntyi laskuun jo viime vuoden aikana ja kehitysjatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna 2011. Vuoden loppua kohdentyöttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että työttömyysastejää 7,9 prosenttiin v. 2011. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin.Työttömien määrä on selvästi suurempi, kuin ennen finanssikriisiäv. 2008.
Epävarmuutta poikkeuksellisen paljon
Suomen talouskasvuun kohdistuu tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisenmonelta taholta. Suuri osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa.Kansainvälisen kaupan pysähtyminen näkyisi välittömästi ja vaikutuksetolisivat merkittävät johtuen Suomen talouden avoimuudesta. Myöstalouspoliittiset päätökset, jotka rajoittavat markkinaehtoisenkasvun edellytyksiä meille tärkeissä vientimaissa ovat haitaksi.
Palkka- ja hintakehitys
Vuosina 2011 ja 2012 inflaation ennustetaan ylittävän 3 %.Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekäveroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kustannuskierteenvoimistaminen kotimaisin toimenpitein olisi haitallista kilpailukyvynkannalta. Kotimaisten kustannustekijöiden merkitystä ei tule aliarvioidakansainvälisistä markkinaosuuksista kilpailtaessa. Erityisesti työmarkkinaratkaisujenmerkitys tässä suhteessa korostuu. Ulkoinen kilpailukyky on ja tuleeolemaan yksi pienen avoimen talouden menestymisen kulmakivistä.