Talousarvioesitys 2012
7.2. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät vuoteen 2015
Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvu on jatkunutja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Viimeistenkuukausien aikana taloudellinen ilmapiiri on kuitenkin heikentynytja epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaaniin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Kasvunäkymiävarjostavat Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainvälisen taloudennäkymät. Pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvinaltis ulkoisille häiriöille. Vaikka kansainvälinen talous kehittyisikintyydyttävästi ja pahoilta ulkoisilta häiriöiltä vältyttäisiin, uhkaaSuomen talouskasvu jäädä lähivuosina aiempaan verrattuna vaatimattomaksi.
Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontaloudensopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Tulokehityksenheikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaanaedellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminenja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen.
Vuonna 2010 vuosikate parani
Vuoden 2010 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymienvuosikate ylsi 3,0 mrd. euroon, mikä oli 700 milj. euroa edellisvuottaenemmän. Vuosikate ylitti reilusti käyttöomaisuuden poistot. Toteutunutkehitys oli selvästi parempi kuin arvioitiin vielä syyskuussa 2010julkaistussa peruspalvelubudjettitarkastelussa. Vuosikate oli myösvajaat 300 milj. euroa korkeampi kuin helmikuussa 2011 julkaistuissavuoden 2010 tilinpäätösarvioissa. Toimintakate heikentyi vähemmänkuin tilinpäätösarvioissa arvioitiin. Toimintamenot kasvoivat 4 %.Ostojen nimellinen kasvu jatkui varsin nopeana, n. 7 prosentintasolla. Toimintakatteen heikkenemistä tasapainotti verorahoituksenkasvu: valtionosuudet kasvoivat 7½ % ja verotulot runsaat4 %. Ennakoitua myönteisemmän kehityksen taustalla olikinerityisesti kuntien verotulojen odotettua nopeampi kasvu.
Vuoden 2010 kuntatalouden tulos- ja rahoituslaskelmia tarkasteltaessaon otettava huomioon pääkaupunkiseudun kuntien vesilaitostoimintojensiirtyminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle.Vesilaitosten toimintojen luovutus (n. 950 milj. euroa)vaikuttaa olennaisesti tiettyihin tulos- ja rahoituslaskelman eriinja siten kuntatalouden kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen.Esimerkiksi kuntien tilikauden tulos muodostuu HSY-kirjausten vuoksi huomattavastitodellisuutta paremmaksi. Kuntatalouden todelliseen rahoitusasemaan,kuten vuosikatteeseen tai rahoitusjäämään, näillä järjestelyilläei kuitenkaan ole vaikutusta.
Vuosikatteen arvioidaan edelleen hieman paranevanv. 2011
Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %,vaikkakin verotuloennustetta on alennettu suhteessa maaliskuun peruspalveluohjelmatarkasteluunsisältyvään arvioon. Verotuloarvioiden alentamisen taustalla onheinä- ja elokuussa tehdyt verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksienoikaisut, jotka alentavat kuntien verotuloja 230 milj. eurolla suhteessaaikaisemmin arvioituun. Oikaisuissa valtion jako-osuutta korotettiinja kuntaryhmän osuutta alennettiin. Oikaisujen taustalla on vuoden2010 verotuksen valmistumisesta saadut tiedot, joiden mukaan pääomatuloveronmäärä v. 2010 kasvoi aiemmin arvioitua enemmän. Kunnallisverontuoton arvioidaan kasvavan runsaat 3½ % työllisyyden kehittyessäsuotuisasti. Veronkevennykset alentavat kunnallisveron tuottoa n. 130milj. eurolla. Kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan keskimäärin0,2 prosenttiyksiköllä, mikä puolestaan lisää kunnallisveron tuottoan. 180 milj. eurolla. Yhteisöverokertymät kasvoivat alkuvuonnanopeasti, mutta kesän aikana yritysten tulosnäkymät ovat hiemanheikentyneet. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kuitenkin kasvavan 15 %.Kiinteistöveroprosenttien korotukset jäivät edellisvuotta pienemmiksi,ja verotuotto kasvaa 3 %.
Valtionosuudet kasvavat 3½ % mm. indeksikorotustenja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Yhteensä verotulojenja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan n. 4 %.
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleenkasvavan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, ettäkunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseensekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekäyleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kuntataloudenhinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän suhteellisen maltillisena,vaikka kuluttajahintojen nousu aiheuttaa menopaineita. Kunta-alanansiotason ennakoidaan nousevan n. 2½ % ja palkkasummann. 3 %. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvännoin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainettasosiaali- ja terveyspalvelumenoihin. Kuntien henkilöstön määrän oletetaanpysyvän vuoden 2010 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujenostojen kasvuna. Edellä kuvatuilla oletuksilla kuntien toimintamenotkasvavat nimellisesti runsaat 4 %.
Jos kuntien toimintamenot kasvavat laskelmissa oletetulla tavalla,vuosikate paranee edelleen hieman tänä vuonna ja kattaisi selvästikäyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimattakuntien lainakanta kuitenkin kasvaa, kun nettoinvestointien ennakoidaan pysyvänkorkealla tasolla.
Kuntien vuosikate heikkenee v. 2012
Vuonna 2012 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vajaallaprosentilla. Tämä on seurausta sekä hallitusohjelman verolinjauksistaettä veropohjien kasvun hidastumisesta talouskasvun hidastuessa.Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisestiyhteensä 309 milj. eurolla. Nämä verotuottomenetykset kompensoidaankunnille täysimääräisesti. Yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaankorottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksikölläja loput kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveronkorotettua jako-osuutta jatketaan vielä vuosina 2012 ja 2013, muttakorotus on puolet pienempi kuin vuosina 2009—2011. Korotuksenpieneneminen vähentää kuntien verokertymää n. 259 milj.eurolla vuoteen 2011 verrattuna.
Vuonna 2012 valtionosuuksia pienentävät hallitusohjelman mukainenperuspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm.oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammattikorkeakoulutukseensekä vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksiakasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetystenkompensaatiot (263 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadunkehittämiseen (10 milj. euroa), nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoonnuorisotyössä ja vapaassa sivistystyössä (14 milj. euroa) ja maahanmuuttajakorvauksiin(10 milj. euroa). Yhteensä valtionosuudet lisääntyvät mm. edellämainittujen valtion toimenpiteiden1) seurauksena 122 milj.eurolla. Indeksikorotus lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia341 milj. eurolla. Ikärakenteen ja väestön määrän muutos lisää nettomääräisestivaltionosuuksia 68 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan valtionosuudetkasvavat 368 milj. eurolla eli n. 4 % v. 2012.
Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Kustannustasonnousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaanpysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulojen kasvun hidastuessa.Kuntien vuosikate heikkenisi runsaalla 500 milj. eurolla mutta riittäisi edelleenselvästi kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaanv. 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa,mikä merkitsisi kuntien lainakannan kasvun jatkumista edelleen.
Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menokuriaja tuottavuuden nostoa
Taulukossa 21 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojenlaskennallista kehitystä vuoteen 2015 asti. Laskelmassa2) on otettu huomioon valtiovarainministeriönkeskipitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestäsekä valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen ja vuosien 2013—2015kehyspäätöksen mukaiset linjaukset koskien valtionosuuksia ja verotusta.
Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensäkeskimäärin 3,4 % vuosittain. Tuloveroperusteisiin tehdäänvuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivat tarkistukset,mikä alentaa kuntien verotuottoa vuosittain n. 100 milj.eurolla. Yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu vuoden 2013 jälkeen.Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2 ½ %vuosittain.
Laskelmassa toimintamenojen ennakoidaan kasvavan n. 4 %vuodessa. Henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasollaja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvuntoteutuvan palvelujen oston kautta.
Edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden vuosikate riittäisikattamaan poistot vuosina 2012—2013, mutta ei enää vuosina2014—2015.
Investointien on laskelmassa arvioitu pysyvän korkealla tasollajohtuen tiedossa olevista investointipaineista. Edellä kuvatullakehityksellä vuosikate jäisi koko tarkasteluajanjaksolla selvästinettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössäsitä, että kuntatalouden velkaantuminen jatkuisi ja paine kunnallisveroprosenttienkorotuksiin kasvaisi. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavieninvestointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttääsitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissarajoissa. Korkotaso on ollut taantuman jälkeen poikkeuksellisenmatalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotasonnousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja. Lisäksi 2000-luvun alussaotetut lainat alkavat erääntyä, ja niiden takaisinmaksut vähentävätkuntien liikkumavaraa. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen jakuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikäentisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistustenvälttämättömyyttä.
Taulukko 21. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarviokuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa
| Käyvin hinnoin | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloksenmuodostuminen | ||||||
| 1. Toimintakate | -22,94 | -23,89 | -24,85 | -25,85 | -26,92 | -28,04 |
| 2. Verotulot | 18,35 | 19,16 | 19,28 | 19,90 | 20,38 | 21,11 |
| 3. Valtionosuudet,käyttötalous | 7,43 | 7,71 | 8,06 | 8,47 | 8,93 | 9,45 |
| 4. Rahoitustuototja – kulut, netto | 0,19 | 0,17 | 0,15 | 0,08 | 0,06 | 0,04 |
| 5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) | 3,02 | 3,15 | 2,64 | 2,60 | 2,45 | 2,56 |
| 6. Poistot | -2,13 | -2,22 | -2,32 | -2,43 | -2,54 | -2,65 |
| 7. Satunnaiseterät, netto1) | 1,06 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 |
| 8. Tilikaudentulos1) | 1,95 | 1,18 | 0,56 | 0,42 | 0,16 | 0,15 |
| Rahoitus | ||||||
| 9. Vuosikate | 3,02 | 3,15 | 2,64 | 2,60 | 2,45 | 2,56 |
| 10. Satunnaiseterät | 1,06 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 |
| 11. Tulorahoituksenkorjauserät1) | -1,38 | -0,45 | -0,45 | -0,45 | -0,45 | -0,45 |
| 12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) | 2,70 | 2,95 | 2,44 | 2,40 | 2,25 | 2,36 |
| 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit1) | -5,76 | -4,40 | -4,40 | -4,40 | -4,40 | -4,40 |
| 14. Rahoitusosuudetja myyntitulot1) | 2,67 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
| 15. Investoinnit,netto (=13.+14.) | -3,09 | -3,40 | -3,40 | -3,40 | -3,40 | -3,40 |
| 16. Rahoitusjäämä(=12.+15.) | -0,38 | -0,45 | -0,96 | -1,00 | -1,15 | -1,04 |
| 17. Lainakanta2) | 11,67 | 12,22 | 13,22 | 14,27 | 15,47 | 16,57 |
| 18. Kassavarat | 4,75 | 4,71 | 4,65 | 4,60 | 4,55 | 4,51 |
| 19. Nettovelka(=17.-18.) | 6,92 | 7,51 | 8,57 | 9,67 | 10,92 | 12,06 |
1) Näihin eriin sisältyy v. 2010osalta HSY:n perustamisesta johtuvat kirjaukset. HSY:n perustamisellaei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan.
2) Lainakanta määräytyy laskelmissa rahoitusjäämänkehityksen mukaan. Esimerkiksi kunnallisverotuksen kiristyessä (muuttekijät ennallaan) rahoitusjäämä kohenee ja lainakannan kasvu pienenee.
Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin
Valtiovarainministeriön kuntaosaston laskennallisen ennakointimallinmukaan kuntien vuosikate paranee vuodesta 2010 vuoteen 2011 kokomaan tasolla ja v. 2012 vuosikate heikkenee hieman. Ennakointimallissaei ole mukana kuntayhtymiä.
Kuntien lainakannan arvioidaan tänä vuonna pienenevän 6 000—40 000asukkaan kuntakokoryhmissä ja kasvavan muissa kuntakokoryhmissä.Eniten lainakanta kasvaa yli 100 000 asukkaan kunnissa.Vuonna 2012 kuntien lainakannan kasvun arvioidaan pysähtyvän kokomaan tasolla ennakointimallin laskentaoletusten mukaan. Vain pienimmissäkunnissa lainakanta kasvaisi jonkin verran.
Vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli seitsemän. Vuonna 2011 näitä kuntia arvioidaan olevan28 ja v. 2012 n. 32. Vuosikatteen heikkous tainegatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmillekunnille.
Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä 54 kunnassav. 2010. Vuonna 2011 näitä kuntia arvioidaan olevan n. 75ja v. 2012 n. 90.
Vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätösten mukaan erityisen vaikeassataloustilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyyn tulee kaksikuntaa, Tarvasjoki ja Vihanti. Käydyssä viidessä menettelyssä onollut mukana yhteensä 25 eri kuntaa.
Taulukko 22. Manner-Suomen kuntien talouskehitys vuosina2010—2012, euroa/as kuntaryhmittäin1)
| Asukasluku | Vuosikate 2010 |
Vuosikate 2011 |
Vuosikate 2012 |
Lainakanta 2010 |
Lainakanta 2011 |
Lainakanta 2012 |
| alle 2 000 | 527 | 359 | 494 | 1 939 | 1 964 | 1 992 |
| 2 000—6 000 | 407 | 316 | 348 | 1 612 | 1 625 | 1 659 |
| 6 001—10 000 | 414 | 375 | 396 | 1 857 | 1 844 | 1 838 |
| 10 001—20 000 | 341 | 358 | 409 | 1 961 | 1 945 | 1 929 |
| 20 001—40 000 | 434 | 476 | 530 | 1 928 | 1 909 | 1 891 |
| 40 001—100 000 | 386 | 385 | 259 | 2 113 | 2 114 | 2 095 |
| yli 100 000 | 565 | 695 | 629 | 2 002 | 2 230 | 2 208 |
| Koko maa | 454 | 494 | 471 | 1 956 | 2 028 | 2 015 |
1) Vuosi2010 on kuntien tilinpidon mukainen eikä sisällä harkinnanvaraistavaltionosuuden korotusta. Toimintakatteen kasvu on peruspalveluohjelmanmukainen.
Kuvio 5. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämävuoden 2010 tilinpäätöksessä