Talousarvioesitys 2012

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.

Selvitysosa:Ruuantuotannon globaalit haasteet koskevat myös Suomea. Ilmastonmuutos, fossiillisten raaka-aineiden korvaaminen, väestönkasvu ja makrotaloudelliset muutokset edellyttävät voimakasta tutkimuspanosta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tehtävänä on tutkimustiedon ja palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta oleellisimpiin maa- ja elintarviketalouden kysymyksiin sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Toinen tärkeä ja kasvava rooli on tutkimusosaamisen hyödyntäminen elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämisessä uusia toimintamalleja ja teknologiaa kehittäen. Erityisesti MTT:n tavoitteena on myös varmistaa vihreän biotalouden kasvu maa- ja elintarvikesektorilla. Ruokaturva, kestävä ja vastuullinen biotalous, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen sekä maa- ja elintarviketalouden tuotantoa ja maaseudun kehittämistä tukeva tutkimus ovat MTT:lle keskeisimpiä tutkimusalueita.

Lisäksi MTT:llä on viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, joissa hyödynnetään tutkimuksen yhteydessä hankittavaa asiantuntemusta. MTT:llä on laaja vastuu kansallisessa innovaatiotoiminnassa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden politiikkasektoreilla. MTT:n tutkimus rakentaa keskeistä tietopohjaa koko elintarvikeketjun tuotantopanosten ja raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin.

Ohjelmapohjaisessa tutkimuksessa MTT hyödyntää monitieteisyyttään ja kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, teknologiakehityksen sekä talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilla. Näin synnytetään sekä strategisen tutkimuksen läpimurtoja että uusia innovatiivisia, perinteiset arvoketjut ylittäviä toimintatapoja ja käytännön ratkaisuja yhteiskunnan toimijoiden tarpeisiin. MTT osallistuu aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteidensaavuttamista seuraavasti:

• Tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi ja arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta.
• Tukee maaseudun kestävää elinvoimaa. Tutkimus tukee sitä, että harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

• Tuottaa uusia menetelmiä ja toimintamalleja sekä teknologisia ratkaisuja maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden ja kestävyyden turvaamiseksi.
• Tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ravinnekuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja edistää maa- ja elintarviketaloudessa hyödynnettävien luonnonvarojen kestävää käyttöä.
• Vastaa kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa.
• Kehittää maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja ja innovaatioita materiaalikierron hyödyntämisen tehostamiseksi.
• Kehittää maatalouden ja elintarvikeketjun vastuullisuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä.

• Tuottaa tietoa ja menetelmiä kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.
• Osallistuu elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen ja edistää osaamisellaan elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan ja kuluttajien hyvinvointia edistävän raaka-aineen tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2012 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista toimintaa.

²⁾ 2010 TP kokonaishenkilötyövuosimäärä vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (37 htv) (vuoden 2010 TP MTT:n kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 764 htv), 2011 TA momentin 30.20.01 htv-kiintiö (769 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv), 2012 TAE momentin 30.20.01 htv-kiintiö (766 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv).

Vuonna 2012 voimavaroja suunnataan seuraaviin LYNET:in tutkimusohjelmiin: (1) Itämeri, (2) Ilmastonmuutos, (3) Biotalous ja (4) Kestävä maankäyttö, jota MTT koordinoi. Lisäksi LYNET:llä on vuonna 2012 erityisesti seuraavat toiminnalliset tavoitteet:

• Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen: yhteisen aineistopolitiikan täytäntöönpano
• Tietojärjestelmiä koskevan yhteistyön tiivistäminen: IT-järjestelmien yhteensopivan kokonaisuuden kehittäminen, yhteiset järjestelmähankinnat, yhteistyö valtionhallinnon Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon valmistautumisessa.

Vuonna 2012 MTT:n tutkimusohjelmien määrää (8 kpl vuonna 2011) ja profiilia muokataan ohjelmien sisäisen ja ulkoisen arvioinnin sekä MTT:n uudistetun strategian perusteella. Lisäksi vuonna 2012:

• Panostetaan aktiivisesti asiakasrahoitteisen tutkimustoiminnan kasvattamiseen ja asiakaslähtöiseen tutkimukseen
• Osaamista kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten ja kansallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa
• Strategisia kumppanuuksia kehitetään molempia osapuolia hyödyttävällä periaatteella
• Tuotteistettujen palveluiden markkinointia ja asiakaspalvelua ja IPR:n hyödyntämistä tehostetaan
• Kehitetään osaamisen kaupallistamista sekä asiakkuuksien johtamista 'MTT Consulting' -toimintamallilla
• Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa
• MTT jatkaa toimintansa ja rakenteidensa uudistamista vuonna 2012. Se merkitsee nykyistä vähemmän toimisto- ja laboratoriotilaa, eläintiloja ja muita rakennuksia. Kenttäkokeita tehdään aiempaa rajatummin. MTT hyödyntää enenevästi yhteistä tutkimusinfrastruktuuria muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Uudistus muuttaa henkilöstön tehtäviä ja tekee mahdolliseksi merkittäviä muutoksia teknisen henkilöstön määrässä.
• MTT:n toiminnalliseen ja rakenteelliseen uudistukseen liittyen MTT on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut sellaisista toimitiloista, jotka eivät ole tutkimukselle välttämättömiä tai ovat teknisesti vanhentuneet. Vuonna 2012 toimitila-ala edelleen supistuu noin 71 000 m2:iin (2008: 100 000 m2). Uudistus on koskenut tai koskee kaikkia 14 toimipaikkaa. Kiinteistöjen hallinnan siirtoa Senaatti-kiinteistöltä MTT:lle Jokioisten, Maaningan ja Piikkiön toimipaikoissa selvitetään edelleen. Toimipaikat ovat MTT:n tutkimusinfrastruktuurin kannalta strategisesti tärkeimmät.

Tuotokset ja laadunhallinta

• MTT:n laatu- ja ympäristöjärjestelmä arvioidaan vuosittain suhteessa ISO 9001 ja ISO 14001 -standardeihin. Osallistutaan valtion tietoturvatasojen ja jatkuvuuden hallinnan käyttöönottoon. Riskejä arvioidaan systemaattisen johtamisen eri tasoilla. MTT:n jatkuvan parantamisen malli kattaa ympäristökysymykset, ja se kohdistuu ennen kaikkea haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen toimitilaratkaisujen, videoneuvottelukäytäntöjen ja uusiutuvaan energiaan pohjautuvien ratkaisujen avulla. Vuonna 2012 ympäristöohjelmaa laajennetaan kattamaan myös muita ympäristövaikutusluokkia.

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty 80 000 euroksi.

Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa.

MTT on aloittanut ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvien hankkeiden toteuttamisen kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa momentin 24.30.66 määrärahasta MTT:lle jälkikäteen tilitystä vastaan hankkeesta aiheutuneet toteutuneet kustannukset sekä Suomen että kehitysyhteistyön kohdemaan osalta. Koska kehitysmailla ei ole omia varoja sijoitettavaksi hankkeisiin, eikä niillä näin ollen ole mahdollisuuksia odottaa ulkoasiainministeriön jälkikäteissuorituksia, on lyhytaikaisten rahoitusennakoiden antaminen kehitysyhteistyön kohdemaalle edelleen välttämätöntä hankkeiden aloittamisen ja etenemisen turvaamiseksi.

¹⁾ Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja (0,1 milj. euroa).

• Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen tavoite on 13,4 milj. euroa. Valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 5,9 milj. euroa (44 %), EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 1,5 milj. euroa (11 %) ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 6,0 milj. euroa (45 %).
• Yhteisrahoituksen lisäksi MTT:n käytössä arvioidaan olevan maksullisen toiminnan tuottoja 3,5 milj. euroa, EU-maataloustukia 1,2 milj. euroa, työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja 0,1 milj. euroa sekä muita tuottoja 1,7 milj. euroa.

Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä määrä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena momentille 12.30.20 kertyvistä varoista.

Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2012 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Henkilöstömäärässä on vähennyksenä otettu huomioon yhden henkilötyövuoden siirto momentille 30.60.01 maksullisen laboratoriotoiminnan keskittämisen takia. Määrärahaa ei tämän johdosta muuteta.