Talousarvioesitys 2011
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Selvitysosa:Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa vahvistettiin Suomen vahva sitoutuminen globaalien kehityshaasteiden ratkaisuun. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtioneuvoston hyväksymä vuoden 2007 kehityspoliittinen ohjelma perustuu kokonaisvaltaiseen kehityspolitiikkaan. Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Kehityspolitiikassa painotetaan ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista sekä suomalaisen lisäarvon hyödyntämistä kehitysyhteistyössä. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista työtä.
Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti, yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä humanitaarisena apuna. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Suomi tukee yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia suunnaten yhteistyönsä aloille, joilla suomalaista asiantuntemusta ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää.
Vuonna 2011 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,58 prosenttiin ylittäen kansainväliset sitoumuksemme. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta vähintään 50 % Afrikkaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden kasvattamiseen 0,15 prosenttiin BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 %. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista mitataan säännöllisesti.
Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010—2012 aikana. Tämä sitoumus rahoitetaan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyy arviolta 40 milj. euroa sitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta.
Vaikuttavuus
Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta, ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomen avun vaikuttavuuden mittaaminen erikseen ei ole tarkoituksenmukaista. Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita eikä kehityksen eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ole olemassa luotettavia ja yksiselitteisiä mittareita. Päämäärinä on myös vaikeasti tai ei-mitattavia asioita. Kattava tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta edellyttävät sekä määrällisen että laadullisen tiedon monipuolista hyödyntämistä ja analyyttistä arviointia. Kehityspolitiikan vaikuttavuutta seurataan käyttämällä sekä yhteistyömaan kehityksestä kertovaa että kansainvälistä tietoa.
Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan entistä voimakkaammin tukea luonnontaloudellisesti kestävälle kehitykselle ja ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Näiden uusien painotusten edellyttämää seurantaa tullaan kehittämään edelleen hyödyntäen sekä kansainvälistä seurantaa että yhteistyömaiden tuottamaa tietoa. Vuosituhattavoitteiden saavuttamista seurataan edelleen YK:ssa ja maakohtaisesti kerätyn seurantatiedon pohjalta. Arviot tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2015 mennessä Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa osoittavat, että lisäponnisteluja tarvitaan. Erityisesti nälän ja köyhyyden poistaminen, äitien kuolleisuuden vähentäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen edellyttävät lisäpanostusta. Seurantatiedon mukaan Suomen pitkäaikaisista yhteistyömaista Vietnamissa, Etiopiassa ja Nepalissa arvioidaan valtaosan tavoitteista olevan saavutettavissa.
Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kestävät tuotanto- ja kulutustavat). Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden toteutumista seurataan muun muassa Commitment to Development Indexin avulla, joka arvioi kehitysyhteistyön määrää ja laatua, kauppaa ja investointeja, maahanmuutto-, ympäristö-, turvallisuus- ja teknologiapolitiikkaa.
Tuloksellisuus
Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen on keskeistä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen ja sitä tukevan Accran toimintaohjelman periaatteisiin tuloksellisuuden edistämiseksi. Suomi korostaa toiminnan tuloksellisuuden vahvistamista erityisesti kumppanimaatasolla.
OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareilla (Rio marker) koskien ilmastonmuutoksen hillintää (mitigaatio) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (adaptaatio). Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä hankkeilla parannetaan maiden edellytyksiä mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin. Näitä mittareita asetetaan hankkeille sen mukaan, ovatko ne hankkeen päätavoite tai merkittävä osatavoite. Päätavoitteella tarkoitetaan sitä, että hanke ei toteudu lainkaan, jos tavoite jätetään pois. Osatavoite on kirjattu hankedokumenttiin yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä mittareita.
Suomi suuntaa tukensa erityisesti niille monenkeskisille toimijoille, joiden painoarvo ja toiminnan lisäarvo kestävän kehityksen edistämisessä on laajalti tunnustettu sekä avunantajayhteisössä että kehitysmaissa. Arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt mm. OECD DAC:in, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa monenkeskisten organisaatioiden tuloksellisuudesta samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
Määrärahat yhteensä | 506,8 | 545,6 | 600,1 | 670,8 | 746,1 | 830,4 | 915,6 | 965,6 |
Maksatukset | 494,3 | 547,3 | 721,8 | 658,6 | 711,1 | 789,7 | 923,6 | |
%-osuus BKTL:sta | 0,34 | 0,36 | 0,46 | 0,39 | 0,40 | 0,43 | 0,54 |
Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat v. 2011 hallinnonaloittain (1 000 euroa) | |
---|---|
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 829 518 |
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 108 925 |
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla | 26 600 |
Puolustusministeriön hallinnonalalla | 2 749 |
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 99 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 584 |
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla | 210 |
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 198 |
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 1 402 |
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 1 340 |
Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 153 |
Yhteensä | 1 071 679 |
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtuus
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
2011 talousarvio | — |
2010 talousarvio | — |
2009 tilinpäätös | — |
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 829 918 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin
3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan yhteisöön tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta
4) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää
5) ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Käyttösuunnitelma | € | |
---|---|---|
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 222 624 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 298 936 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | 53 720 000 |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 57 092 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 80 000 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 9 546 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 500 000 |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 90 000 000 |
9. | Korkotuki | 15 500 000 |
Yhteensä | 829 918 000 |
1) Sisältää 400 000 euroa ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja.
Valtuus
Vuoden 2011 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 560 949 000 euroa ja hyväksyä enintään 115 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 65 500 000 euroa korkotukea.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen | € | |
---|---|---|
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 49 000 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 293 899 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 23 100 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 41 000 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 5 050 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 83 400 000 |
9. | Korkotuki | 65 500 000 |
Yhteensä | 560 949 000 |
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015— | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset | 509 861 | 354 608 | 201 844 | 274 752 | 253 264 | 1 594 329 |
Vuoden 2011 sitoumukset | - | 151 249 | 161 228 | 155 867 | 92 605 | 560 949 |
Yhteensä | 509 861 | 505 857 | 363 072 | 430 619 | 345 869 | 2 155 278 |
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 222 624 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 49 000 000 euroa.
Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) | |
---|---|
YK-järjestöt | 108 975 |
YK:n kehitysohjelma (UNDP) | 20 000 |
YK:n lastenrahasto (UNICEF) | 16 500 |
YK:n väestörahasto (UNFPA) | 29 000 |
Muut | 43 475 |
Maailmanpankkiryhmä | 66 600 |
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) | 50 950 |
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) | 11 600 |
Muut | 4 050 |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 36 020 |
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) | 27 620 |
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) kumppanuusohjelma | 750 |
Muut | 7 650 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 11 029 |
Kv. Maataloustutkimuksen konsultaatioryhmä (CGIAR) | 3 000 |
Muut | 8 029 |
Yhteensä | 222 624 |
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu käyttö (1 000 euroa) | |
---|---|
YK-järjestöt | - |
Maailmanpankkiryhmä | 35 200 |
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) | - |
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) | 30 000 |
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat | 5 200 |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 4 800 |
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) | 2 400 |
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) kumppanuusohjelma | 2 400 |
Muut | - |
Muut monenkeskiset järjestöt | 9 000 |
Kv. Maataloustutkimuksen konsultaatioryhmä (CGIAR) | 9 000 |
Muut | - |
Yhteensä | 49 000 |
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 298 936 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 293 899 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) | |
---|---|
Afrikka ja Lähi-itä | 184 400 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 118 760 |
Etiopia | 17 500 |
Kenia | 12 500 |
Mosambik | 29 550 |
Sambia | 21 010 |
Tansania | 38 200 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 10 360 |
Sudan | 3 260 |
Palestiinalaisalueet | 7 100 |
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 46 460 |
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka | 2 760 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 17 940 |
Eteläinen Afrikka | 25 760 |
Paikallinen yhteistyö | 8 420 |
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka | 1 020 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 3 100 |
Eteläinen Afrikka | 4 300 |
Yhteistoimintahanke, ADAn osuus | 400 |
Aasia | 66 981 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 30 495 |
Nepal | 15 000 |
Vietnam | 15 495 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 12 000 |
Afganistan | 12 000 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 21 236 |
Mekongin alue | 14 286 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 6 950 |
Paikallinen yhteistyö | 3 250 |
Latinalainen Amerikka | 27 805 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 11 060 |
Nicaragua | 11 060 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 15 215 |
Andien alue | 6 572 |
Keski-Amerikka | 6 738 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 1 905 |
Paikallinen yhteistyö | 1 530 |
Länsi-Balkan | 7 250 |
Länsi-Balkan | 6 400 |
Paikallinen yhteistyö | 850 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 12 500 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 11 100 |
Paikallinen yhteistyö | 1 400 |
Yhteensä | 298 936 |
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu käyttö (1 000 euroa) | |
---|---|
Afrikka ja Lähi-itä | 164 650 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 97 100 |
Etiopia | 17 800 |
Kenia | 11 500 |
Mosambik | 22 800 |
Sambia | 26 500 |
Tansania | 18 500 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 10 000 |
Sudan | 8 000 |
Palestiinalaisalueet | 2 000 |
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 57 550 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 3 600 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 31 450 |
Eteläinen Afrikka | 22 500 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Yhteistoimintahanke, ADA:n osuus | - |
Aasia | 77 500 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 23 300 |
Nepal | 12 300 |
Vietnam | 11 000 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 15 700 |
Afganistan | 15 700 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 38 500 |
Mekongin alue | 33 500 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 5 000 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Latinalainen Amerikka | 36 500 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 9 000 |
Nicaragua | 9 000 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 27 500 |
Andien alue | 7 000 |
Keski-Amerikka | 15 500 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 5 000 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Länsi-Balkan | 6 849 |
Länsi-Balkan | 6 849 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 8 400 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 8 400 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Yhteensä | 293 899 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen käyttämällä eri yhteistyömuotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Tukea kohdennetaan väkivaltaisista kriiseistä toipuville yhteistyömaille, joiden tuen tarve on äkillisesti kasvanut. Tukea ohjataan myös määräaikaisille yhteistyömaille sekä alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohdalle osoitettuja määrärahoja voidaan käyttää myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
3. Euroopan kehitysrahasto
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 53 720 000 euroa.
Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 092 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 23 100 000 euroa.
Tukea ohjataan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti ennen muuta kestävän kehityksen edistämiseksi, myös uusiin toimintatapoihin ja instituutioihin. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan ja aloitteisiin, joilla parannetaan yleismaailmallista valmiutta reagoida luonnonkatastrofeihin kehitysmaissa. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea DEMO ry:n harjoittamaan kehitysmaiden demokratiakehitystä edistävään toimintaan enintään 500 000 euroa. Käyttösuunnitelmakohtaan sisällytettyjä liikekumppanuusohjelman määrärahoja saa käyttää myös taloudellista, teollista ja teknologista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin.
5. Humanitaarinen apu
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 80 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille 41 000 000 euroa.
Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Edellä mainituille järjestöille esitetään myös myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF) ja Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) yleisavustukset.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 9 546 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 5 050 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: Kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 500 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 90 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 83 400 000 euroa.
Tuesta enintään 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen Unifemille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 700 000 euroa vuonna 2011.
Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.
9. Korkotuki
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 15 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 65 500 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2011 hyväksyä enintään 115 000 000 euroa.
Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yhteensä enintään 65 500 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty Suomen laissa (1114/2000).
Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin, hankkeisiin liittyvään tekniseen apuun ja erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän takuumaksun tukemiseen.
Itävallan kehitysyhteistyövirastolta saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentille 24.01.01 | -2 600 |
ODA-kelpoiset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet, siirto momentilta 24.90.66 | 6 620 |
Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menot | 400 |
Päätetty tasokorotus | 87 994 |
Yhteensä | 92 414 |
2011 talousarvio | 829 918 000 |
2010 III lisätalousarvio | 300 000 |
2010 talousarvio | 737 504 000 |
2009 tilinpäätös | 732 909 000 |
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
2011 talousarvio | 15 000 000 |
2010 talousarvio | 15 000 000 |
2009 tilinpäätös | 14 999 950 |