Talousarvioesitys 2011

02. Valvonta

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valvontaa lakisääteisesti harjoittavien laitosten toimintamenoista sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoista. Valvontalaitoksia ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Säteilyturvakeskus ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Oikeuslääkinnän tehtävät hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Valvontalaitosten toiminta kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön strategisista tavoitteista seuraaviin:

• Edistetään terveyttä ja toimintakykyä.
• Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
• Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Vaikuttavuus

• Oikeusturvan varmistaminen.
• Lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukainen käsittely.
• Ennakkovalvonnan toimivuuden varmistaminen lainsäädännön edellyttämällä palvelutasolla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen tavoitteena on kansalaisen oikeusturvan ja kuolinsyyn oikeellisuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on enintään 20 % kaikista vainajista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä ja yhteistyön lisäämistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja poliisitoimen välillä oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämistoiminnassa.

03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 850 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tavoitteena on, että säteilylähteiden käytössä ei satu vakavia turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia ja että jokaisen työntekijöiden säteilyannos pysyy henkilökohtaisen annosrajan alapuolella.

Ydinlaitosten valvonnassa tavoitteena on, että laitoksilla ei satu vakavia turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia, radioaktiivisten aineiden päästöt laitoksilta ovat pieniä ja niistä lasketut vuotuiset säteilyannokset ovat alle yksi prosentti valtioneuvoston asetuksessa (733/2008) asetetusta raja-arvosta. Ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätteiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä eikä ydinjätteistä aiheudu käytännöllisesti katsoen lainkaan päästöjä.

Tavoitteena on, että vähintään yksi kansainvälinen tutkimusartikkeli julkaistaan yhtä tutkijatyövuotta kohden ja että raportteja ja artikkeleja julkaistaan vuosittain 900 julkaisupisteen edestä.

Ympäristön säteilyvalvonnan tavoitteena on, että Säteilyturvakeskus on jatkuvasti tietoinen siitä säteilytasosta, jolle väestö altistuu. Onnettomuustilanteissa tavoitteena on, että valmiustoiminta käynnistyy 15 minuutissa ensitiedon saamisesta. Viestinnässä tavoitteena on, että säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista tiedotetaan oma-aloitteisesti, objektiivisesti, avoimesti ja viivytyksettä.

Tavoitteena on, että sovituista tulostavoitteista täytetään 95 %. Toimintatapoja arvioidaan itsearviointien ja sisäisten auditointien avulla. Arviointien ja auditointien perusteella valitut kehityshankkeet toteutetaan suunnitellulla tavalla.

¹⁾ Tuottavuustoimien vuoksi henkilötyövuosia vähennetään 8 henkilötyövuotta vuoden 2010 toteutumasta. Niiden kohdentamisesta eri tulosalueille ei ole vielä tehty päätöstä.

¹⁾ Taulukko ei sisällä lomia ja poissaoloja. Vuonna 2011 niiden osuudeksi arvioidaan 65 htv.

²⁾ Hallinnon kustannukset on vyörytetty muille tulosalueille.

³⁾ Tuottavuusvähennyksiä ei ole tässä vaiheessa ositettu tulosalueille.

Julkisoikeudellisen ja muun maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.

Tavoitteena on, että ydinenergian käytön valvonnan ja säteilytoiminnan valvonnan tuotot kattavat omakustannusperiaatteen mukaisesti valvonnasta aiheutuvat kustannukset, muusta maksullisesta toiminnasta saatavat tuotot kattavat vähintään toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Omakustannushinta ei kasva palkkojen noususta ja inflaatiosta aiheutuvaa kasvua nopeammin. Tavoitteena on, että omakustannushinta pysyy selvästi pienempänä kuin vastaavia suoritteita tuottavien yritysten laskutushinta.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Tavoitteena on, että henkilöstön osaaminen ja ammattitaito ovat korkealla tasolla, henkilöstön koulutukseen käyttämä aika on 3—4 % kokonaistyöajasta ja henkilöstön työtyytyväisyys ja motivaatio kehittyvät myönteisesti. Tavoitteena on lisäksi, että henkilöstön omasta sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on alle 8,5 henkilötyövuotta kohden.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahdeksan henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien johdosta.

05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 333 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta parantamalla sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontatoiminnan yhdenmukaisuutta sekä edistää toiminnan harjoittajien omaa valvontaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tavoitteena on

• edistää kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa varmistamalla lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukaisen käsittelyn virastossa
• ohjata aluehallintovirastoja ohjauksen ja valvonnan sekä lupahallinnon yhdenmukaistamiseksi muun muassa alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontasuunnitelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontasuunnitelman avulla
• toteuttaa ennaltaehkäisevää ohjausta ja valvontaa tavoitteena laadun sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen
• ohjata yhteistyössä muiden ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisten kanssa kunnallista valvontatoimintaa valtakunnallisten terveydensuojelulakia, tupakkalakia ja kemikaalilakia koskevien valvontaohjelmien avulla
• varmistaa, että kunnissa on erityistilannesuunnitelmat veden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai muissa erityistilanteissa
• toteuttaa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten lupien lupaviranomaisen tehtävät.

Toiminnallinen tehokkuus

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin. Bruttobudjetoidut tulot on budjetoitu momentille 12.33.02. Toimintamenomomentille kirjattavat tulot ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja terveydenhuollon lupia koskevien suoritteiden maksuja, kemikaalien tuoterekisterin maksuja sekä viraston suoritteista liiketaloudellisin perustein määrättäviä maksuja. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yksityisten palvelunantajien rekisteristä aiheutuvia ylläpitokustannuksia vastaavasti aluehallintovirastot suorittavat osan saamistaan lupa-, rekisteröinti- ja vuosimaksuista virastolle.

Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Keskeisten suoritteiden tuottavuutta seurataan tunnuslukujen avulla ja tavoitteena on tuottavuuden asteittainen lisääntyminen.

¹⁾ Prosessien kustannusten sekä henkilötyövuosien kehitys; hallinnon ja muiden tukipalveluiden kustannukset ja htv-määrä kohdennettuna päätoiminnoille.

Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.

Tuotokset ja laadunhallinta

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Keskeisenä tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin varmistaminen. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että viraston henkilöstön osaaminen vastaa muuttuneita ja muuttuvia tehtäviä.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi sekä 38 henkilötyövuoden ja kemikaalien tuoterekisterin tulojen vähennys kemikaalivalvonnan tehtävien keskittämiseen liittyvänä siirtona momentille 32.20.03 sekä kolmen henkilötyövuoden vähennys varmennepalveluiden siirtoon liittyen ja yhden henkilötyövuoden lisäys Virve-verkon pääkäyttäjätehtävien siirtoon liittyen.

06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 056 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymien, keskuksen ulkopuolella toteutettavien tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) keskuksen alueellistamisen aiheuttamien lisämenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloitti toimintansa 1.11.2009. Keskus toimii kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Kuopiossa, vuoteen 2014 saakka. Keskuksen alueellistamisesta aiheutuvien lisämenojen kattamiseen vuonna 2011 varataan 2 000 000 euroa. Lisämenoja aiheutuu muuttokustannuksista, henkilöstön tukitoimista, uusien toimitilojen muutostöistä, hankinnoista ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus, kustannusvastaavuus)

Tavoitteena on, että maksullisen toiminnan julkisoikeudelliset suoritteet tuotetaan kustannusvastaavasti.

¹⁾ Henkilötyövuosien määrä on arvioitu. Resurssitarpeeseen vaikuttaa hakemusmäärien kehitys ja toimintaympäristön, mm. lainsäädännön muutokset. Henkilöstövoimavarojen lisäykset maksulliseen toimintaan toteutetaan tulorahoituksen puitteissa.

¹⁾ Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta (8 htv) siirtyi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon 1.11.2009. Toiminta oli budjettirahoitteinen.

• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen myyntilupa- ja lääketurvatoiminnan taso on lääketurvallisuuden edellyttämällä tasolla.
• Toimijoiden lupa- ja valvontaprosesseissa noudatetaan lakisääteisiä määräaikoja.
• Lääkeinformaatiostrategia on valmistunut ja toteutus käynnistynyt.
• Lääkehoitojen arviointitoiminta on vakiintunut ja tuottaa lääkehoitojen arviointia.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön osaamista ja työkykyä ylläpidetään, tuetaan ja kehitetään.

Määrärahasta on tarkoitettu 100 000 euroa tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista saadut tulot ja lääkelaissa (84 b §, 595/2009) tarkoitetut tulot.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin. Menot katetaan pääasiassa valvonta- ja palvelutoiminnasta perittävillä maksuilla. Maksullisen toiminnan palvelut tuotetaan omakustannushintaan. Suoritteista perittävät maksut ovat maksuperustelain mukaisia. Lääkkeiden laadunvalvonnan kustannukset katetaan lääkelain (84 b §, 595/2009) mukaisella maksulla.

Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee kolmella henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta.

20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 12 §:n mukaisen oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menojen maksamiseen

2) oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun asetuksen (862/2004) mukaisten palkkioiden ja korvausten maksamiseen.

Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 700 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.