Talousarvioesitys 2010

6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta. Kunnan peruspalvelujen yleisen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin:

• yleisen osan määräytymisperusteisiin;
• sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin;
• esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin
• taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja
• erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin.

Valtionosuutta lisätään tai vähennetään entiseen tapaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee kuten nykyisinkin suoraan koulutuksen järjestäjille opiskelijamäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain.

Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Vuonna 2010 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,04 eli kuntien rahoitusosuus on 65,96 %. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuusprosentti on 41,89, jolloin kuntien rahoitusosuus on 58,11 %. Opetusministeriön hallinnonalalle jäävän muun kulttuuritoimen (liikuntatoimi ja nuorisotyö) valtionosuusprosentti on 29,70, jolloin kuntien rahoitusosuus on 70,30 %.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasaukselle. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus, erityisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden lisätty valtionosuus, yleinen valtionosuus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus sekä kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki on budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Opetusministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus sekä esi- ja perusopetuksessa tietyt kustannustenjaon piiriin kuuluvat palvelut (mm. 18 vuotta täyttäneiden perusopetus, lisäopetus, vammaisten oppilaiden osalta valtionosuuksiin tehtävät korotukset) sekä perustamishankkeiden ja eräiden muiden kohteiden harkinnanvaraiset valtionavustukset. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on budjetoitu kehittämishankkeiden avustukset. Valtiokonttori hoitaa valtionosuuksien maksatuksen myös ylläpitäjäjärjestelmän mukaisten palvelujen osalta.

Kuntien yleisellä peruspalvelujen rahoituksella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella pyritään osaltaan siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen valtionavuilla pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus voidaan katsoa osaksi kuntien laskennallista valtionosuusjärjestelmää, vaikka valtionosuus ei kuulu kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon piiriin. Toiminta voidaan kuitenkin katsoa peruspalvelutoiminnan omaiseksi, koska valtionosuus on tulonsiirtoa kunnille.

Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta toteutuvia kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Järjestelmämuutos tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Olennaisimmat muutokset ovat esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaisen valtionosuuden muuttuminen ikäluokan (6—15-vuotiaat) asukasmäärään perustuvaksi ja siirtyminen yhteen yhtenäiseen valtionosuusprosenttiin. Nämä uudistukset olivat välttämättömiä valtionosuuksien yhdistämiseksi uudessa järjestelmässä.