Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi
   Yleisperustelut
        Talouden näkymät
        Tuloarviot
        Tasapaino ja valtionvelka
        Vaalikauden kehys
        Tuomioistuinten toimintamenot
        Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvät menot
        Puolustusmäärärahat
        Laina Latvialle
        Senaatti-kiinteistöt
        Ammatillinen koulutus
        Yliopistojen valtionrahoitus
        Maatalouden ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan valtuudet
        Perusväylänpito ja liikennehankkeet
        Maatalouden valvontatehtävät
        Teollisuussijoituksen pääomitus
        Rahoitus Kansaneläkelaitokselle
        Luontokeskushankkeet
        Lisäyksiä ympäristönsuojeluun
        IT-hankkeet ja -hankinnat
        Eräiden määrärahojen tarkistaminen
   Numerotaulu
   Yleiset määräykset
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Talous on kääntynyt kasvuun kehittyvien maiden ohella myös suurissa teollisuusmaissa. Vahvat elvytystoimet piristivät useiden maiden kotimaista kysyntää viime vuoden jälkipuoliskolla ja toimien vaikutus on merkittävä vielä tänäkin vuonna. Maailman kokonaistuotannon kasvu yltänee v. 2010 lähelle viimeisen kymmenvuotisjakson keskimääräistä noin neljän prosentin vauhtia. Talouden kääntyminen kasvuun on kohentanut finanssimarkkinoiden tilaa suhteessa vuodenvaihteeseen 2008—2009, mutta aivan viime aikoina markkinoiden luottamus velkaantuneimpien euromaiden kykyyn suoriutua velvoitteistaan heikkeni jyrkästi. Ecofin-neuvoston sekä Euroopan keskuspankin päätökset 9.5.2010 näyttävät estäneen luottamuspulan laajenemisen, mutta vasta lähiviikot osoittavat sen, palautuuko luottamus euromaiden kykyyn tervehdyttää julkisen talouden tila ja sen heijastukset eurooppalaisen pankkijärjestelmän toimintakykyyn. Kreikan velkakriisi ja siitä talous- ja rahaliitolle aiheutuvat haasteet muodostavat riskin rahoitusmarkkinoiden vakaudelle koko maailmassa, eikä rahoituskustannusten nousua voi sulkea pois Suomessakaan. Lisäksi reaalitalouden kehitys jäisi heikommaksi niin Euroopassa kuin Suomessakin, mikäli rahoitusjärjestelmän kyky välittää rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille, yhteisöille ja yksilöille vaikeutuisi kriisin laajentumisen seurauksena.

Suomen talouden kehitys seuraa pääosin muita kehittyneitä talouksia. Taantuma päättyi viime vuoden toisella puoliskolla, mutta elpyminen on ollut vaisua. Maailmantalouden toipumisen odotetaan piristävän ulkomaankauppaa ja kotitalouksien luottamuksen lisäävän yksityistä kulutusta. Elvytystoimet kasvattavat julkisia investointeja, mutta sitä vastoin vapaan kapasiteetin suuri määrä ja hitaasti elpyvät eurooppalaiset päämarkkinat painavat yksityisiä investointeja. Kotimaisen asuntorakentamisen kasvu pienentää kuitenkin kokonaisinvestointien supistumista. Kokonaistuotanto elpyy hitaasti ja talous kasvaa v. 2010 vain runsaan prosentin viime vuodesta. Suomen vienti romahti viime vuonna enemmän kuin kilpailijamaissa keskimäärin ja nopeasti nousseet työkustannukset vaikeuttavat markkinaosuuksien nostamista. Riskinä on, ettei Suomen vienti pääse maailmankaupan elpymiseen täysimääräisesti mukaan.

Työllisten määrä väheni viime vuonna, mutta hitaammin kuin odotettiin. Työvoiman kysyntä on tänä vuonna vaimeaa, joten työttömyys nousee keskimäärin n. 10 prosenttiin työvoimasta. Vähäiset kotimaiset hintapaineet ja lokakuussa 2009 toteutettu ruuan arvonlisäveronkevennys hidastavat kuluttajahintojen nousua. Inflaation ennustetaan kuitenkin kohoavan tänä vuonna n. 1,5 prosenttiin tuonti- ja asuntohintojen, korkojen nousun sekä 1.7.2010 voimaan tulevan arvonlisäverokantojen korottamisen seurauksena.

Tuloarviot

Lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä 843 milj. eurolla, joka pääosin aiheutuu aiempaa korkeammasta yhteisöveron tuloarviosta.

Yhteisöveron tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 712 milj. eurolla alkuvuoden kertymätietojen ja toimintaylijäämän kasvuennusteen korotuksen perusteella. Yhteisöjen ennakon täydennysmaksuja verovuodelta 2009 on kertynyt aiemmin arvioitua enemmän. Yhteisöveron lopullisen veron ennustetaan kasvavan toimintaylijäämän kasvua vastaavasti 17 prosenttia kuluvana vuonna, kun aiemmin kasvuksi ennustettiin 7 prosenttia.

Suomen Pankki tulouttaa valtiolle voitostaan 110 milj. euroa aiemmin arvioitua enemmän.

Tasapaino ja valtionvelka

Valtion kassaa ehdotetaan pienennettäväksi tulouttamalla valtion vuoden 2009 tilinpäätöksen osoittamasta varainhoitovuosilta 2008 ja 2009 kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen yhteensä 1 355 milj. euroa.

Varsinaisten tulojen 843 milj. euron nousu, määrärahojen 328 milj. euron nettolisäys ja kumulatiivisen ylijäämän 1 355 milj. euron käyttö huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottotarve alenee 1 871 milj. eurolla. Valtion nettolainanotto v. 2010 olisi n. 12,0 mrd. euroa. Tämän seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan reilut 76 mrd. euroa, mikä on n. 43 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
 2009
Tilinpäätös
2010
Hyväksytty
talousarvio (TA+LTA:t)
2010
Hallituksen
esitys
2010
Yhteensä
     
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
46 89752 15332852 481
— Valtionvelan korot (pääluokka 36)1 8722 076-1001 976
     
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
37 53438 3002 19840 499
— Verotulot31 53432 01371332 726
— Muut tulot6 0006 2881306 418
— Kumulatiivisen ylijäämän käyttö--1 3551 355
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
10 26413 853-1 87111 982
— Nettolainanotto10 42613 903-1 87112 032
— Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon-180---
— Velanhallinta18-50--50

Vaalikauden kehys

Vuoden 2010 kehystasoa tarkistetaan hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Yhteensä n. -79,9 milj. euron tarkistusten jälkeen vuoden 2010 menokehys on 36 905 milj. euroa.

Lisätalousarvioesitys sisältää yhteensä n. 29,5 milj. euron määrärahalisäykset virastojen toimintamenoihin vuodelle 2010. Lisäyksillä katetaan valtion v. 2007 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta samapalkkaerästä sekä 28.3.2010 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen sisältyvistä korotuksista aiheutuvat lisämenot. Lisäksi yliopistojen vuoden 2010 valtion rahoitusta ehdotetaan korotettavaksi n. 7,6 milj. eurolla valtionhallinnon sopimuskorotuksia vastaavasti.

Lisätalousarvioesityksessä kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi nettomääräisesti 76,6 milj. eurolla, jolloin vuoden 2010 kehysmenojen taso nousee yhteensä 36 820 milj. euroon. Jakamaton varaus myöhemmin vuoden 2010 aikana ilmeneville määrärahatarpeille on 84,9 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
MomenttiAsia20102011
    
Hallinnonalat yhteensäUuden virka- ja työehtosopimuksen ja samapalkkaerän vaikutus.29,529,5
29.40.50Uuden virka- ja työehtosopimuksen vaikutus yliopistojen vuoden 2010 valtionrahoituksen tasoon.7,67,6
30.60.42, 35.10.52Metsähallituksen, metsäkeskusten ja Tapion viranomaistehtäviin palkkaratkaisun vaikutus.0,30,3
27.10.01, 27.10.18, 27.30.20Puolustusmenojen hintatasotarkistus vuoden 2009 toteutuneen hintakehityksen mukaan.-13,0(-13,0)1)
 Puolustusmenojen kertaluonteinen hintatasotarkistus vuoden 2008 toteutuneen hintakehityksen mukaan.26,6 
 Puolustusmenojen kertaluonteinen hintatasotarkistus vuoden 2009 toteutuneen hintakehityksen mukaan.-13,0 
27.10.18Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutokset johtuen pääosin FMS-sopimusten viivästyneistä toimitusaikatauluista ja miinantorjunta-aluksen myöhentyneestä toimitus- ja maksuaikataulusta.-119,385,2
29.40.50Siirto kehyksen ulkopuoliselta momentilta 32.01.29 yliopistojen arvonlisäverokompensaatioon.1,01,0
30.01.22Momentti muutetaan nettobudjetoiduksi.-0,6-0,6
30.30.41Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämiseksi varatun valtionavun arvonlisämeno-osuuden siirto kehyksen ulkopuoliselta arvonlisäveromomentilta 30.01.29.0,90,9
31.10.34Länsimetron viivästyneen suunnittelun takia uudelleenbudjetoidaan v. 2008 myönnetty ja käyttämättä jäänyt määräraha.2,8 
    
 Aiemman, vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä puolustusmenoihin tehdyn hintatasotarkistuksen korjaus vuoden 2008 toteuman osalta.-2,7-2,7

1) Korjaus vuodelle 2011 tehty jo 30.3.2010 kehyspäätöksen yhteydessä.

Tuomioistuinten toimintamenot

Käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotetaan 0,9 milj. euron lisäystä. Asioiden käsittelyä on hidastanut summaaristen asioiden määrän kasvu.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvät menot

Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseksi ehdotetaan 2,6 milj. euron määrärahalisäystä johtuen mm. maksutulojen vähentymisestä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan 30,5 milj. euron lisäystä johtuen vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän noususta. Vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa arvioitiin, että vastaanoton piirissä olisi v. 2010 keskimäärin 5 100 henkilöä. Alkuvuoden toteutumatietojen perusteella arvioidaan kuitenkin, että vastaanoton piirissä tulee olemaan keskimäärin 5 400 henkilöä. Lisäksi turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen paluun edistämiseen ehdotetaan 0,4 milj. euroa.

Puolustusmäärärahat

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja vähennetään yhteensä n. 113 milj. euroa. Määrärahavähennys perustuu pääosin tilausvaltuuksien ajoitusta koskeviin muutoksiin, jotka aiheutuvat mm. FMS-sopimusten (Foreign Military Sales) viivästyneistä toimitusaikatauluista ja puolustusvoimille toimitettavan miinantorjunta-aluksen myöhentyneestä toimitus- ja maksuaikataulusta.

Laina Latvialle

Latvian valtiolle ehdotetaan myönnettäväksi lainaa 324 milj. euroa, joka on Suomen osuus Latvialle sovitusta yhteensä 7,5 mrd. euron talouden vakautuspaketista. Lainan koroksi on sovittu kolmen kuukauden euribor + 2,75 %-yksikköä ja lainan ensimmäinen erä on määrä myöntää vuoden 2010 kesäkuussa.

Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöille ehdotetaan oikeutta luovuttaa 23,5 milj. euron kauppahinnalla tontteja Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiö Eteralle Töölönlahdelta Helsingistä.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärää lisätään 1 750 opiskelijalla nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi, mistä johtuen ammatillisen koulutuksen määrärahat kasvavat 7,7 milj. eurolla.

Yliopistojen valtionrahoitus

Yliopistojen toimintaan kohdennettavaa valtionrahoitusta lisätään 24,6 milj. eurolla. Pääosa lisäyksestä, eli vajaat 17 milj. euroa, aiheutuu yliopistojen arvonlisäverokompensaation määrän tarkentumisesta.

Maatalouden ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan valtuudet

Ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan valtuuksia ehdotetaan korotettaviksi yhteensä 85,2 milj. eurolla. Valtuuksien korotusten johdosta ei ehdoteta lisämäärärahaa. Korotukset johtuvat siitä, että maatilan peltoalan pienen lisäyksen seurauksena koko peltoala ja sille maksettu tuki kirjautuvat uutena sitoumuksena ja uutena valtuutena. Vastaavasti aiemmin sidottua valtuutta ja siitä aiheutuvia menoja jää toteutumatta. Peltoalamuutosten ennakointia pyritään parantamaan ja tukijärjestelmää kehittämään siten, että valtuudet voidaan vastaisuudessa jo talousarvion yhteydessä mitoittaa riittäviksi.

Perusväylänpito ja liikennehankkeet

Perusväylänpidon määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 4 milj. eurolla jäänmurron lisääntyneiden kustannusten johdosta. Lisäksi perusväylänpidon määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 3,8 milj. eurolla EU:n TEN-avustusten tuloutusmääriä vastaavasti. Liikenneväylien maanhankintoihin ehdotetaan lisättäväksi 10,2 milj. euroa.

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimus valtatien 14 Savonlinnan keskustan toisen vaiheen rakentamisesta 80 milj. euron määrästä. Lisäksi eräiden liikennehankkeiden viivästymisten johdosta niiden määrärahatarpeita tarkistetaan siten, että määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 13,8 milj. eurolla.

Maatalouden valvontatehtävät

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 2,4 milj. euron kertaluonteista lisäystä maatalouden valvontatehtäviin.

Teollisuussijoituksen pääomitus

Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoitukseen sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Rahoitus Kansaneläkelaitokselle

Aiemmin arvioitua suurempien kustannusten kattamiseksi ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle osoitettavaksi vammaisten tulkkauspalvelujen siirron valmisteluun 1,2 milj. euron lisämäärärahaa. Samoin Kansaneläkelaitoksen käyttöön sosiaaliturvan yleisrahaston arvioitua suurempien toimintakulujen kattamiseen ehdotetaan 6,7 milj. euron lisämäärärahaa.

Luontokeskushankkeet

Metsähallitukselle ehdotetaan 1,2 milj. euron määrärahaa Liminganlahden luontokeskuksen rakentamishankkeen valtion rahoitusosuudeksi. Nuuksiokeskus Oy:n osakepääoman korottamisen edellyttämän valtion rahoitusosuuden maksamiseen ehdotetaan 2,3 milj. euron määrärahaa Nuuksion luontokeskuksen kustannusarvion nousun johdosta.

Lisäyksiä ympäristönsuojeluun

Haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyratkaisujen edellyttämään neuvontaan ehdotetaan 1 milj. euron määrärahalisäystä. Vuoden 2010 lopussa valmistuvan monitoimialuksen öljynkeräysjärjestelmän hankintaan ehdotetaan 2 milj. euroa. Hankintaan haetaan korvausta öljysuojarahastosta.

IT-hankkeet ja -hankinnat

Verohallinnon strategisten IT-hankkeiden kustannusten arvioidaan nousevan kuluvana vuonna n. 14 milj. euroon, jonka johdosta momentin päätösosasta ehdotetaan poistettavaksi 10 milj. euron rajoitus.

Tuottavuuden edistämiseen tarkoitetusta rahoituksesta ehdotetaan siirrettäväksi 0,5 milj. euroa Valtion aluehallintovirastolle lähinnä sähköisen asioinnin kehittämishankkeiden toteuttamiseen sekä 2 milj. euroa Rajavartiolaitoksen rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin.

Opetushallituksen toimintamenomäärärahaan ehdotetaan 0,45 milj. euroa opiskelijahakujärjestelmien kohonneiden ylläpitokustannusten korvaamiseen.

Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisten menojen määrärahan perusteluja muutetaan siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä vuodesta 2010 alkaen sopimuksia uuden supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi.

Terveydenhuollon sähköisen asiakastietoarkiston ja siihen liittyvien kansallisten palvelujen rakentamiseen ja ylläpitoon ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle osoitettavaksi 3,5 milj. euron lisämäärärahaa. Samaan kokonaisuuteen liittyen ehdotetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle varmennepalvelujen toteuttamiseen 1,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Eräiden määrärahojen tarkistaminen

Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan lisämäärärahaa 5,5 milj. euroa.

Ahvenanmaan tasoitusmaksua ehdotetaan korotettavaksi 7,8 milj. eurolla valtion vuoden 2010 talousarviossa arvioitujen tulojen kasvun johdosta sekä maakunnalle maksettavaa verohyvitystä vähennettäväksi 21,8 milj. eurolla vuoden 2008 verohyvityksen vahvistamisen johdosta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahan taso on vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän kotikuntakorvausten käyttöönoton aiheuttamien määrärahamuutosten johdosta jäänyt 45,9 milj. euroa pienemmäksi kuin mitä sen olisi pitänyt olla. Lisäksi määrärahaan ehdotetaan lisäystä 1,2 milj. euroa yliopistouudistukseen liittyvien kotikuntakorvausten arvonlisävero-osuuksien ja 1,7 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon laskentaperusteiden tarkentumisen johdosta. Toisaalta määrärahan tasoon ehdotetaan 6,3 milj. euron vähennystä elatustuen takaisinperinnän palautusten tarkentumisesta johtuen. Yhteensä määrärahaan ehdotetaan nettona lisäystä 42,5 milj. euroa.

Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ja vuoden 2010 vahinkojen estämistoimiin, seurantaan ja tutkimukseen ehdotetaan lisäystä 2 milj. euroa. Vuonna 2009 on kertynyt lisäystä vastaavasti hirvieläinten metsästysmaksutuloylijäämää.

Tekesin rahoitusvaltuuksissa ja määrärahoissa on varauduttu eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden rahoittamiseen EU:sta saatavia tuloja vastaavasti. Näiden tuloarvioiden pienenemisen vuoksi Tekesin rahoitusvaltuuksiin ja määrärahoihin ehdotetaan 4,5 milj. euron vähennystä.

Muutosturvan toimenpiteisiin ehdotetaan 7,5 milj. euron lisäystä. Lisäys lisää toimenpiteiden piirissä olevien määrää n. 800 henkilöllä keskimäärin kuukaudessa.

Työttömyyskehitystä ja työttömyysturvaetuuksien käyttöä koskevien arvioiden täsmentymisen vuoksi ehdotetaan työttömyysturvalain mukaisen perusturvan rahoitukseen 24 milj. euron lisämäärärahaa. Työmarkkinatuen tarvearvion alentumisen vuoksi voidaan samalla ehdottaa 21 milj. euron vähennystä työmarkkinatuen rahoitukseen.

Valtionvelan korkomenoarvioarvio on alentunut lähinnä markkinakorkojen matalan tason vuoksi 100 milj. eurolla.

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
 PääluokkaHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta122 249 000-122 249 000
22.Tasavallan presidentti15 323 000100 00015 423 000
23.Valtioneuvoston kanslia78 296 000228 00078 524 000
24.Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 189 860 000803 0001 190 663 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala792 410 00012 790 000805 200 000
26.Sisäasiainministeriön hallinnonala1 271 260 00042 073 0001 313 333 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala2 716 325 000-113 156 0002 603 169 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala16 469 020 000355 993 00016 825 013 000
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala6 259 596 00035 726 0006 295 322 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 833 998 0004 108 0002 838 106 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
2 214 952 00038 791 0002 253 743 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala
4 266 266 00025 923 0004 292 189 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala11 532 247 00017 327 00011 549 574 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala315 523 0006 917 000322 440 000
36.Valtionvelan korot2 076 000 000-100 000 0001 976 000 000
Yhteensä52 153 325 000327 623 00052 480 948 000

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
 OsastoHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot32 012 699 000712 950 00032 725 649 000
12.Sekalaiset tulot4 708 934 00020 377 0004 729 311 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 316 700 000110 000 0001 426 700 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)261 900 0001 355 000 0001 616 900 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)38 300 233 0002 198 327 00040 498 560 000
     
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta13 853 092 000-1 870 704 00011 982 388 000
Yhteensä52 153 325 000327 623 00052 480 948 000