Talousarvioesitys 2008
33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Toimintaympäristö
Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet, samoin yhteiset tavoitteet, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Uudistamalla työelämää ja sosiaaliturvaa voidaan taata kaikille riittävä ja aukoton perusturva.
Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenot kehittyvät maltillisesti vuosina 2008—2011. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee vajaan 26 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
- Edistetään terveyttä ja toimintakykyä
- Lisätään työelämän vetovoimaa
- Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
- Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.
Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön (työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Edistetään terveyttä ja toimintakykyä
Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Myös sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että
- ylipainoisten osuus laskee
- alkoholin haittavaikutukset vähenevät
- tupakointi vähenee
- uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.
Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2005 toteutunut |
2006 toteutunut |
2008 arvio |
|
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15—64-vuotiaista, % | ||||
— miehet | 53 | 60 | 55 | 55 |
— naiset | 37 | 40 | 41 | 38 |
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä | ||||
— miehet | 1 204 | 1 593 | 1 640 | 1 700 |
— naiset | 288 | 440 | 460 | 500 |
Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaista, % | ||||
— miehet | 25 | 27 | 25 | 25 |
— naiset | 7 | 8 | 8 | 7 |
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, % | ||||
— miehet | 28 | 26 | 24 | 22 |
— naiset | 20 | 18 | 19 | 17 |
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä | 20 221 | 25 155 | 24 232 | 24 500 |
Lisätään työelämän vetovoimaa
Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja lisätä työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Tavoitteena on, että
- vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt yhdellä vuodella
- työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007—2011
- sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007—2011.
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2005 toteutunut |
2006 toteutunut |
2008 arvio |
|
50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote | ||||
— miehet | 60,6 | 60,9 | 61,5 | 61,8 |
— naiset | 60,6 | 60,9 | 61,5 | 61,8 |
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä | 121 000 | 133 500 | 139 000 | 139 000 |
— miehet | 84 500 | 89 200 | 93 100 | 93 100 |
— naiset | 36 500 | 44 300 | 45 900 | 45 900 |
Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) | 30,2 | 32,2 | 33,5 | 33,5 |
Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % | ||||
— miehet | 3,4 | 3,3 | 3,6 | 3,4 |
— naiset | 4,4 | 4,8 | 4,7 | 4,4 |
Sairauspäiviä/työllinen | ||||
— miehet | 7,8 | 7,3 | 7,9 | 7,6 |
— naiset | 9,3 | 10,0 | 9,6 | 9,3 |
Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että
- pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
- toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee.
Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa.
Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2005 toteutunut |
2006 toteutunut |
2008 arvio |
|
Yli vuoden työttömänä | 86 800 | 70 900 | 63 800 | 55 000 |
— miehet | 47 500 | 39 700 | 35 000 | 30 000 |
— naiset | 39 300 | 31 200 | 28 800 | 25 000 |
Pitkittyneesti pienituloisia | 304 000 | 403 000 | 399 000 | 380 000 |
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % | 24,4 | 24,2 | 24,1 | 23,0 |
Lapsia avohoidon tukitoimissa | 49 350 | 59 100 | 59 000 | 58 800 |
Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva
Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin niiden saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että
- parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
- turvataan henkilöstön riittävyys
- varmistetaan palvelujen kestävä rahoitus
- taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan sekä valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille 2008—2011, jolla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä ohjausta.
Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2005 toteutunut |
2006 toteutunut |
2008 arvio |
|
Sosiaali- ja terveyspalvelut | ||||
Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) | ||||
— yli 6 kk jonottaneita | .. | 15 000 | 7 300 | 5 000 |
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % | ||||
— kodinhoitoapu | 19,7 | 18,2 | 18,3 | 18,5 |
— palveluasuminen | 5,1 | 5,4 | 5,5 | 5,7 |
— vanhainkodeissa | 5,3 | 4,3 | 4,2 | 4,1 |
— terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa | 3,1 | 2,5 | 2,4 | 2,3 |
— omaishoidontuella hoidetut | 3,0 | 3,7 | 3,9 | 4,1 |
Terveyskeskusten lääkärivaje, % | .. | 8,5 | 8,5 | 8,0 |
Ensisynnyttäjien keski-ikä | 27,6 | 27,9 | 28,0 | 27,9 |
Kokonaishedelmällisyys | 1,73 | 1,80 | 1,84 | 1,85 |
Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % | ||||
— 1—2-vuotiaat | 35 | 37 | 38 | 39 |
— 3—5-vuotiaat | 66 | 69 | 70 | 71 |
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret | 12 851 | 15 160 | 15 200 | 15 200 |
Valtionosuusprosentti | 24,2 | 32,99 | 33,32 | 31,49 |
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % | 50,9 | 52,6 | 52,8 | 53,0 |
Eläkkeensaajat | ||||
Vanhuuseläke | 869 700 | 940 000 | 964 400 | 1 010 000 |
— miehet | 338 400 | 381 800 | 394 900 | 420 000 |
— naiset | 531 300 | 558 200 | 569 500 | 590 000 |
Osa-aikaeläke | 24 600 | 32 500 | 30 600 | 31 500 |
— miehet | 11 200 | 15 100 | 14 100 | 14 600 |
— naiset | 13 400 | 17 400 | 16 500 | 16 900 |
Työkyvyttömyyseläke | 276 300 | 269 500 | 267 400 | 261 000 |
— miehet | 147 000 | 143 500 | 141 900 | 138 300 |
— naiset | 129 300 | 126 000 | 125 500 | 122 700 |
Työttömyyseläke | 54 300 | 50 900 | 48 700 | 42 700 |
— miehet | 25 900 | 23 800 | 23 300 | 20 100 |
— naiset | 28 400 | 27 100 | 25 400 | 22 600 |
Leskeneläke | 252 800 | 261 800 | 262 600 | 264 400 |
— miehet | 26 300 | 33 400 | 34 400 | 36 000 |
— naiset | 226 500 | 228 400 | 228 200 | 228 400 |
Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) | ||||
Vanhuuseläke | ||||
— miehet | 1 178 | 1 408 | 1 453 | 1 560 |
— naiset | 718 | 896 | 932 | 1 017 |
Työkyvyttömyyseläke | ||||
— miehet | 1 012 | 1 092 | 1 100 | 1 120 |
— naiset | 807 | 901 | 914 | 934 |
Työttömien ansiopäiväraha | ||||
— miehet | 916 | 1 137 | 1 164 | 1 235 |
— naiset | 719 | 861 | 899 | 953 |
Sairauspäiväraha | ||||
— miehet | 1 037 | 1 180 | 1 200 | 1 262 |
— naiset | 897 | 1 033 | 1 053 | 1 107 |
Vanhempainpäiväraha | ||||
— miehet | 1 230 | 1 483 | 1 545 | 1 875 |
— naiset | 765 | 995 | 1 060 | 1 288 |
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) | ||||
Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha | 252 | 380 | 380 | 380 |
Työttömän peruspäiväraha | 441 | 500 | 505 | 522 |
Kansaneläke (täysi, I kuntaryhmä) | 447 | 498 | 511 | 545 |
Toimeentulotukea saaneet | ||||
— kotitaloudet | 271 690 | 238 850 | 229 000 | 229 000 |
— henkilöt | 454 350 | 377 380 | 360 000 | 360 000 |
Perheiden hyvinvointi
Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa 33.10 ja 33.60. Tavoitteena on, että
- tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä
- tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia
- vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.
Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa, äitien ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin. Tavoitteena on, että
- naisten ja miesten välisiä palkkaeroja kavennetaan selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana.
- naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla edistetään suunnitelmallisesti.
- vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan.
- miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen.
- sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa.
- tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta.
- tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.
Tavoitteisiin pyritään mm. laatimalla hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja toteuttamalla samapalkkaisuusohjelman kirjaukset.
Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2005 toteutunut |
2006 toteutunut |
2008 arvio |
|
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % | 80,6 | 80,7 | 80,3 | 80,8 |
Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % | ||||
— miehet | 12,9 | 12,9 | 12,7 | 12,5 |
— naiset | 19,9 | 19,9 | 20,0 | 19,5 |
Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % | 4,2 | 5,5 | 5,7 | 6,0 |
Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % | 63,1 | 69,8 | 70,5 | 71,5 |
Tuottavuus
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 71 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuosina 2005—2011. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008
v. 2006 tilinpäätös 1000 € |
v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2008 esitys 1000 € |
Muutos 2007—2008 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 59 183 | 61 493 | 63 405 | 1 912 | 3 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 35 057 | 36 022 | 37 018 | 996 | 3 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 837 | 1 951 | 1 926 | - 25 | - 1 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 964 | 2 989 | 2 930 | - 59 | - 2 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 72 | 718 | 718 | — | — |
05. | Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 613 | 603 | 603 | — | — |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 15 536 | 15 000 | 16 000 | 1 000 | 7 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) | 4 103 | 4 210 | 4 210 | — | — |
(02.) | Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus | — | — | — | — | — |
02. | Valvonta | 28 351 | 28 599 | 31 299 | 2 700 | 9 |
01. | Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 513 | 4 349 | 5 864 | 1 515 | 35 |
02. | Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 041 | 4 915 | 5 050 | 135 | 3 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 11 642 | 11 772 | 11 772 | — | — |
04. | Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 951 | 1 363 | 1 363 | — | — |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 7 204 | 6 200 | 7 250 | 1 050 | 17 |
(03.) | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta | — | — | — | — | — |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 110 900 | 114 409 | 109 498 | - 4 911 | - 4 |
01. | Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 682 | 23 327 | 23 537 | 210 | 1 |
02. | Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 35 279 | 34 346 | 33 948 | - 398 | - 1 |
03. | Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 333 | 1 333 | 1 333 | — | — |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 37 814 | 38 200 | 38 240 | 40 | 0 |
62. | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) | 5 092 | 5 663 | 4 900 | - 763 | - 13 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 8 700 | 11 540 | 7 540 | - 4 000 | - 35 |
(04.) | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta | — | — | — | — | — |
(05.) | Vakuutusvalvontavirasto | — | — | — | — | — |
(06.) | Terveydenhuollon oikeusturvakeskus | — | — | — | — | — |
(07.) | Työterveyslaitos | — | — | — | — | — |
(08.) | Kansanterveyslaitos | — | — | — | — | — |
(09.) | Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus | — | — | — | — | — |
(10.) | Säteilyturvakeskus | — | — | — | — | — |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus | 1 877 906 | 1 874 900 | 1 906 800 | 31 900 | 2 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) | 11 200 | 11 300 | 11 400 | 100 | 1 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) | 1 410 400 | 1 403 600 | 1 433 400 | 29 800 | 2 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) | 806 | 1 000 | 1 500 | 500 | 50 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 17 000 | 18 500 | 19 500 | 1 000 | 5 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 438 500 | 440 500 | 441 000 | 500 | 0 |
(11.) | Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus | — | — | — | — | — |
(12.) | Valtion koulukodit | — | — | — | — | — |
(13.) | Työsuojelun piirihallinto | — | — | — | — | — |
(14.) | Valtion mielisairaalat | — | — | — | — | — |
(15.) | Perhekustannusten tasaus | — | — | — | — | — |
(16.) | Yleinen perhe-eläke | — | — | — | — | — |
(17.) | Työttömyysturva | — | — | — | — | — |
(18.) | Sairausvakuutus | — | — | — | — | — |
(19.) | Eläkevakuutus | — | — | — | — | — |
(20.) | Tapaturmavakuutus | — | — | — | — | — |
20. | Työttömyysturva | 1 513 573 | 1 530 704 | 1 431 000 | - 99 704 | - 7 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 5 604 | 6 500 | 8 000 | 1 500 | 23 |
50. | Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) | 525 000 | 536 500 | 452 000 | - 84 500 | - 16 |
51. | Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) | 56 000 | 62 750 | 58 000 | - 4 750 | - 8 |
52. | Työmarkkinatuki (arviomääräraha) | 744 971 | 716 100 | 700 000 | - 16 100 | - 2 |
53. | Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) | 10 658 | 12 000 | 12 000 | — | — |
54. | Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) | 120 391 | 137 854 | 141 000 | 3 146 | 2 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) | 18 350 | 26 000 | 21 000 | - 5 000 | - 19 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 32 600 | 33 000 | 39 000 | 6 000 | 18 |
(21.) | Rintamaveteraanieläkkeet | — | — | — | — | — |
(22.) | Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot | — | — | — | — | — |
(23.) | Muu sodista kärsineiden turva | — | — | — | — | — |
(28.) | Muu toimeentuloturva | — | — | — | — | — |
30. | Sairausvakuutus | 1 092 465 | 1 153 000 | 1 189 000 | 36 000 | 3 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 092 465 | 1 153 000 | 1 189 000 | 36 000 | 3 |
(32.) | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | — | — | — | — | — |
(33.) | Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot | — | — | — | — | — |
40. | Eläkkeet | 2 429 730 | 2 533 700 | 2 932 850 | 399 150 | 16 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 38 900 | 42 000 | 44 800 | 2 800 | 7 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 430 400 | 447 000 | 469 000 | 22 000 | 5 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 51 300 | 60 000 | 67 000 | 7 000 | 12 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 1 430 | 100 | 150 | 50 | 50 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 13 500 | 14 500 | 14 500 | — | — |
55. | Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) | 37 764 | 38 200 | 37 700 | - 500 | - 1 |
56. | Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) | 23 993 | 22 500 | 14 500 | - 8 000 | - 36 |
57. | Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) | 18 690 | 21 100 | 23 400 | 2 300 | 11 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 813 753 | 1 888 300 | 2 261 800 | 373 500 | 20 |
50. | Veteraanien tukeminen | 430 136 | 422 123 | 417 072 | - 5 051 | - 1 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 2 352 | 2 350 | 2 300 | - 50 | - 2 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 79 872 | 74 000 | 69 900 | - 4 100 | - 6 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 240 069 | 239 200 | 232 273 | - 6 927 | - 3 |
52. | Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 59 707 | 61 707 | 65 607 | 3 900 | 6 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 2 760 | 2 960 | 3 100 | 140 | 5 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 130 | 110 | 96 | - 14 | - 13 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 2 950 | 3 500 | 3 500 | — | — |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 42 288 | 38 288 | 40 288 | 2 000 | 5 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 8 | 8 | 8 | — | — |
(53.) | Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta | — | — | — | — | — |
(57.) | Maatalousyrittäjien lomitustoiminta | — | — | — | — | — |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 4 423 781 | 4 703 587 | 5 277 949 | 574 362 | 12 |
30. | Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 4 022 253 | 4 307 400 | 4 884 762 | 577 362 | 13 |
31. | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) | 54 530 | 39 800 | 24 800 | - 15 000 | - 38 |
32. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | 48 730 | 48 747 | 48 747 | — | — |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 86 894 | 89 170 | 94 170 | 5 000 | 6 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille mielentilatutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 3 404 | 4 570 | 4 570 | — | — |
35. | Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) | 197 742 | 200 500 | 211 000 | 10 500 | 5 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 600 | 600 | 600 | — | — |
(38.) | Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) | 2 897 | 4 000 | — | - 4 000 | - 100 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 100 | 2 500 | 3 000 | 500 | 20 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (kiinteä määräraha) | 3 631 | 6 300 | 6 300 | — | — |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 47 642 | 50 273 | 50 927 | 654 | 1 |
01. | Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 24 520 | 25 513 | 25 837 | 324 | 1 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 10 762 | 10 600 | 10 800 | 200 | 2 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 800 | 800 | 930 | 130 | 16 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 1 360 | 1 360 | 1 360 | — | — |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 7 500 | 9 300 | 9 300 | — | — |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 700 | 2 700 | 2 700 | — | — |
80. | Maatalousyrittäjien lomitustoiminta | 207 699 | 207 739 | 213 200 | 5 461 | 3 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 192 500 | 192 500 | 197 300 | 4 800 | 2 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) | 15 199 | 15 239 | 15 900 | 661 | 4 |
90. | Raha-automaattiyhdistyksen avustukset | 292 020 | 306 000 | 312 000 | 6 000 | 2 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 292 020 | 306 000 | 312 000 | 6 000 | 2 |
(92.) | Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö | — | — | — | — | — |
Yhteensä | 12 513 385 | 12 986 527 | 13 935 000 | 948 473 | 7 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 4 200 | 4 200 | 4 1411) |
1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 577 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 425 henkilötyövuotta.