Talousarvioesitys 2007

6.5. Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteet lisäävät tai vähentävät kuntien ja kuntayhtymien menoja ja tuloja toiminnan muutosten, budjettipäätösten, valtionosuuksien indeksitarkistusten, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen sekä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen muutosten johdosta. Vuonna 2007 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2006 verrattuna seuraavasti:

Taulukko 27. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2006 vuoteen 2007

Vuonna 2007 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 55 milj. euroa, mikä on noin 30 milj. euroa vuotta 2006 enemmän. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 12 milj. euroa, jossa on vähennystä 14,5 milj. euroa.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 75 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen noin 70,7 milj. euroa, erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuuden parantamiseen 1,0 milj. euroa, päivätoiminnan laajentamiseen koskemaan kaikkia vaikeimmin vammaisia sekä tulkkipalvelujen lisäämiseen 7,8 milj. euroa, omaishoitajille järjestettävän vapaan lisäämiseen 7,8 milj. euroa, elatustuen korottamiseen 2,5 milj. euroa, perhehoitajien saatavuuden parantamiseen 0,5 milj. euroa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen 1,8 milj. euroa. Näiden uudistusten arvioidaan lisäävän kuntien menoja v. 2007 yhteensä 63 milj. euroa.

Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä toimeentulotuesta poistettiin asumismenojen omavastuu 1.9.2006 lukien. Kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinä lisäämällä valtionosuuksia yhteensä 14 milj. eurolla v. 2006 ja 26 milj. eurolla v. 2007.

Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on 40 milj. euroa, josta vajaat 15 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollon hankkeen kehittämishankkeisiin ja pandemiaan varautumiseen sekä runsaat 25 milj. euroa Sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja Alkoholiohjelman hankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuritoimen alalla on tarkoitus toteuttaa eräitä toiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta kuntien tuloihin ja menoihin. Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan v. 2007 yhteensä 8 milj. euroa, josta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille noin 4 milj. euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan korvattavan tuntimäärän lisäys kolmesta neljään tuntiin lisää kuntien valtionosuuksia 7 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen näyttöjen käyttöönotto vuodesta 2006 vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja menoihin. Näyttöjen käyttöönoton laajenemisen myötä kuntien menojen arvioidaan kasvavan v. 2007 noin 2 milj. eurolla ja valtionosuudet 1 milj. eurolla. Tietoliikenneyhteyksien parantamiseen liittyviin investointeihin lisätään valtionavustusta 1 milj. euroa v. 2007. Oppisopimusopiskelijoiden lisäkoulutukseen kohdennetaan lisää rahoitusta siten, että kuntien tulojen arvioidaan kasvavan 7 milj. eurolla. Koska kyse on valtion rahoittamasta toiminnasta, kasvavat myös kuntien menot vastaavasti.

Vuosille 2005—2008 jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan yhteensä 86 milj. euroa v. 2007. Tästä kuntien osuus on 81 milj. euroa.

Vuosille 2005—2008 jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamista kunnille aikaistetaan vuodelle 2007. Se suoritetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen veroperusteita muutetaan siten, että verovelvollisten asemaan muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta. Kuntien verotulot kasvavat tämän seurauksena 185 milj. euroa v. 2007.

Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan v. 2007, mikä alentaa verotuottoja 14 milj. euroa, josta kuntien osuus on 7 milj. euroa. Lisäksi tuloverotuksen keventämistä jatketaan v. 2007 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päätetyllä tavalla. Kevennykset toteutetaan kokonaan valtionverotuksen puolella, mutta ne alentavat välillisesti myös kuntien verotuloa 17 milj. eurolla. Nämä kuntien verotulomenetykset, yhteensä 24 milj. euroa, kompensoidaan kunnille kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä alentamalla.

Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 65 milj. euroa v. 2007. Valtion toimenpiteiden vaikutusten yhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 27.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006 verrattuna nettomääräisesti 291 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien 424 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2007 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys.

Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on turvata kunnallisten palvelujen asiakasmaksupohja ja maksujen oikeudenmukainen jakautuminen.

Palveluiden tuottavuuden kehittäminen

Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta on tärkeää sekä koko talouden kasvumahdollisuuksien että kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisen kannalta. Terveydenhuollon menojen kasvu on nopeutunut 2000-luvun alkuvuosina.

Käytettävissä olevien tilastotietojen ja tutkimustulosten mukaan peruspalvelujen tuottavuus on 2000-luvun alussa ollut heikkoa. Tämä on johtunut ensisijassa kuntien henkilöstön määrän voimakkaasta lisäyksestä. Kasvu on johtunut pääosin uusista tehtävistä, palvelujen laatutason kehittämisestä ja erilaisista kehittämishankkeista. On mahdollista, että osa palvelujen tuottavuuden alenemisesta johtuu henkilöstön lisäämisellä aikaansaadusta laadun paranemisesta.

Tuottavuuskehityksen ohella erityistä huomiota kannattaa kiinnittää tuottavuus- ja tehokkuuseroihin, jotka viittaavat mahdollisuuksiin lisätä tuottavuutta. Palveluja tuottavien yksiköiden ja myös kuntien väliset tehokkuuserot ovat huomattavia.

VATT:n tutkimusten mukaan terveyskeskusten väliset tehokkuuserot ovat huomattavan suuria. Tehottomimman viidenneksen keskimääräinen tehokkuus oli 0,63. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä terveyskeskukset ovat keskimäärin 37 % tehottomampia kuin kaikista tehokkaimmat terveyskeskukset. Kunnallisen päivähoidon keskimääräinen tehokkuus oli 0,83 eli keskimääräinen toiminnallinen tehottomuus oli 17 % olosuhdetekijöiden huomioon ottamisen jälkeen. Tehottomia ja tehokkaita kuntia on melko tasaisesti ympäri maata kaikissa kokoluokissa. Perusopetuksen keskimääräinen tehokkuus on korkeampi ja kuntien väliset tehokkuuserot selvästi pienempiä kuin terveyskeskuksissa ja lasten päivähoidossa.

Kuntien edellytykset selvitä kasvavista menopaineista paranevat oleellisesti, jos uudistuksilla kyetään nostamaan tuottavuutta. Tuottavuuskehityksen kääntämiseksi olisi tärkeää, että tehokkuudeltaan heikoimmat kunnat omaksuisivat hyvin toimivien kuntien parhaimpia toimintatapoja ja siten tuottaisivat palveluja tehokkaammin. Kunnissa tulisi erityisesti arvioida syitä, jotka aiheuttavat tehottomuutta. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalvelujen tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakennehankkeella.