Talousarvioesitys 2006

7.1. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtioneuvoston v. 2001 tekemän valtion henkilöstöpolitiikan linjan vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi valmistui v. 2005. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan linjausten vaikutuksia virastojen toiminta- ja palvelukyvylle sekä laajemmin koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Arvioinnista saatua palautetta hyödynnetään valtion henkilöstöpolitiikan linjan painopisteiden määrittelyssä vuosille 2005—2007.

Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin.

Palkkausjärjestelmien uudistaminen on keskeinen toimenpide valtion palkkakilpailukyvyn parantamisessa. Sopimuksia uusista palkkausjärjestelmistä on tällä hetkellä tehty 92 virastossa. Näiden sopimusten piirissä on lähes 65 000 henkilöä eli 56 % valtion henkilöstöstä. Valtion keskustason osapuolet ovat yhteisesti sopineet palkkausjärjestelmien uudistamisesta vuoden 2005 marraskuun loppuun mennessä. Osa uudistuksesta voidaan tarvittaessa rahoittaa erillisellä talousarviorahoituksella.

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2005—2007 on tehty 16.12.2004 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimukset ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Sopimukseen sisältyvät 1.3.2005 lukien yleiskorotus 30,06 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 % ja liittoerä 0,6 %. Vuonna 2006 palkkoja tarkistetaan 1.6.2006 lukien yleiskorotuksella 1,4 %, liittoerällä 0,4 % ja naisten ja matalapalkkaisten suhteellisen osuuden perusteella määräytyvällä tasa-arvoerällä. Sopimuksessa sovittiin myös hankkeesta palkkapolitiikan ja paikallisen sopimisen kehittämiseksi.

Tulopoliittisessa sopimuksessa on indeksiehto, jonka toteutumista tarkastellaan marras-joulukuussa 2005. Mahdolliset palkkojen korotukset toteutetaan 1.6.2006 lukien. Toukokuussa 2006 sopijaosapuolet tarkastelevat sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansiokehitystä kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen osalta. Sektori- tai sopimusalakohtaisia ansiokehitystarkasteluja voi tällöin vaatia siirrettäväksi tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan.

Valtion virka- ja työehtosopimuksista vuodelle 2005 aiheutuneet henkilöstömenot budjetoitiin vuoden 2005 lisätalousarviossa. Sopimusmuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset vuodelle 2006 on budjetoitu tässä talousarvioesityksessä. Tällä perusteella toimintamenomäärärahoja on lisätty yhteensä 161 milj. eurolla vuoden 2005 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto lisää palkkausmenoja yhteensä 14 milj. eurolla. Toisaalta valtiotyönantajan kansaneläkemaksun ja sairausvakuutusmaksun alentaminen yhteensä 2,8 prosenttiyksiköllä vähentää palkkojen sivukuluja noin 91 milj. eurolla. Kuvatut tekijät lisäävät toimintamenoja yhteensä noin 84 milj. eurolla.

Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan v. 2005 keskimäärin 3,3 %, josta 2,4 prosenttiyksikköä johtuu sopimuskorotuksista ja 0,9 prosenttiyksikköä sopimusten soveltamisesta. Vuonna 2006 ansioiden nousun arvioidaan olevan 2,7 %. Noususta 1,6 prosenttiyksikköä johtuu sopimuskorotuksista ja 1,1 prosenttiyksikköä sopimusten soveltamisesta.

Hallitus on kehyspäätöksessään asettanut tavoitteeksi valtionhallinnon tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisen siten, että seuraavan vaalikauden loppuun eli vuoteen 2011 mennessä keskimäärin puolet valtion henkilöstön luonnollisen poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista täytetään. Poistuman arvioidaan olevan tänä aikana noin 35 000, joten tavoitteen toteuttaminen vähentäisi nykytehtäviin tarvittavaa henkilöstöä noin 17 500:lla. Tämä merkitsee suunnittelukaudella keskimäärin yli 2 prosentin vuosittaista henkilöstön vähenemistä ja vastaavaa tuottavuuden nousua.

Kehyspäätöksessä asetetun tavoitteen toteuttaminen edellyttää strategisen henkilöstösuunnittelun kehittämistä yleensäkin. Muutoinkin valtion organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvat tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta koskevat muutokset korostavat entisestään toimintastrategiaan perustuvan henkisten voimavarojen hallinnan ja johtamisen merkitystä. Henkisten voimavarojen hallintaa tulee kehittää asettamalla tulostavoitteita ja seuraamalla säännöllisesti niiden toteutumista.

Taulukko 26. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2003—2006

¹⁾ Vuodet 2005 ja 2006 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2006 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia eikä hallituksen kehyspäätöstä täyttää henkilöstön poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista keskimäärin puolet.

²⁾ Vuosien 2005 ja 2006 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista sekä sopimusten soveltamisesta (mm. uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta) aiheutuvat lisäykset.

Taulukossa 27 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2005 ja 2006 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien (htv) laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 26 esitetystä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 27.

Taulukko 27. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina¹⁾

¹⁾ Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu henkilöstöä.

²⁾ Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan vuosina 2005 ja 2006 olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä 970 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä 1 100 htv.