Talousarvioesitys 2003

50. Rangaistusten täytäntöönpano

Selvitysosa:Vankeinhoito ja kriminaalihuolto ovat osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Rangaistusten täytäntöönpanon hallinto uudistettiin 1.8.2001 voimaantulleella lainsäädännöllä. Oikeusministeriön alainen rikosseuraamusvirasto johtaa kriminaalihuoltolaitosta ja vankeinhoitolaitosta sekä huolehtii näiden kehittämis- ja keskushallintotehtävistä. Kriminaalihuoltolaitokselle kuuluu yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano, mistä pääosin vastaavat kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot. Vankeinhoitolaitos huolehtii vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä osasta vanginkuljetustehtäviä. Vankeinhoidon koulutuskeskus vastaa vankeinhoitohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta.

Eduskunta on hyväksynyt esitykset sopimushoidosta sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta.

Ulkomaalaisten vankien määrän nopean kasvun johdosta tehostetaan erityisesti virolaisten vankien palauttamista kotimaahansa rangaistusta suorittamaan samoin kuin syyttäjäyhteistyötä Viron ja Venäjän kanssa.

Vankien määrä on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt. Vankeja oli vuonna 2001 keskimäärin 3 135. Vuonna 2002 vankien määrän arvioidaan nousevan 3 400:een ja vuonna 2003 noin 3 450:een.

Keskeiset tavoitteet vuonna 2003

Vuonna 2002 tehtävän vankeinhoidon organisaatiota ja toimintatapoja koskevan selvityksen pohjalta käynnistetään toimenpiteet, joilla voidaan parantaa toiminnan taloudellisuutta uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan tehostamistavoitteista tinkimättä. Vankien määrän kasvaessa on tavoitteena säilyttää päivittäin toiminnassa olevien osuus keskimäärin vähintään 60 %:na vankien kokonaismäärästä. Resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien ja alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 29 % (28,9 % vuonna 2001) rangaistusta suorittavien vankien määrästä.

Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat 42 700 euroa (45 185 euroa vuonna 2002 ja 45 007 euroa vuonna 2001).

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 970 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 5 700 000 euroa ja palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen enintään 1 700 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan vankilan toiminnan tulot, tulot mielentilatutkimuksista sekä Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 440 000 euroa kiinteistöistä maksettavien vuokramenojen kasvun johdosta sekä 300 000 euroa vankien terveydenhuoltomenojen kasvun johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 306 900 euroa siirtona momentille 29.20.30 rikosseuraamusalan ammattikorkeakouluopetuksen järjestämisestä aiheutuvia menoja varten sekä 100 000 euroa kolmen henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 25.01.21 tietohallintotehtävien uudelleenjärjestelyn johdosta.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 163 920 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2002 toisen lisätalousarvioesityksen mukaisesti vankimäärän noususta.

Perustelujen muutos päätösosan toisessa kappaleessa, koskien työtoiminnan hintatuen korottamista 550 000 eurolla talousarvioesityksen 5 150 000 euroon nähden, aiheutuu kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitomenojen kohdentamista koskevan kirjanpitomenettelyn oikaisusta.

Perustelujen muutos nettobudjetoinnin osalta päätösosan kolmannessa kappaleessa, koskien Vankeinhoidon koulutuskeskuksen saamia korvauksia ammattikorkeakouluopetuksen antamisesta, laajennetaan koskemaan ao. koulutuskeskuksen muita tuloja.

Hallitus esittää rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin yhteensä 165 920 000 euroa. Tästä vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan 147 220 000 euroa. Vankia kohden käytettävissä olevat muut kuin palkkausmäärärahat olisivat saadun selvityksen mukaan 10 000 euroa, kun ne vuonna 1998 olivat 13 479 euroa.

Vuoden 1998 keskivankiluku oli 2 809 vankia. Lukuperustelujen selvitysosassa vankien määrän arvioidaan nousevan vuonna 2003 noin 3 450 vankiin. Kuluvana vuonna tapahtuneen vankiluvun nousun perusteella on pääteltävissä, että ensi vuoden keskivankiluku nousee talousarviossa esitettyäkin korkeammaksi eli noin 3 500 vankiin. Keskivankiluku olisi vuonna 2003 siten noin 25 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1998.

Vankiluvun nousuun ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikuttaneet lähinnä ulkomaalaisvankien ja sakkovankien lisääntyminen sekä yhdyskuntapalvelun väheneminen. Kuluvan vuoden syyskuussa Suomen vankiloissa oli 314 ulkomaalaista henkilöä, joista virolaisia oli 129 ja venäläisiä 77. Sakon muuntorangaistusten osuus päivittäisessä vankiluvussa on kaksinkertaistunut vuosina 1999—2002 ja lisännyt vankilukua noin 100 vangilla. Sakkovangit ovat yleensä varattomia tai vähävaraisia.

Yhdyskuntapalveluun määräämiset ovat tarkastelujaksona 1997—2001 vähentyneet lähes neljänneksellä, eniten varkausrikoksissa. Samalla ehdottomat vankeustuomiot ovat lisääntyneet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut enää vuosien 1999—2001 aikana. Päärikosryhmittäin tarkastellen vankiluvun kasvuun on lähinnä vaikuttanut varkaus-, väkivalta- ja huumerikoksista tuomittujen vankien määrän lisääntyminen.

Lukuperustelujen selvitysosassa on todettu, että resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien ja alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 29 prosenttia rangaistusta suorittavien vankien määrästä.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että vankeinhoitolaitoksen määrärahatilanne vaarantaa talousarvioesityksen lukuperusteluissa esitetyn tavoitteen. Myös talousarvioesityksestä lausunnon LaVL 19/2002 vp antanut lakivaliokunta on katsonut, että vankia kohden käytettävissä olevan määrärahan aleneminen on ristiriidassa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Valtiovarainvaliokunnan saamien tietojen mukaan vaikea määrärahatilanne uhkaa käynnissä olevien kokeilu- ja kehittämishankkeiden jatkuvuutta. Tätä edesauttaa se, että aiempaa harvemmat suljetuissa laitoksissa olevat vangit voivat päästä avolaitoksiin, kun nämä ovat täyttyneet edellä todetuista sakkovangeista. Toiminnallisten tavoitteiden ohella avolaitosten käyttöä nykyistä enemmän puoltaisivat myös taloudelliset näkökohdat; avolaitosten toimintamenot vankia kohden ovat saadun selvityksen mukaan alle puolet suljettujen laitosten vankipaikan hinnasta.

Avolaitostoiminnan kannalta valtiovarainvaliokunta pitää huolestuttavana, että Helsingin työsiirtola ollaan näillä näkymin sulkemassa 1.1.2005. Jo kuluvan vuoden loppuun mennessä on suunniteltava, miten näin menetettävät avolaitospaikat korvataan. Eräänä vaihtoehtona on saadun selvityksen mukaan olemassa olevien vankiloiden laajentaminen ja niiden kapasiteetin ottaminen käyttöön täysimääräisesti. Edellä todetulla aikataululla tämä tarkoittaisi sitä, että rakentamiseen tulisi päästä viimeistään vuonna 2004.

Uusintarikollisuuden vähentämisen näkökulmasta tuloksia tuottavan työn ehdoton edellytys on, että vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuu vapautumisen jälkeen. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota kuntoutuksen jatkuvuuden merkitykseen. Tampereella toimiva Silta-Valmennusyhdistys ry on tehnyt noin vuoden ajan tiivistä yhteistyötä vankeinhoitolaitoksen kanssa rangaistusaikaisen kuntoutuksen sisältöjen ja toimintamallien kehittämiseksi. Kyseessä on eräänlainen pilottihanke. Toiminnasta saadut kokemukset ovat vankien, viranomaisten ja toiminnasta vastaavan henkilöstön käsitysten mukaan erittäin myönteisiä. Rangaistusaikaisen, laitoksen ulkopuolella tapahtuvan kuntoutuksen ja avolaitostoiminnan laajentamista puoltavat valtiontaloudelliset syyt, vankien kuntoutumisesta saadut hyvät kokemukset ja uusintarikollisuuden vähentämiseen liittyvät tavoitteet. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että Silta-Valmennusyhdistys ry:n toiminta tulee turvata vuonna 2003 vähintäänkin kuluvan vuoden tasolla.

Momentille lisätään 50 000 euroa ostopalveluihin. Lisämääräraha on tarkoitettu ensisijaisesti palvelujen ostoon Silta-Valmennusyhdistys ry:ltä.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maarakennustöihin. Määrärahasta saa lisäksi käyttää enintään 1 300 000 euroa työsiirtolatöihin kunnan omistuksessa oleviin työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin kunta osallistuu.

Selvitysosa:Tavoitteena on työllistää työsiirtolatyyppisissä avolaitoksissa keskimäärin 175 avolaitosvankia, minkä lisäksi kyseisiin laitoksiin sijoitetaan arviolta keskimäärin 40 laitoksen ulkopuolella siviilityössä tai opiskelemassa käyvää vankia. Avolaitosvankien työllistämis- ja ylläpitomenot ovat 25 300 euroa vankia kohti vuodessa.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Lisäys 250 000 euroa talousarvioesityksen 5 200 000 euroon nähden vastaa vuoden 2002 toisessa lisätalousarvioesityksessä tehtyä lisäystä.