Talousarvioesitys 2003

10. Ympäristön suojelu

Selvitysosa:Parannetaan ympäristön tilaa ympäristönsuojelu‐ ja ‐hoitotöillä. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pilaantuneita maa‐alueita ja vanhoja, käytöstä poistettuja kaatopaikkoja ja käytetään siihen myös öljysuojarahaston varoja.

Parannetaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta itäisellä Suomenlahdella varustamalla väylänhoitoalus Seili öljyntorjunta- ja pelastusalukseksi.

Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja ‐osaamisen lisääminen Venäjällä ja Baltian maissa sekä Puolassa. Toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa sekä Itämeren suojelukomission ja Euroopan unionin ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Osallistutaan hankkeiden yhteisrahoitukseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avustajamaiden kanssa.

27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös niiden menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Selvitysosa:Menoja vastaavat korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta ovat olleet vuosina 1990—2001 keskimäärin 1 700 000 euroa, mikä on ollut noin 69 % menoista. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60.

Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99.

60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 420 000 euroa siirtona momentilta 35.10.65. Osa öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamista varten.

Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahan käyttöä säätelee myös valtionavustuslaki (688/2001).

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu määrärahojen uudelleenkohdennuksen ja siirtyvän määrärahaerän kasvun johdosta vähennyksenä huomioon 900 000 euroa siirtona momentille 35.01.21, 900 000 euroa siirtona momentille 35.40.21, 720 000 euroa siirtona momentille 35.60.21, 80 000 euroa siirtona momentille 35.70.21 ja 1 000 000 euroa siirtona momentille 35.99.22.

Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan vesiensuojelulle vuoteen 2005 määriteltyjä tavoitteita.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti tarkastuskertomuksessaan 20/2002 huomiota mm. ympäristönsuojelun edistämisavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käytön valvontaan liittyviin puutteellisuuksiin ja epäselvyyksiin. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa avustuksiin ei ole osoitettu määrärahoja. Saadun selvityksen mukaan avustusten myöntäminen on tarkoitus keskeyttää vuosiksi 2003—2006 ja määräraha osoitetaan hallinnonalan toimintamenoihin.

Edistämisavustuksia on myönnetty useiden vuosien ajan ja avustuksen saajina ovat olleet pääasiassa yritykset ja kunnat. Avustus on ollut ympäristönsuojelun ohjauksessa keskeinen kannustuskeino, jolla ympäristönsuojeluun kohdistuvia kehitystoimia on voitu edistää. Vuotuinen määräraha on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan määrärahaa on käytetty moniin ympäristönsuojelun keskeisiin ongelmiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Taloudellinen tuki on ollut merkityksellinen ohjauskeino erityisesti jätehuollon kehittämisessä. Edistämisavustus on myös ollut ainoa ympäristöhallinnon avustusmuoto EU:n rakennerahasto-ohjelmissa. Avustukset ovat olleet valtiolle tehokas tapa edistää ympäristönsuojelua monipuolisesti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että edistämisavustukset palautetaan talousarvioon mahdollisimman pian. Järjestelmään liittyvät puutteet ja epäkohdat on ensin korjattava ja myös edistämisavustusten hallinnointia on syytä kehittää yksinkertaisemmaksi.

Eduskunta edellyttää, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarvittava määräraha otetaan huomioon momentin 35.10.63 määrärahan mitoituksessa valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota.

Eduskunta edellyttää, että ympäristönsuojelun edistämisavustuksiin tarvittava määräraha otetaan huomioon momentin 35.10.63 määrärahan mitoituksessa valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota.

64. Ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinvestointeihin, teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja kunnostamisinvestointeihin ja jätteiden hyödyntämistä edistäviin investointeihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen lainojen sekä yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.

Korkohyvityksen määrä on muille kuin yhdyskuntien vesiensuojelulainoille neljän ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 5—8 kaksi prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kuitenkin kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9—16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.

Selvitysosa:Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 130 000 euroa vuonna 2004, 100 000 euroa vuonna 2005, 60 000 euroa vuonna 2006 ja sen jälkeen yhteensä 90 000 euroa.

65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. Määrärahan käyttöä säätelee myös valtionavustuslaki (688/2001).

Selvitysosa:Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 420 000 euroa siirtona momentille 35.10.60.

67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 441 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla, erityisesti Baltian maissa ja Luoteis-Venäjällä, toteutettaviin teknisen avun yhteistyöhankkeisiin. Teknisen avun pienimuotoisilla kehittämishankkeilla myötävaikutetaan ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseen ja ympäristöhallinnon vahvistumiseen lähialueilla sekä edistetään Itämeren tilan parantamiseen tähtäävien investointien ja kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien ympäristöohjelmien toteutumista. Määrärahaa saa käyttää myös alueidenkäytön, luonnonsuojelun sekä asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeiden tukemiseen lähialueilla.

Määrärahan käyttöä säätelee myös valtionavustuslaki (688/2001).

Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähialueilla toteutettavissa pienehköissä ympäristönsuojelun investointihankkeissa.

Selvitysosa:Teknisen avun hankkeina toteutetaan ympäristöinvestointeja edeltäviä suunnittelu- ja valmisteluvaiheita, projektihallinnon kehittämistä, ympäristöteknologian yhteistyötä, koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä lähialueiden ympäristöhallinnon ja lainsäädännön kehittämistä. Määrärahaa käytetään erityisesti teollisuuden ympäristönhallintamenetelmien sekä ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön kehittämiseen.

Määrärahalla maksetaan avustuksia sellaisiin pienehköihin investointihankkeisiin, jotka eivät kuulu ulkoasiainministeriön hallinnonalan momentilta 24.50.66 maksettaviin suurempiin hankekokonaisuuksiin.

Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 1 991 000 euroon nähden on 450 000 euroa, joka on siirtoa momentilta 35.99.(24) Suomen lähialueilla toteutettaviin alueidenkäytön, luonnonsuojelun sekä asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeiden tukemiseen.

Lisäksi momentin käyttötarkoitusta laajennetaan lisäämällä päätösosan toisen kappaleen viimeiseksi virkkeeksi teksti: “Määrärahaa saa käyttää myös alueidenkäytön, luonnonsuojelun sekä asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeiden tukemiseen lähialueilla.” ja neljänteen kappaleeseen sana: “ympäristönsuojelun”.

Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Ohjelmaan sisältyy kuusi toiminta-aluetta, joista keskeisimpiä ovat rehevöitymisen torjunta sekä vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentäminen.

Rehevöitymisen torjuntaan on osoitettu määrärahoja sekä ulkoasiainministeriön että maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan lähialuemäärärahoista voidaan vuosina 2003—2004 osoittaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen 6,7 miljoonaa euroa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa maatalouden ympäristötukimomentin määrärahaa käytetään Itämeren suojelun parantamiseen ja siihen esitetään noin 10 prosentin tasokorotusta vuosina 2003—2006.

Öljy- ja kemikaalikuljetusten turvallisuuden lisäämiseksi ympäristöministeriön pääluokkaan ehdotetaan uutta momenttia 35.10.70, jolle osoitetaan 6,3 miljoonaa euroa väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen.

Ehdotetut määrärahalisäykset ovat erittäin perusteltuja ja tärkeitä Itämeren tulevaisuuden kannalta. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on merkittävin yksittäinen Suomenlahden ja Itämeren tilaan vaikuttava hanke ja rahoitussuunnitelmien toteutumisesta on huolehdittava jatkossakin. Valiokunta korostaa myös muiden lähialueilla tehtävien ympäristöhankkeiden merkitystä ja niiden rahoituksen turvaamista.

Suomenlahden vuotuiset öljynkuljetukset ovat vuosina 1995—2000 kaksinkertaistuneet. Jo valmistuneen Koiviston öljysataman lisäksi Venäjä suunnittelee myös Uuraan sataman rakentamista ja onkin arvioitu, että öljykuljetukset kaksinkertaistuvat vielä vuoteen 2005 mennessä. Myös muu meriliikenne Itämerellä on kasvanut voimakkaasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Seilin kunnostuksen lisäksi öljyntorjuntavalmiutta parannetaan edelleen etenkin itäisellä Suomenlahdella. Erityisen tärkeää on talvi- ja avomeriolosuhteisiin soveltuvan torjuntakaluston hankkiminen.

Itämeri on pieni, matala ja suolapitoisuudeltaan alhainen sisämeri. Mikäli Espanjan luoteisrannikolla tapahtunut öljyonnettomuus olisi tapahtunut Itämerellä, olisivat seuraukset olleet vielä tuhoisammat. Itämerellä purjehtivista tankkereista on yksirunkoisia vielä noin kolmannes, mutta kansainvälisten sopimusten mukaan niiden käyttökielto astuu voimaan vasta vuonna 2015. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että Suomi on aktiivinen EU:ssa, HELCOM:ssa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja vaatii toimenpiteitä, jotka vähentävät nopeasti öljykuljetusten onnettomuusriskiä Itämerellä. Raskaan polttoöljyn kuljettaminen yksirunkoisilla aluksilla tulee kieltää mahdollisimman pian. Valiokunnan mielestä Itämeri tulisi pyrkiä nimeämään erityistä suojelua vaativaksi merialueeksi, jolloin ympäristöriskejä voitaisiin ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin.

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti sen puolesta, että yksirunkoisten öljytankkereiden liikennöintiä Itämerellä ryhdytään rajoittamaan välittömästi ja että niiden liikennöinti kielletään kokonaan selvästi aikaisemmin kuin vuonna 2015.

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti sen puolesta, että yksirunkoisten öljytankkereiden liikennöintiä Itämerellä ryhdytään rajoittamaan välittömästi ja että niiden liikennöinti kielletään kokonaan selvästi aikaisemmin kuin vuonna 2015.

70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merenkulkulaitoksen väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamisen edellyttämien korjausten ja torjuntavarustuksen aiheuttamien menojen maksamiseen.

Itämeren ja erityisesti itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuksien parantamiseksi Suomen ympäristökeskus oikeutetaan tekemään sopimus väylänhoitoalus Seilin korjaamisesta ja varustamisesta öljyntorjuntavarustein niin, että sopimuksesta aiheutuu enintään 8 000 000 euron kokonaismenot.

Selvitysosa:Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi parannetaan itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta varustamalla väylänhoitoalus Seili öljyntorjunta-alukseksi. Öljyntorjuntavalmiuden parantamisen edellyttämät menot saadaan korvauksena öljysuojarahastosta. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. Öljysuojarahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi öljysuojamaksua joudutaan tästä syystä väliaikaisesti korottamaan. Eduskunta on hyväksynyt edellä olevaan liittyen esityksen laiksi öljysuojarahastosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.

Kuten edellä on todettu, väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen ehdotetaan 6,3 miljoonan euron määrärahaa. Saadun selvityksen mukaan aluksen muutostöistä aiheutuvat kokonaismenot ovat kuitenkin noin 1,7 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua suuremmat.

Valiokunta ehdottaa, että Suomen Ympäristökeskukselle myönnetään sopimusvaltuus, joka oikeuttaa enintään 8 miljoonan euron kokonaismenoihin. Puuttuva määräraha on tarvittaessa otettava huomioon lisätalousarviossa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985) mukaisten töiden sekä jätelaissa (1072/1993) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2003 jälkeen aiheutuva määrärahan tarve on enintään 6 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahalla toteutetaan yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota ympäristötöihin osoitetun määrärahan niukkuuteen. Talousarvioehdotuksessa momentille ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahaa. Alueellisten ympäristökeskusten esitykset vuodelle 2003 ovat yhteensä yli 23 miljoonaa euroa.

Ympäristötyömäärärahojen lisäystarve johtuu toisaalta vesiensuojelun ja vesistöjen kunnostuksen sekä saastuneiden maa-alueiden kunnostustarpeiden merkittävästä kasvusta. Toisaalta myös työministeriön osuus ympäristöhallinnon työohjelmassa on laskenut voimakkaasti. Sen väheneminen ja jopa kokonaan loppuminen ilman vastaavaa määrärahalisäystä on heikentänyt huomattavasti ympäristökeskusten toimintakykyä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Pilaantuneita maa-alueita on tehtyjen kartoitusten mukaan noin 18 600, joista lähes 10 000 sijaitsee lähellä asutusta, pohjavesialuetta, vesistöä tai vedenottamoa.

Valiokunta katsoo, että ympäristötöillä on selkeä työllistävä vaikutus ja siksi myös työllisyysmäärärahoja tulee suunnata nykyistä enemmän ympäristötöihin. Momentille lisätään 900 000 euroa.