Talousarvioesitys 2003

30. Yrityspolitiikka

Selvitysosa:Yrityspolitiikka pyrkii muokkaamaan yritysten toimintaedellytykset sellaisiksi, että yritysten perustamis- ja kasvumahdollisuudet on hyvät muihin maihin verrattuna. Yritysten uudistumiselle on tärkeintä, että ne ovat alttiina kilpailulle. Keskeistä on markkinoiden sujuva toiminta. Yrityspolitiikka keskittyy sellaisiin palveluihin ja rahoitukseen, joita muutoin ei olisi tarjolla. Yritysten perustamisessa erityisesti rahoitusmahdollisuudet, yritystoiminnan tuntemus ja hallinnollisten menettelyjen sujuvuus ovat avainasemassa. Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat näiden lisäksi muun muassa takuita vientiriskin pienentämiseksi. Yrityspolitiikan keinoin vahvistetaan myös tasapainoista alueellista kehitystä.

Yrityspolitiikan välineitä ovat investointi- ja kehittämistuet, takuut, neuvontapalvelut ja säädökset. Yrityspolitiikkaa toteutetaan merkittävältä osin työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-) ja Finnvera Oyj:n sekä osaltaan myös Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimenpitein.

Yritystuet ja kehittämispalvelut

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamisen parantamiseen. Pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten kehittämispalvelujen strategiatyöhön perustuvalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinoiden toimintapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa.

Kehittämispalvelujen painopisteitä ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, pk-yritysten henkilöstön liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksen parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian, erityisesti viestintäteknologian hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Huomiota kiinnitetään kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja pk-yritysten hallitun kasvun edistämiseen. Lisäksi edistetään ulkomaisia investointeja Suomessa, parannetaan elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytyksiä sekä tuetaan yritystoimintaa edistävien yhteisöjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa sekä näiden palvelujen kehittämishankkeita. Kehittämispalvelujen seutukunnallista ja paikallista tarjontaa tehostetaan.

Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineellisiin ja aineettomiin hankkeisiin, joissa tuella voidaan arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Yritystukia suunnataan kasvuhakuisten, erityisesti aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin, pk-yritysten osaamiseen ja verkottumisen edistämiseen sekä uusia kehittyviä aloja edustavien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin. Lisäksi tuetaan pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita.

Huomattava osuus yritystuista ja kehittämispalveluista rahoitetaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Alueellisten tavoiteohjelmien rahoituskehyksistä keskimäärin puolet kohdistuu joko suoraan tai välillisesti yritystoiminnan kehittämiseen. Ministeriö on keskeinen toimija alueellisissa EU-ohjelmissa 1 ja 2, joiden tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen ja sitä kautta yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Ministeriön osuus alueohjelmien Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteisesta toiminnasta on runsas puolet. Lisäksi rahoitetaan tavoite 3 -ohjelmassa ja alueohjelmissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisia hankkeita. Ministeriön osuus näiden ohjelmien ESR-osarahoitteisista hankkeista on yhteensä vajaat kymmenen prosenttia. Suurin osa EU-ohjelmista rahoitettavien hankkeiden rahoituspäätöksistä tehdään TE-keskuksissa. Myös Tekesin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnattava EAKR-rahoitus ja valtion vastinosuusmäärärahat osoitetaan TE-keskusten kautta. Yritystoiminnan kehittämisen osuus näissä ohjelmissa on noin viidennes.

Erityisrahoitus

Rahoituksen saatavuus on tärkeä toimintaedellytys yrityksille. Pk-yritysten ja viennin rahoituksessa on kuitenkin puutteita, joita julkisen vallan on perusteltua paikata omalla tarjonnallaan. Julkinen erityisrahoitus pyrkii investointien rahoittamisen ohella erityisesti osaamisen kasvattamiseen ja hyödyntämiseen yrityksissä. Keskeinen erityisrahoituslaitos tässä suhteessa on Finnvera Oyj.

Erityisrahoitustoiminta pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- tai aluepoliittisten tavoitteiden takia siihen liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Finnvera Oyj:n pk-yritysten rahoitukseen kohdistetaan sekä korkotukea että riskinottoon liittyvää valtion luotto- ja takaustappiokorvausten muodossa maksamaa tukea. Yhtiön pk-lainoitusta rahoitetaan osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Näiden lisäksi valtio tukee Finnvera Oyj:n kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vientitakuu- ja takaustappiot katetaan valtiontakuurahastosta. Lisäksi Finnveran tytäryhtiö Fide Oy hoitaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrityspolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen siten, että suomalaisille yrityksille turvataan tasavertaiset aloitus-, kasvu- ja kilpailuedellytykset EU:n sisämarkkinoilla.
• Yritysten kehittämispalveluja tarjotaan ministeriön elinkeino- ja yrityspolitiikan asettamien tavoitteiden pohjalta laaditun kehittämispalvelustrategian mukaisesti ja ottamalla toteutuksessa huomioon alueelliset tarpeet.
• Yrityksille suunnattujen neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjonnan sopivuus pk-yritysten kehittämistarpeisiin varmistetaan ja toimitaan yhteistyössä yrityksille vastaavia palveluja tarjoavien muiden organisaatioiden kanssa.
• Yritystukiohjelmien toimenpiteiden ohjausta sekä toimenpiteiden vaikutusten seurantaa tehostetaan ja valvontaa kehitetään.
• Erityisrahoituksessa pyritään itsekannattavuuteen. Finnveran omistaja- ja elinkeinopoliittisella ohjauksella varmistetaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen.
• Varmistetaan, että pk-yritystoiminnan rahoituksen saatavuus lisääntyy julkisen erityisrahoituksen osuuden ja riskinjaon vaikutuksesta. Erityisesti julkisen vallan toiminta ja riskinotto vaikuttaa viennin rahoitukseen sekä nopean kasvun edellyttämien aineettomien investointien rahoituksen saatavuuteen.
• Toimitaan siten, että vientiteollisuudelle tarjotut vientitakuupalvelut, julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaus ja muu julkisesti tuetun viennin rahoitusjärjestelmä ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja niiden alueellinen saatavuus on hyvä.

21. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 177 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimintamenojen lisäksi myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä INNOSUOMI -toimintaan ja -palkintoihin. Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH tukee henkistä pääomaa ja edistää teknistä ja taloudellista kehitystä varmistamalla sen, että yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toimia oikeudellisesti Suomessa; keksijät, tutkijat, tuotekehittäjät, valmistajat ja markkinoijat voivat saada patentin, tavaramerkin, mallioikeuden tai muun teollisoikeudellisen suojan, ja että suomalaisten edut turvataan kansainvälisesti. PRH varmistaa myös sen, että neuvonta ja tietopalvelu ovat luotettavia ja nopeasti saatavissa. Virasto uudistaa palvelujaan sähköistä asiointia lisäämällä.

PRH:lle jätettyjen hakemusten ja ilmoitusten kokonaismäärän arvioidaan kasvavan 3 %. Tilinpäätös- ja säätiöilmoitusten kasvuksi arvioidaan 7 % ja kaupparekisteri-ilmoitusten kasvuksi 3 %. Yhdistysrekisteri-ilmoitusten, yrityskiinnityshakemusten sekä EU-tavaramerkkitoimiston tutkimuspyyntöjen määrän arvioidaan pysyvän ennallaan. Kansallisten tavaramerkkihakemusten arvioidaan laskevan 5 %. Kansainvälisten tavaramerkkihakemusten, joissa kohdemaa on Suomi, määrän arvioidaan kasvavan 2 %. Patentti- ja hyödyllisyysmallihakemusten määrien arvioidaan kasvavan 2 %. Mallioikeushakemusten määrän arvioidaan laskevan 15 %, koska yhteisömalliasetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2003 aikana.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

Vaikuttavuus

• Vaikuttavuutta parannetaan erityisesti osallistumalla alan kansainväliseen yhteistyöhön ja pitämällä yllä sidosryhmäsuhteita. Tietopalvelua ja sähköistä asiointia lisätään. Vaikuttavuutta parannetaan myös palvelukykyä ja aluepalveluita kehittämällä sekä jatkamalla INNOSUOMI  -kampanjan kaltaista toimintaa.

¹⁾ Keskiarvoon eivät sisälly nimenkirjoittajien muutokset, joiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 0,1 kk.

¹⁾ Luvut sisältävät momentit 32.10.23, 4.00.32.10.23 (PRH) ja 4.00.28.81.22 (Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen).

²⁾ Luvut sisältävät momentit 32.30.21 ja 4.01.32.10.23 (PRH)

³⁾ Luvut sisältävät momentin 32.30.21 (PRH)

Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992) ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiin Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1027/2001).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperusteisesti patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot sekä suoriteperusteisesti yrityskiinnitys-, säätiö-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- ja liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot.

Nettomäärärahaa on tarkoitus käyttää Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenojen kattamiseen. Määrärahan tarve johtuu yhdistysrekisterin toiminnasta, jossa maksuille ei ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä omakustannustavoitetta.

Momentin tuloennusteet perustuvat sille olettamukselle, että maksut pysyvät toimintavuonna ennallaan. Jos maksujen kysyntäennusteet poikkeavat huomattavasti arvioidusta, varaudutaan niiden osalta arvioimaan niin korotustarvetta kuin alentamistarvetta erikseen.

41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toimintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa:Toimintatuella korvataan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti Finnvera Oyj:lle erikseen määritellyistä valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetuista palveluista aiheutuvia kuluja. Valtioneuvoston sitoumuksessa on määritelty miltä osin valtio korvaa yhtiön palveluja. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja yhtiö tekevät vuosittain palvelujen tuottamista koskevan sopimuksen.

Määräraha liittyy osin Kera Oyj:n myöntämien luottojen perusteella maksettavaan poistuvaan ja vuosittain alenevaan peruskorkotukeen, johon sisältyi toimintatukea.

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) ja valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luottoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2003 enintään 117 732 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 100 912 000 euroa, johon sisältyvät myös naisyrittäjälainat.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea. Korkotuki voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2003 korkotukea maksetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisena alueellisena korkotukena ja erityiskorkotukena Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joiden korkotukea rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Näiden luottojen korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

Finnvera Oyj:lle maksettava sen edelleen luotonsaajille siirtämä alueellinen korkotuki ja erityiskorkotuki maksetaan yhtiölle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle.

Vuonna 2003 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on 6,22 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen 13,58 milj. euroa.

Vuoden 2003 myönnettävien tukien kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 4,8 milj. euroa.

43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen Kera Oy:stä annetun lain (65/1971) ja valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksessa tarkemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ajankohtaa ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2003 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2004.

Finnvera Oyj:n myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 364 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (311/1982) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrärahasta saa käyttää enintään 13 500 euroa saariston kuljetustuen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki on voimassa vuoden 2003 loppuun.

Kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten kuljetusten tukemiseen.

Kuljetustuen tavoitteena on parantaa edellytyksiä tuotannon määrän nostamiseen, uuden tuotantotoiminnan aikaansaamiseen sekä tuotannon jalostusasteen kohottamiseen.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 483 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/1998) mukaisten kansainvälistymistukien maksamiseen.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea saa vuonna 2003 myöntää yhteensä 16 819 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten investointihankkeisiin, pk-yritysten kehittämishankkeisiin, yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin sekä maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettäviin avustuksiin.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaisten tukien tavoitteena on parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä sekä yritysten toimintaympäristöä. Tavoitteena on suunnata tuki hyvät kasvuedellytykset omaaville käynnistys- ja kasvuvaiheen pk-yrityksille. Tukia suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin hankkeisiin, joissa tuella voidaan arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen.

Investointitukea myönnetään käyttöomaisuusinvestointien toteuttamiseen yrityksen aloittaessa tai laajentaessa toimintaansa taikka uudistaessa käyttöomaisuuttaan. Investointitukea voidaan myöntää koko maassa pienille yrityksille. Kehitysalueella tukea voidaan myöntää myös pientä yritystä suuremmille yrityksille. Investointituen tavoitteena on parantaa yritysten tuotteiden ja tuotannon teknistä tasoa, paikkakunnan tai alueen työn tuottavuuden tasoa, vahvistaa tuotantorakenteeltaan ongelmallisten alueiden elinkeinorakennetta sekä parantaa työllisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä.

Pk-yritysten kehittämistukea voidaan myöntää koko maassa laissa määritellyn pk-yrityskokorajan mukaisille pk-yrityksille. Tukea voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin kehittämis- tai kansainvälistymishankkeisiin. Pk-yritysten kehittämistuen tavoitteena on parantaa pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä.

Yritysten toimintaympäristötukea voidaan myöntää koko maassa hankkeisiin, joilla kehitetään tai aikaansaadaan pk-yritysten tarvitsemia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja yritysten verkottumista sekä teknologian siirtoa. Tukea myönnetään pääsääntöisesti muille kuin yrityksille eli lähinnä julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille sekä kunnille.

Tukea suunnataan myös Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta aiheutuvien talous- ja työllisyysvaikutusten kompensaatiotoimiin suojelun vaikutuspiirissä olevilla alueilla valtioneuvoston periaatepäätökseen vanhojen metsien suojelemisesta (3/500/96; 27.6.1996) sisältyvän kompensaatio-ohjelman mukaisesti.

Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea myönnetään koko maassa maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Vuonna 2003 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 15,6 milj. euroa.

(46.) Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen ja alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin.

Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yrittäjyyden ja yritysten eettisen vastuun edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy kunkin järjestön toiminnalle asetetut ministeriön yrityspolitiikkaa tukevat tavoitteet ja seuraa toiminnalla aikaan saatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta.

Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen sekä pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen käytön ja yrittäjyyden edistämiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin kuten pk-yritysten koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä teollisen muotoilun hyväksikäytön edistämiseen pk-yrityksissä. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan edistämiseen.

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Vuonna 2003 Fide Oy:n arvioidaan tekevän uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia 300 milj. euron arvosta. Alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia ei arvioida tehtävän vuonna 2003. Vuoden 2003 jälkeen julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosittain yhteensä noin 600 milj. euron arvosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyen esityksen julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodesta 2002 vuoteen 2005.

49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain (1093/1985) ja alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain (1173/1990) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksen valtion takauksista annetun lain (1364/1989) mukaisen korkotuen, valuuttakurssitappioiden ja takauksista syntyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Korkotukimenot aiheutuvat ennen vuotta 1998 hyväksytyistä korkotukiluotoista ja momentin päätösosassa mainittujen lakien myöntämisvaltuuksista.

(50.) Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

60. Siirrot valtiontakuurahastoon(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 35 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan lisäyksenä on otettu huomioon 35 000 000 euroa johtuen siitä, että Venäjä kuittaa vuoden 2000 velkakonversiosopimuksen mukaisesti velkojaan noin 30 milj. Yhdysvaltain dollarin arvoisilla tavara- ja palvelutoimituksilla. Velat ovat takuurahaston tilinpäätöksessä saamisia Venäjältä, jotka konversion yhteydessä ovat muuttuneet saamisiksi Suomen valtiolta.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 94 720 000 euroa.

Vuonna 2003 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä 80 112 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien rakennerahastokauden 2000—2006 tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien sekä Interreg III -yhteisöaloitteiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU:n osuuksien kanssa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määrärahaa saa  käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 6 728 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lopulliselle edunsaajalle aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Rakennerahasto-ohjelmissa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta säädetään muun muassa laissa yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000). Laki on voimassa ohjelmakauden 2000—2006 loppuun saakka. Lisäksi tuista säädetään energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa valtioneuvoston päätöksissä (45/1996 ja 29/1999), Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta koskevissa säädöksissä (VNp 461/1998), laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Tuista säädetään myös Euroopan yhteisöjen komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmien (EU 548 ja 549/11.10.1996) maksullisia suoritteita koskevissa säädöksissä (KTM:n asetus 16/2001) ja valtionavustuslaissa (688/2001). Lisäksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista säädetään laissa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1354/1999).

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion vastinrahoituksen käytöstä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan sisällä EU-ohjelmien rahoituskehysten mukaisesti.

Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten koulutus- ja kehittämispalveluja, joihin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 1 340 000 euroa. Maksullisista suoritteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001).

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 81,680 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 13,040 milj. euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena.

Vuonna 2003 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 76,1 milj. euroa.

¹⁾ Vuoden 2003 myöntämisvaltuudesta puuttuvat tulot 1,346 milj. euroa

¹⁾ Kauden 2000—2006 rahoituskehyksessä mukana arvio tuloista 13,738 milj. euroa

²⁾

³⁾ Vuoden 2003 myöntämisvaltuudesta puuttuvat tulot 1,346 milj. euroa

⁴⁾ Vuosien 2000—2002 ta + lta:t eivät sisällä ennen vuotta 2000 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja

⁵⁾ Vuoden 2003 arviomäärärahaluvusta puuttuvat tulot 1,340 milj. euroa