Talousarvioesitys 2003
Valtion resurssi-
hallinto
Valtion resurssihallinnon keskeiset toiminnot ovat valtiotyönantajan toiminta sekä hallinnon kehittäminen.
Valtiovarainministeriössä käynnistetään valtionhallinnon kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi hanke, jolla parannetaan valtionhallinnon kykyä suoriutua tehtävistään ottaen huomioon kiristyvä rahoitus ja työvoiman saatavuus sekä tarjoutuvat uudistamismahdollisuudet. Keskeistä on kannustaa valtionhallinnon organisaatioita arvioimaan ja uudistamaan rakenteitaan, toimintatapojaan, palvelujaan ja resurssejaan suhteessa uuden teknologian sekä kehittyvien hallinto-, ohjaus- ja palvelutuotantomallien haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Työnantaja- ja
henkilöstöpolitiikka
Valtioneuvoston elokuussa 2001 tekemä päätös henkilöstöpolitiikan linjasta vahvistaa valtion yhteistä arvoperustaa ja toimintakulttuuria sekä antaa kehittämistavoitteet valtion toimintayksiköille. Valtioneuvosto vastaa valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan yleisistä edellytyksistä osana budjettipolitiikkaa. Henkilöstöpolitiikan linjan toteutusta varten on tehty valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan toimintasuunnitelma vuosille 2001—2003.
Valtion henkilöstöpolitiikan linjauksissa keskeinen osa on palkkakilpailukyvyn parantaminen. Vuosina 2001 ja 2002 toteutettiin valtion palkkaseurantaselvityksen eli VALPAS-selvityksen linjausten mukaisia työnantajatoimenpiteitä. Palkkausjärjestelmien uudistaminen on keskeistä kilpailukyvyn parantamisessa. Tähän mennessä uudet palkkausjärjestelmät kattavat 26 virastoa ja 16 000 henkilöä eli 14 prosenttia valtion henkilöstöstä. Tavoitteena on, että suurin osa virastoista on ottanut uuden palkkausjärjestelmän käyttöön viimeistään vuoden 2003 aikana. Osa uudistuksesta voidaan tarvittaessa rahoittaa erillisellä talousarviorahoituksella. Muihin palkkakilpailukyvyn parantamistoimenpiteisiin ryhdytään valtioneuvoston edellä mainitun periaatepäätöksen edellyttämällä tavalla.
Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopistealueet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin.
Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2001—2002 on tehty 15.12.2000 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimuskausi päättyy 31.1.2003. Sopimusmuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset on budjetoitu vuosien 2001 ja 2002 talousarvioissa. Tässä talousarviossa budjetoitavaksi jää 1.3.2002 lukien toteutettujen palkankorotusten perintövaikutus vuodelle 2003. Tällä perusteella toimintamenomäärärahoja on lisätty yhteensä noin 13,5 milj. eurolla.
Tulopoliittisen sopimuksen indeksiehto ja sopijaosapuolten taloudellisen kehityksen tarkastelu tammikuussa 2002 eivät johtaneet palkantarkistuksiin. Sopijaosapuolet tarkastelivat keväällä 2002 myös yleistä taloustilannetta, sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä IV/2000 ja IV/2001 välisenä aikana. Joidenkin sopimusalojen osalta keskusjärjestöt totesivat, että sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen ei päästy. Valtion osalta ei tällaista todettu eikä lisävaatimuksia esitetty.
Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan vuodesta 2001 vuoteen 2002 keskimäärin 3,6 %, josta 2,3 % johtuu sopimuskorotuksista ja 1,3 prosenttia sopimusten soveltamisesta ja valtion palkkaseurantaselvityksen mukaisista tarkistuksista. Tämän lisäksi työvoimakustannukset nousivat 0,4 prosentilla helatorstain työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta.
Taulukko 16. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2000—2003
Tunnusluku | 2000 | 2001 | 20021) | 20031) |
Henkilöstömäärä | 123 700 | 120 500 | 120 500 | 120 500 |
Muutos edell. vuodesta % | -1,4 | -2,6 | 0,0 | 0,0 |
Henkilötyövuodet | 121 500 | 117 100 | 117 100 | 117 100 |
Palkkasumma, milj. €2) | 3 419 | 3 475 | 3 597 | 3 611 |
Työvoimakustannukset, milj. €2) | 4 383 | 4 412 | 4 575 | 4 593 |
Keskim. kokonaisansio € /kk2) | 2 234 | 2 349 | 2 431 | 2 441 |
Palkkojen sivukulut % | 61,9 | 60,3 | 60,6 | 60,5 |
Eläkemenot, milj. € | 2 386 | 2 531 | 2 632 | 2 750 |
Naisten osuus % | 46,4 | 47,8 | 47,9 | 48,0 |
Henkilöstön keski-ikä, vuotta | 42,4 | 42,4 | 42,5 | 42,6 |
1) Vuodet 2002 ja 2003 ovat pääosin arvioita eikä niissä ole otettu huomioon v. 2003 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömäärän muutoksia.
2) Vuoden 2002 arvioissa on otettu huomioon sopimusmuutoksista sekä valtion palkkaseurantaselvityksessä ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset. Vuoden 2003 arvioissa on otettu huomioon ainoastaan v. 2002 sopimuskorotuksen perintövaikutus.
Taulukossa 17 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2002 ja 2003 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 16 esitetyistä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 17.
Taulukko 17. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina 1)
Muutos 2002—2003 | |||||
Pääluokka | 2002 | 2003 | htv | % | |
23. | Valtioneuvosto | 260 | 264 | 4 | 1,5 |
24. | Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2) | 1 540 | 1 550 | 10 | 0,7 |
25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 9 350 | 9 350 | - | - |
26. | Sisäasiainministeriön hallinnonala | 17 060 | 16 830 | -230 | -1,4 |
27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 18 080 | 18 060 | -20 | -0,1 |
28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 10 730 | 10 760 | 30 | 0,3 |
29. | Opetusministeriön hallinnonala | 29 040 | 29 500 | 460 | 1,6 |
30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 5 395 | 5 410 | 15 | 0,3 |
31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 4 220 | 4 160 | -60 | -1,4 |
32. | Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala | 6 740 | 6 700 | -40 | -0,6 |
33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 3 520 | 3 530 | 10 | 0,3 |
34. | Työministeriön hallinnonala | 3 930 | 3 940 | 10 | 0,3 |
35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 2 550 | 2 570 | 20 | 0,8 |
Yhteensä | 112 415 | 112 624 | 209 | 0,2 |
1) Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä.
2) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2002 ja 2003 920 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä 1 050 htv.
Henkilötyövuosien määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2003 noin 0,2 prosentilla.
Hallinnon
kehittäminen
Hallitus kehittää hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Aluehallinnon edellytykset ottaa vastaan uusia tehtäviä ja päätösvaltaa turvataan. Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Julkisen hallinnon palvelukykyä parannetaan sähköisellä asioinnilla.
Valtion keskus- ja aluehallinto
Valtion keskushallinnon uudistamista jatketaan. Vuoden 2000 kesällä käynnistynyttä kehittämistyötä on ohjannut ministerityöryhmä. Ministerityöryhmän hankkeen aikana hyväksymät suositukset koskevat valtioneuvoston työn tehostamista, keskushallinnon rakenteen kehittämistä ja hallinnonalojen tulosohjauksen terävöittämistä, elinkeinopolitiikan tehostamista, kuntatalouden ohjauksen parantamista, valtion omistamien yhtiöiden omistajaohjauksen kehittämistä sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen varmistamista ministeriöissä tehtävän työn eri vaiheissa. Ministerityöryhmän suositusten perusteella etenkin valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet useita toimeenpanohankkeita.
Vuonna 2002 käynnistynyttä kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisten palvelupisteiden kokeilua suurimmissa kaupungeissa jatketaan. Yhteispalvelupisteiden asiakaskunta muodostuu pääasiassa työmarkkinatukea saavista pitkäaikaistyöttömistä työnhakijoista. Oikeusministeriön tietohallintotehtävät järjestetään uudelleen perustamalla ministeriöön tietohallintoyksikkö ja koko hallinnonalaa palveleva oikeushallinnon tietotekniikkakeskus. Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimeen muodostetaan 22 lailla määrättyä kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2004 alusta. Poliisihallintoa uudistetaan. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttamista jatketaan siirtämällä puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2003 alusta lukien. Samalla luovutetaan Tiehallinnolle ja Ilmailulaitokselle maa-alueita. Merenkulkulaitoksen toimintojen kehittämistä jatketaan toteuttamalla organisaation sisäinen jako tilaajaviranomaiseen ja tuotantoon sekä valmistelemalla esitykset varustamoliikelaitoksen ja luotsausliikelaitoksen perustamiseksi sekä yhteysalusliikenteen uudelleen organisoimiseksi. Lääkelaitoksen yhteyteen perustetaan 1.3.2003 lukien Lääkehoidon kehittämiskeskus. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että työneuvosto täyttää kansainväliset sopimukset oikeudellisena valitusviranomaisena. Muutokseen liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostojen lakkauttaminen.
Palvelukyky ja palvelujen laatu
Tietoyhteiskunnan edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä jatketaan. Sähköisille palveluille kehitetään yhteisiä ratkaisuja, parannetaan sähköisessä muodossa olevan julkisen tiedon saatavuutta sekä lisätään sähköisten asiointipalvelujen määrää ja vuorovaikutteisuutta. Julkisten palvelujen tarjonnan lisääntyminen tietoverkoissa edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä sähköisen asioinnin turvallisuuteen sekä hallinnon tietoturvallisuuteen yleensä.
Palvelujen laadun parantamiseksi sekä organisaatioiden tehokkuuden lisäämiseksi laajennetaan laadun ja tulosten arviointivälineiden käyttöä hallinnossa. Ympäristövaikutusten arvioinnin hallintokäytäntöjä yhdenmukaistetaan sekä selvitetään arvioinnin vaikuttavuutta päätöksenteossa.
Lainsäädännön laatu
Säädösvalmistelun laadun parantamista jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon Euroopan unionin piirissä sovittavat toimenpiteet sääntelyn laadun parantamiseksi sekä OECD:n suositukset Suomeen kohdistetussa vuonna 2002 toteutetussa sääntelyn maatutkinnassa.