Talousarvioesitys 2002

60. Energiapolitiikka

Selvitysosa:Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2001 kansallisen ilmastostrategian, joka annettiin selontekona eduskunnalle. Strategian tavoitteena on täyttää Suomelle asetetut kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ilman energian säästämisen ja kasvihuonekaasujen vähentämisen lisätoimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvaisivat seurantajaksolla 2008—2012 selvästi yli Kiotossa vuonna 1997 ja EU:n taakanjakosopimuksessa sovitun tavoitteen.

Energian käytön ja tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat avainasemassa kansallisen tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastostrategian yksi keskeinen lähtökohta on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästöjen vähentämisessä. Ohjauskeinoista tärkeimmät ovat energiaverot, tuet, normiohjaus ja tiedottaminen.

Ilmastostrategia tukeutuu energiapolitiikan osalta pääosin aikaisempiin energiastrategisiin linjauksiin kuten vuoden 1997 energiastrategiaan. Vuoden 2000 energiansäästöohjelma ja vuoden 1999 uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma toteutetaan osana ilmastostrategiaa. Toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen lisäämistä muun muassa energiatukiin.

Momentille 32.10.24 on lisäksi varattu määräraha ilmastostrategiaan liittyviin tutkimuksiin, selvityksiin ja evaluointeihin sekä ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa tukevaan tutkimus- ja selvitystyöhön.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Kansallisen ilmastostrategian toimeenpano ja seuranta on käynnistetty tehokkaasti.
• Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä.
• Sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja samalla halukkuus investoida kapasiteettiin säilyy.
• Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvan energian käyttö laajempaa sekä uuden teknologian käyttöönotto on nykyistä korkeammalla tasolla.
• Energiapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten tuotettava tausta-aineisto ja tukitieto ovat laadukkaita ja oikea-aikaisia sekä energiaverotus kehittyy ilmastostrategian linjausten mukaisesti.
• Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.
• Energiantuotannon ja -käytön päästöt ovat mahdollisimman alhaisella tasolla.

21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 206 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sellaisista Energiamarkkinavirastolle määrätyistä tehtävistä aiheutuviin menoihin, joita ei kateta valvonta- ja lupamaksuilla.

Selvitysosa:Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatus sähkö- ja maakaasumarkkinoita valvovana viranomaisena on turvata terve ja toimiva kilpailu sähkö- ja maakaasukaupassa sekä kohtuulliset ja tasapuoliset palveluperiaatteet luonnollisen monopolin muodostavien sähkö- ja maakaasuverkkojen toiminnassa. Energiamarkkinaviraston toiminta palvelee kauppa- ja teollisuusministeriön energiapolitiikan keskeistä tavoitetta turvata hinnaltaan kilpailukykyisen energian saanti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

• Energiamarkkinavirasto valvoo, että sähkön ja maakaasun siirtotariffit täyttävät sähkö- ja maakaasumarkkinalaissa säädetyn kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvaatimuksen.
• Energiamarkkinavirasto valvoo, että yritykset eivät käytä sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaa sähkö- ja maakaasukaupan kilpailun rajoittamiseen tai tukemaan kilpailun piiriin kuuluvia toimintoja.
• Energiamarkkinavirasto tuottaa ja julkaisee verkkopalveluiden sekä toimitusvelvollisuuden piirissä tapahtuvan sähkön vähittäismyynnin ja maakaasun myynnin hinnoittelua koskevaa seuranta- ja vertailutietoa.
• Energiamarkkinavirasto kehittää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontajärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 500 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 407 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden säästöteknologian markkinoiden edistämisestä sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjestämisestä sekä kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 884 000 euroa kansallisen ilmastostrategian toteuttamista varten. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2001 kansallisen ilmastostrategian. Sen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava vuonna 2000 valmistunut energiansäästöohjelma ja vuonna 1999 valmistunut uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelma. Ohjelmien toteuttamisessa on energianpalvelukeskus Motiva Oy:llä keskeinen asema. Valtaosa määrärahasta on tarkoitus käyttää Motivan toiminnan rahoitukseen. Motiva aktivoi energian säästöä, energian tehokasta käyttöä ja uusiutuvien energialähteiden markkinoita. Motiva kokoaa, jalostaa ja jakaa tietoa, kehittää menetelmiä ja vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa puolueettomana asiantuntijana yhteistyössä viranomaisten, energiamarkkinaosapuolten ja muiden yhteisöjen kanssa. Ilmastostrategiaa koskevassa lausunnossaan kesäkuussa 2001 eduskunta korosti, että strategian täsmennys- ja kehittämistarpeita on mm. ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeva tiedotus. Määrärahalla suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallinen tiedotuskampanja ilmastonmuutoksesta ja sen edellyttämistä torjuntatoimenpiteistä.

Uuden energiansäästöohjelman yhtenä tavoitteena on alueellisen toiminnan ja toimijoiden vahvistaminen. EU:n SAVE-ohjelman kolmevuotisella käynnistysavustuksella perustettujen alueellisten tai paikallisten energiatoimistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi toteutetaan määräaikainen yhteistyöhanke. Tarkoituksena on verkottaa yhteistyöhön valmiita toimijoita koko verkostoa palvelevalla tavalla.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 146 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi. Tukea voidaan myöntää energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistävien sekä energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien ja energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien investointi- ja selvityshankkeiden tukemiseen. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea ei myönnetä valtionosuuttaa saaviin perustamishankkeisiin. Energiatuen myöntämisestä päättää kauppa- ja teollisuusministeriö. Ministeriö voi harkitsemassaan laajuudessa siirtää oikeuden päättää tuen myöntämisestä työvoima- ja elinkeinokeskuksille.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai omarahoitusta.

Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan yleislakina energiatukea myönnettäessä. Energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetaan valtioneuvoston asetus. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää myös energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (29/1999 ja 45/1996) ja energia-avustuksista annetun lain (1607/1991) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Vuonna 2002 tukea saa myöntää enintään 25 228 000 euroa.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 9 082 000 euroa kansallisen ilmastostrategian toteuttamista varten. Energiatuen tavoitteena on kehittää energiataloutta energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi. Tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoitteisiin sidottuja poliittisia ohjelmia kuten Suomen kansallinen ilmastostrategia ja sen osana toteutettavat uusiutuvien ergialähteiden edistämisohjelma, energiansäästöohjelma ja energiansäästösopimusjärjestelmä. Etusijalla ovat uuden teknologian ja uusiutuvien energialähteiden tuotantoa tai käyttöä edistävät hankkeet. Energiatukisäädöksiä ollaan uudistamassa vuonna 2001 siten, että energiatuesta sekä TE-keskusten oikeudesta myöntää energiatukea on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetukset. Uusien säädösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2002 alusta.

Vuonna 2002 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 19,6 milj. euroa.

45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 2 §:n mukaisten korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. Vuonna 2002 ei uusia korkotukilainoja hyväksytä.

Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5—8 aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5—8 aikana enintään 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. Korkohyvitys on aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotukea.

50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista toimintaa, jolla edistetään energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä kotimaisten polttoaineiden tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville järjestöille ja muille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää joko yleisavustuksena järjestön sääntömääräisen toiminnan tukemiseen tai erityisavustuksena tiettyyn hankkeeseen.

Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan yleislakina avustuksia myönnettäessä. Tarkemmat säännökset avustuksen käytöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Selvitysosa:Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Ensisijaisia tavoitteita ovat tuulivoiman ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä bioenergian ja muiden kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen. Lisäksi on mahdollista tukea energian säästön ja tehokkaan käytön edistämistä. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa.