Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025:n mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
  • — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
  • — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taloudellinen epävarmuus heijastuu luoviin aloihin ja niiden toimijoihin.

Kulttuuripoliittinen selonteko laadittiin ja annettiin eduskunnalle vuonna 2024. Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Toimeenpannaan kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteitä.
  • — Valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiaa vuoteen 2035.
  • — Vahvistetaan taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten toimeentuloa.
  • — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen saatavuuden, tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen edellytyksiä ja vahvistetaan toimien koordinointia. Toimeenpannaan kulttuurimatkailun tiekarttaa.
  • — Kulttuuri- ja luovien alojen yritysten tarpeet huomioidaan rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmien kehittämisessä.
  • — Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
  • — Virastot osallistuvat aktiivisesti Sivistyshallinto 2030 -uudistushankkeen valmisteluun ja toimeenpanoon koko sivistyshallinnon yhteistyönä. Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista osana Sivistyshallinto 2030 -hanketta.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Tavoitteeseen liittyvät mittarit 2022
toteutuma
2023
toteutuma
2024
arvio
2025
arvio
         
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 309/3 623 304/4 453 315/4 500 320/4 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, % 51/51 50/53 50/53 50/53
— pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, % 37/42 37/43 40/43 40/43
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 127 1 150 1 160 1 160
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 10,3 9,9 9,1 8,8
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 6 889 7 800 7 800 7 800
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammatteja päätyönään harjoittavat (työvoimatutkimus) 136 100 130 600 130 000 130 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 42 654 - 40 500 40 500
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 50 938 - 46 000 46 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 13,6 - 14 14
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 3,2 2,7 3,5 3,2
Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on kuitenkin suuri haaste kuntien kulttuuripalveluissa kuntien erilaisten resurssien vuoksi. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa kaiken ikäisten, kuntoisten ja eri taustoista tulevien ihmisten arjessa varhaiskasvatuksessa, koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluissa.

Taide- ja kulttuuripalveluiden digitaalista saavutettavuutta edistetään edelleen. Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on myös tarpeen kehittää kirjastojen yhteistä digitaalista infrastruktuuria sekä parantaa digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Kulttuuripolitiikan tieto- ja tilastopohjaa ja sen valtakunnallista hyödyntämistä tulee kehittää osana taidejakulttuuri.fi -sivustoa.

Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamista edistetään hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin.
  • — Kulttuurinen moninaisuus vahvistuu tavoitteellisin toimin taide- ja kulttuurisisällöissä ja kulttuuripalveluissa sekä virastoissa ja kansallisissa taidelaitoksissa, yhteistyössä kulttuurialan yhteisöjen kanssa.
  • — Vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin Harrastamisen Suomen mallin kautta sekä vakiinnuttamalla Lukulahja lapselle -malli.
  • — Kehitetään kulttuurihyvinvoinnin palveluja ja ministeriöiden ja virastojen välisiä pysyviä ohjaus- ja toimintarakenteita sekä tuetaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyötä.
  • — Valmistellaan ehdotus taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi taiteen perusopetuksen saavutettavuuden ja laadun vahvistamiseksi. Lisätään taiteen perusopetuksen tietopohjaa, koulutusmuodon tuottamaa osaamista sekä saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Tavoitteeseen liittyvät mittarit 2022
toteutuma
2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
         
Kansalliset taidelaitokset        
Suomen kansallisooppera ja -baletti        
— esitysten määrä 525 495 540 665
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 170 198 200 215
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 217 249 260 300
Suomen Kansallisteatteri        
— esitysten määrä 647 643 1 000 600
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 102 131 175 139
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 111 143 190 155
Kansallisgalleria        
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 20 16 19 19
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 284 714 615 650
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 398 929 839 889
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot        
— teattereiden, tanssi- ja sirkusesitysten määrä 10 000 11 700 12 200 12 200
— teattereiden, tanssin ja sirkuksen kävijät, 1 000 henk. (ei sisällä striimejä) 1 600 2 020 2 200 2 200
— orkestereiden konserttien määrä 2 054 2 715 2 500 2 800
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. (ei sisällä striimejä) 560 1 124 1 100 1 200
— museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. 6 856 8 734 8 500 8 500
Elokuva        
— kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 58 49 35 35
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 1 565 1 600 2 000 2 000
Kuvataide        
— käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat), 1 000 henk. 3 500 3 700 3 900 4 000
Yleiset kirjastot        
— kirjastojen määrä, kpl 713 712 712 712
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 80 426 83 056 83 500 84 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 41 057 47 735 47 750 47 800
— verkkokäynnit, 1 000 kpl 43 465 43 326 43 465 43 500
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1  000 henk. 909 980 982 985
Kuntien kulttuuritoiminta        
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas1) 160 150 150 150

1) Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.

Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Kulttuurialan tukijärjestelmiä voidaan edelleen kehittää niin, että ne edesauttavat vakiintuneiden kulttuurialan toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden monipuolisen yhteistyön ja toimintojen kehittämistä.

Monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen on tarpeen nähdä koko yhteiskunnan voimavarana ja vastuuna kulttuuriperintöstrategiaa 2023—2030 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys voidaan turvata.

Taiteella ja kulttuurilla sekä taide- ja kulttuuripolitiikan toimilla voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen yhteiskunnassa. Kestävän kehityksen mukainen ja sitä edistävä toiminta uudistaa toimialan toimintatapoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Säädetään laki arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Lakiuudistuksessa otetaan huomioon toimintaympäristön ja lainsäädännöllisen viitekehyksen muuttuminen, arkeologisen kulttuuriperinnön määrittelyn ja tutkimuksen tuomat muutokset sekä erityiskysymyksenä saamelaisten oikeuksien turvaaminen.
  • — Toimeenpannaan kulttuuriperintöstrategian toimintaohjelmaa.
  • — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
  • — Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Finna-palvelu, mittarit 2022
toteutuma
2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
         
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä 445 453 470 475
Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.) 17,4 17,8 18,5 18,6
Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.) 2,9 3,2 3,3 3,4
Verkkokäynnit (milj.) 51,6 59,3 65 68
Valtionavustusten myöntämisen tavoitteet

Valtionavustuksilla on keskeinen rooli kulttuurin toimialan rahoittamisessa ja perustuslaillisten kulttuuristen oikeuksien toimeenpanossa. Avustuksilla ohjataan toimialan resurssien kohdentumista strategisesti merkittäviin kulttuuripolitiikan osa-alueisiin ja hallitusohjelmassa, politiikkaohjelmilla ja lainsäädännöllä asetettujen tavoitteiden aikaansaamiseksi.

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 932 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saa myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2024 on 1 601,92 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2025 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (3086).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkkeiden indeksitarkistus 373
Yhteensä 373

2025 talousarvio 22 932 000
2024 talousarvio 22 559 000
2023 tilinpäätös 20 164 008

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 19 496 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen -hanke 80
Yhteensä 80

2025 talousarvio 19 496 000
2024 talousarvio 19 416 000
2023 tilinpäätös 18 502 000

21. Taiteen ja kulttuurin yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 576 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) taiteen ja kulttuurin tilasto- ja tietopohjasta, tietoteknisistä palveluista, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä sekä tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeilla tuetaan taiteen ja kulttuurin toimialan strategisia tavoitteita.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 516 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 60 000 euroa.


2025 talousarvio 576 000
2024 talousarvio 576 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 9 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin, valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin ja kirjastoalan järjestötoimintaan tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen sekä yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen aiheutuviin menoihin

3) yleisille kirjastoille kulttuurilehtien hankinnoista aiheutuviin menoihin

4) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin 3 044 000
Avustukset erityisiin tehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin ja eräille kirjastojärjestöille sekä yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen aiheutuviin menoihin 5 628 000
Kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille 136 000
Valtionavustus vangeille järjestettäviin kirjastopalveluihin 200 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 9 228 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja

2022
toteutuma
2023
toteutuma
2024
arvio
2025
arvio
         
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 291 291 292 292
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 22 20 21 21
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,7 0,7 0,7 0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 2 399 2 521 2 521 2 522
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 7,4 8,6 9,0 9,0
Verkkokäynnit, kpl/asukas 7,9 7,8 7,9 7,9
Lainaukset, kpl/asukas 14,6 15,0 16 16
Toimintakustannukset, euroa/asukas 61,9 64,7 64,9 64,9

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustukset yleisten kirjastojen kehittämiseen, venäjänkieliseen kirjastotehtävään sekä eräille kirjastojärjestöille -2
Indeksitarkistus (3,4 %) 100
Yhteensä 98

2025 talousarvio 9 228 000
2024 talousarvio 9 130 000
2023 tilinpäätös 4 182 050

31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 147 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 770 ja museoilla enintään 1 222.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 58 566 euroa, muulla esittävällä taiteella 65 274 euroa ja museoilla 86 847 euroa henkilötyövuotta kohden.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Esittävän taiteen valtionosuus 94 958 000
Museoiden valtionosuus 52 160 000
Yhteensä 147 118 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (3,4 %) 6 045
Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (museot) -751
Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (musiikki) -656
Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (muu esittävä taide) -3 917
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, museot -96
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, muu esittävä taide -90
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, orkesterit -140
Määräytymisperusteiden tarkentuminen -12
Valtionavustussäästö (HO 2023) -2 333
Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) -8 559
Yhteensä -10 509

2025 talousarvio 147 118 000
2024 talousarvio 157 627 000
2023 tilinpäätös 140 923 630

34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 99 609 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 1 110 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

3) enintään 300 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 201 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 91,60 euroa opetustuntia kohden.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 408 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 201 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (3,4 %) 3 360
Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus -270
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -100
Yhteensä 2 990

2025 talousarvio 99 609 000
2024 talousarvio 96 619 000
2023 tilinpäätös 94 292 395

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2025 talousarvio 252 000
2024 talousarvio 252 000
2023 tilinpäätös 311 029

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 22 148 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 5 500 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 16 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos yksityisen kopioinnin vähennyttyä (Lisätoimet 2024) -5 500
Yhteensä -5 500

2025 talousarvio 22 148 000
2024 talousarvio 27 648 000
2023 tilinpäätös 27 648 000

50. Avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 89 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämiseen

2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja valtionavustuslain (688/2001) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

3) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuviin menoihin

4) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin

5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin

6) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta ja kulttuurimatkailun edistämisestä aiheutuviin menoihin

7) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoimintaa koskevien menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

8) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1. Opetus- ja kulttuuriministeriö 58 482 000
Elokuva, audiovisuaalinen kulttuuri ja luovat sisällöt 26 023 000
Esittävä taide, kirjallisuus, visuaalinen ja rakennustaide, muotoilu 2 364 000
Kulttuurivienti, kansainvälistyminen sekä pohjoismainen, EU- ja kansainvälinen yhteistyö 7 997 000
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 5 000 000
Taide- ja kulttuurialan valtakunnalliset yhteisöt 7 516 000
Lastenkulttuuri 2 256 000
Saamelainen kulttuuri 522 000
Kulttuuriperintö 591 000
Kulttuuritilojen investointiavustukset ja seurantalojen korjausavustukset 5 234 000
Taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus ja erityishankkeet 979 000
   
2) Taiteen edistämiskeskus 26 239 000
Taiteenalojen edistäminen 19 142 000
Kulttuuriin osallistumisen ja saavutettavuuden, kulttuurihyvinvoinnin sekä kulttuurin moninaisuuden edistäminen 7 097 000
   
3) Museovirasto 4 458 000
Näyttelypalkkiot 1 000 000
Museoalan edistäminen ja kulttuuriperinnön perusta ja jatkuvuus 2 843 000
Kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpano 615 000
   
4) Kansallinen audiovisuaalinen instituutti 322 000
Mediakasvatuksen ja -lukutaidon edistäminen 322 000
Yhteensä 89 501 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 88 831 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 670 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu sekä toiminnan valmistelu ja käynnistäminen -400
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke 2 200
Kertaluonteisten erien poisto -3 180
Paimion parantola 800
Rakennetuki kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille ja yhteisöille (RRF pilari3) -3 000
Valtionavustusten tason muutos -18
Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) -6 536
Tasomuutos 100
Yhteensä -10 034

2025 talousarvio 89 501 000
2024 I lisätalousarvio 10 267 000
2024 talousarvio 99 535 000
2023 tilinpäätös 27 274 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 004 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin

3) enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 14 364 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Kuvataiteen tekijöiden apurahat (enintään) 960 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 580 000
Yhteensä 19 004 000

Taiteilija-apurahan suuruus on 2 196,31 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkausten tarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistus 49
Yhteensä 49

2025 talousarvio 19 004 000
2024 talousarvio 18 955 000
2023 tilinpäätös 17 221 579

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 31 356 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen valtion omistamissa ja vuokraamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen tilakustannukset 2 458 000
Muut tilakustannukset 28 898 000
Yhteensä 31 356 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisgallerian kokoelmatilan vuokramenot 93
Yhteensä 93

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2025 talousarvio 31 356 000
2024 talousarvio 31 263 000
2023 tilinpäätös 26 477 080

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta sekä kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin menoihin

2) museo- ja kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista sekä museoiden sisältötuotannon tukemisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

3) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä suomalaisten kulttuuriperintösisältöjen viemiseen osaksi Europeana-palvelua tarkoitettuihin menoihin ja avustuksiin

4) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin

5) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 1 190 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 110 000 euroa.


2025 talousarvio 2 300 000
2024 talousarvio 2 300 000
2023 tilinpäätös 2 200 000

56. Valtionrahoitus kansallisten taidelaitosten toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 66 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetun lain (942/2022) mukaiseen rahoitukseen.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Kansallisgalleria 14 258 000
2. Suomen Kansallisteatteri 12 062 000
3. Suomen Kansallisooppera ja -baletti 40 444 000
Yhteensä 66 764 000

Selvitysosa:Kansallisgalleria vastaa Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistuu asiantuntijana taidemuseoalan kehittämiseen. Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Tehtävänä on vahvistaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä sekä kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Suomen Kansallisteatteri ylläpitää teatteria, harjoittaa teatteritoimintaa sekä kehittää ja vaalii teatteritaidetta. Tehtävänä on erityisesti kotimaisen teatteritaiteen edistäminen, korkeatasoisen teatteritaiteen esittäminen eri yleisöryhmille koko maassa sekä teatteritaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Suomen kansallisooppera ja -baletti ylläpitävät ooppera- ja balettiteatteria sekä harjoittavat, vaalivat ja kehittävät ooppera- ja balettitaidetta. Tehtävänä on erityisesti kotimaisen ooppera- ja balettitaiteen edistäminen, korkeatasoisen ooppera- ja balettitaiteen esittäminen eri yleisöryhmille koko maassa sekä ooppera- ja balettitaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (2,7 %) 1 755
Yhteensä 1 755

2025 talousarvio 66 764 000
2024 II lisätalousarvio 92 000
2024 talousarvio 65 009 000

72. Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmiin tehtävistä taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisiin valtion taideteostoimikunnan toiminnasta sekä kokoelman ylläpidosta ja turvaamisesta aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen 739 000
2. Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat, valtion taideteostoimikunnan kokoelman hoito ja valtion taideteostoimikunnan toiminta 944 000
Yhteensä   1 683 000

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 1 283 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 400 000 euroa.


2025 talousarvio 1 683 000
2024 talousarvio 1 683 000
2023 tilinpäätös 839 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 249 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen sekä museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 1 149 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 2 100 000
Yhteensä 3 249 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 1 669 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 580 000 euroa.


2025 talousarvio 3 249 000
2024 talousarvio 3 249 000
2023 tilinpäätös 4 049 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2025 talousarvio 40 000
2024 talousarvio 40 000
2023 tilinpäätös