Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

3. Hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaPDF-versio

Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys. Hallitus parantaa suomalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan kouluttautumalla, työtä tekemällä ja yrittämällä. Vakaa taloudellinen kehitys luo turvaa ja tukee perheellistymistä. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa ja huomioida vaikutukset arjen kustannuksiin päätöksissään. Hallituksen tavoitteena on Suomi, jossa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpien palveluiden rahoitus on turvattu myös tuleville sukupolville.

Hallitusohjelmassaan hallitus asetti seuraavat keskeiset talous- ja finanssipolitiikan tavoitteet:

  • — Julkisen talouden velkasuhde vakautetaan ja sen jälkeen käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle. Pitkän aikavälin tavoite on pohjoismainen talouskasvu ja velan suhde bruttokansantuotteeseen.
  • — Julkisen talouden rahoitusasema kohenee siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan 1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä.
  • — Työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin.
  • — Työllisyys- ja kasvutoimet yhdessä suorien sopeutustoimien kanssa luovat edellytykset julkisen talouden tasapainottumiseen v. 2030.

3.1. Finanssipolitiikan linja

Pääministeri Orpon hallitus sitoutuu vaalikauden aikana vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Julkinen talous huomioidaan kokonaisuutena alasektoreiden (valtio, kunnat, hyvinvointialueet, sosiaaliturvarahastot) välisen osaoptimoinnin välttämiseksi.

Julkisen talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti n. 4 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Osana sopeutustoimia hallitus on linjannut rakennepoliittisista toimista, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin 2 mrd. eurolla vuoden 2027 tasolla. Hallitus seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden toteutumista budjetti- ja kehysriihissä sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta 6 mrd. euron tasosta. Hallitus suhtautuu vakavasti myös takaus- ja takuuvastuisiin liittyviin julkisen talouden riskeihin.

Veropolitiikalla hallitus tavoittelee kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.

Finanssipolitiikan tavoitteet ja säännöt

EU- ja kotimaisen lainsäädännön mukaisesti julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite (Medium-Term Objective, MTO).

Julkisen talouden suunnitelmassa 9.10.2023 asetetaan finanssipoliittisen lain (869/12) 2 § mukaisesti keskipitkän aikavälin tavoite -0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle. Tämä on se minimitaso, johon Suomi on finanssipoliittisessa sopimuksessa sitoutunut. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös asetettu monivuotiset tavoitteet koko julkisen talouden rahoitusasemalle, menoille ja julkisen talouden velalle siten, että ne ovat sopusoinnussa hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden rahoitusasematavoitteen kanssa (alijäämä korkeintaan 1 % suhteessa BKT:hen v. 2027).

Hallitus asettaa lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa 9.10.2023 seuraavat koko julkista taloutta koskevien tavoitteiden kanssa linjassa olevat sektorikohtaiset1) nimelliset rahoitusasematavoitteet vuodelle 2027:

  • — valtiontalouden alijäämä korkeintaan 2½ % suhteessa BKT:hen,
  • — kuntahallinnon rahoitusasema lähellä tasapainoa,
  • — hyvinvointialuehallinnon rahoitusasema lähellä tasapainoa,
  • — työeläkelaitosten ylijäämä n. 1½ % suhteessa BKT:hen sekä
  • — muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema lähellä tasapainoa.

EU-lainsäädäntö asettaa lisäksi julkisen talouden alijäämälle 3 prosentin ja velalle 60 prosentin viitearvot suhteessa BKT:hen. EU:n finanssipoliittista kehikkoa koskeva kehitystyö on käynnissä, ja tavoitteena on hyväksyä lainsäädäntömuutokset vuoden 2023 loppuun mennessä. Muutostarpeita kansalliseen finanssipoliittiseen lainsäädäntöön arvioidaan, kun lainsäädäntö on tullut hyväksyttyä EU-tasolla.

Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn, joka rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vaalikauden kehys asetetaan julkisen talouden suunnitelmassa 9.10.2023.

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Pääministeri Orpon hallitus vähentää valtiontalouden menoja nimellisesti n. 2,5 mrd. eurolla vuoden 2027 tasolla verrattuna kevään 2023 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Julkisen talouden tasapainottamista vaikeuttaa väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain julkisia menoja. Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia ja siten julkisten palveluiden ja etuuksien rahoitusta. Vuodelle 2024 nettomääräisistä menosäästöistä kohdistuu n. 0,8 mrd. euroa.

Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Uskottava talouspolitiikka edellyttää myös suoria säästötoimia. Säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen. Kansainvälisessä vertailussa korkean verorasituksen ja talouskasvun edellytysten turvaamisen vuoksi tasapainotusta ei toteuteta kokonaisveroastetta kiristämällä.

Suomalaisten ostovoiman ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi hallituksen keskeisenä tavoitteena on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Talouskasvua vauhditetaan parantamalla reilua kilpailua, tekemällä merkittävät panostukset TKI-toimintaan, nostamalla osaamistasoa ja kehittämällä työmarkkinoita. Lisäksi hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja yrittämisen edellytyksiä.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän tekemien linjausten mukaisesti. Vuoden 2024 talousarvioesityksessä huomioidaan T&K-rahoituslain mukaiset valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Valtion T&K-rahoituksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.3.

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen 4 mrd. euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisen talouden alijäämä oli 0,8 % suhteessa BKT:hen v. 2022. Vuonna 2023 alijäämä heikkenee valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattoman ennusteen mukaan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja siitä edelleen 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen v. 2024. Julkisen talouden alijäämä on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan v. 2025—2027 keskimäärin n. 3,0 % suhteessa BKT:hen.

Vuodelle 2027 julkisen talouden sektoreille asetetut nimelliset rahoitusasematavoitteet ovat valtiovarainministeriön syksyn 2023 ennusteen perusteella toteutumassa vain sosiaaliturvarahastojen osalta, ja varsinkin valtionhallinnolla on matkaa tavoitteeseen. Pelkän valtiontalouden menokehyksen noudattaminen ei siten johda rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työllisyyden ja tuottavuuden kasvun merkittävää kohenemista sekä kuntahallinnon ja hyvinvointialuehallinnon omia toimia, kuten nähdään julkisen talouden suunnitelman liitteenä julkaistavassa vakausohjelman tavoiteskenaariosta. Valtionhallinnon rahoitusaseman ennustetaan olevan asetettua tavoitetta noin prosenttiyksikön heikompi v. 2027, ja kuntahallinnon rahoitusasema on noin puoli prosenttiyksikköä tavoiteltua heikompi, kuten myös hyvinvointialuehallinnon rahoitusasema. Työeläkelaitosten rahoitusasema yltää lähes tavoitteeseen ja muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan hieman ylittävän tavoitteensa.

Julkisen talouden alijäämä oli alle EU:n perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon v. 2022 ja pysyy sen alapuolella myös v. 2023. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan viitearvo olisi ylittymässä v. 2024 ja v. 2025, mutta alijäämä palaa alle 3 prosentin viitearvon vuodesta 2026 alkaen. Julkisen velan suhde BKT:hen kääntyi v. 2022 hienoiseen nousuun ja valtiovarainministeriön syksyn 2023 ennusteen perusteella kasvu jatkuu lähitulevaisuudessa. Velkasuhteen kasvun tärkeimmät syyt ovat jo aiemmin päätetyt puolustushankinnat, vaisun talouskasvun tuottama heikko verotulojen kasvu, ikäsidonnaisten menojen kasvu sekä velanhoitomenojen nousu.

Julkisen talouden velka on ylittänyt EU:n perussopimuksen 60 prosentin viitearvon vuodesta 2020 alkaen. Perussopimuksen velkakriteeriä katsotaan noudatetun 60 prosentin viitearvon ylityksestä huolimatta, jos velkasuhde pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa. Komissio arvioi velkakriteerin täyttymistä 24.5.2023 julkaistussa artiklan 126 kohdan 3 mukaisessa raportissa.2) Komissio totesi raportissaan Suomen velkatason rikkovan perussopimuksen velkaviitearvon ja että velkakriteeriä ei noudatettu v. 2022. Suomen ohella velkakriteeriä ei noudatettu v. 2022 kahdessa muussa jäsenvaltiossa. Komissio oli kuitenkin jo maaliskuussa 2023 todennut, että velkakriteerin noudattaminen on liian vaativaa ja että liiallisen alijäämän menettelyjä ei velkakriteerin rikkoutumisen perusteella olla käynnistämässä.

EU:n julkisen taloudelle asettamien vaatimuksien noudattamista arvioidaan julkisen talouden suunnitelman liitteenä julkaistavissa ja EU:lle toimitettavissa vakausohjelmassa ja vuoden 2024 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.