Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       60. Energiapolitiikka

Talousarvioesitys 2011

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminenPDF-versio

Selvitysosa:Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden avulla uusien liiketoimintamallien, palvelukonseptien, työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä sekä julkisten palvelujen uudistumista. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Nykyisessä taloustilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle.

Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset linjaukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle.

Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää lainsäädäntöä, standardisointia, julkisia hankintoja ja käyttäjien osallistumista kehitystyöhön sekä käyttäjien itsensä toteuttamia innovaatioita. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota.

Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa korkeatasoisella kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu myös tarve arvioida rahoituksen ja eri politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin.

Erityisenä tavoitteena on luoda Suomeen huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja edelläkävijyyden edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään edelleen koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ja osaamiskeskusohjelma (OSKE). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla OSKE-ohjelmalla vahvistetaan myös alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista.

Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää ja houkutella Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet otetaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa pääomasijoitusmarkkinoiden, kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen sekä yrityshautomoiden ja -kiihdyttämöjen toiminnan kehittämistä. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä voidaan vauhdittaa kehittämällä verokannusteita.

Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Kansainvälisen FinNode-verkoston avulla hankitaan tietoa ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten toiminta vakiinnutetaan ja verkostoa sekä sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan.

Ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen toimintojen päällekkäisyyttä on arvioitu vuonna 2010. Arvioinnin nojalla tullaan valtionapuyhteisöjen välistä yhteistyötä lisäämään ja tehostamaan samalla kun olemassa olevia resursseja suunnataan uudelleen.

Yritysten yhteishankkeisiin käytettävissä olevista valtuuksista osa siirretään vuoden 2011 alusta eräiden ELY-keskusten myönnettäviksi, yhteishankkeista osallistumiset kansainvälisiin näyttelyihin sekä vientiverkostohankkeet ja kumppanuusohjelmat käsitellään ELY-keskuksissa muiden hankkeiden jäädessä edelleen ministeriön käsiteltäviksi. Matkailupolitiikassa toimintaa tehostetaan päivitetyn Suomen matkailustrategian mukaisesti. Voimavaroja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla.

Kansallisen ja yhteisötason sääntelyyn vaikutetaan siten, että sääntelyä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan myönteisenä kannusteena. Standardoinnin ja julkisten hankintojen avulla edistetään uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää.

Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntö, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta.

Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Keskeisenä tehtävänä vuonna 2010 on innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnista seuraavien toimenpiteiden käynnistäminen.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kehittämistoimia jatketaan niistä tehtävien strategisten arviointien pohjalta ottaen huomioon hallituksen sektoritutkimusta koskevat linjaukset ja valtion tuottavuusohjelma. 1.1.2011 toimintansa aloittavan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintaedellytykset turvataan. Yritysten kansainvälistymistä edistävien valtionapuyhteisöjen palvelukykyä pyritään tehostamaan niitä koskevan synergia-analyysin avulla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista (1—6) ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

  • Suomen sijoitus kansainvälisessä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta.
  • Kasvavilla ja kehittyvillä aloilla syntyy uutta yritystoimintaa. (2)
  • Pääomasijoitustoiminta kohdistuu nykyistä enemmän alkuvaiheen rahoittamiseen kehittyvissä klustereissa. (2)
  • Luovilla aloilla, hoiva-alalla ja metsäalalla syntyy uutta ja kansainvälistyvää yritystoimintaa.
  • Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat.
  • PK-yritykset kansainvälistyvät.
  • Innovaatiotoiminnan toteutuksessa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu. (3)
  • Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät ovat nykyistä verkottuneempia, paremmin koordinoituja ja kansainvälisempiä. (3)
  • Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia.
  • Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja.
  • Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi.
  • Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja.
  • Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy.
  • Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla.

Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry/Design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry sekä Suomalaisen Työn liitto ry.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 640 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

  • Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat.
  • Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Luonnonvarojen arviointitoiminnan kautta syntyy uusia mahdollisuuksia perus- ja jalometallien, teollisuusmineraalien, luonnonkivien sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle.
  • Teknologisia ratkaisuja ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiatuotannolle on luotu.
  • Suomen vuoriklusteri vahvistuu ja kansainvälistyy GTK:n johdolla.
  • Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiiviin asettamien tavoitteiden mukaisesti.
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus:      
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %      
— luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 54,0 55,0 55,0
— energiahuolto- ja ympäristö 22,0 23,0 23,0
— maankäyttö ja rakentaminen 24,0 22,0 22,0
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— kustannusvastaavuus, % 56,0 50,0 50,0
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 9,2 11,0 11,0
— hankkeiden lukumäärä, kpl 82 80 80
Maksullinen toiminta      
— tulot, milj. euroa 7,4 6,5 6,5
— ylijäämä, 1 000 euroa 1 063 455 455
— ylijäämä, % tuotoista 14,0 7,0 7,0
— htv-kertymä 47 67 67
Tuotokset ja laadunhallinta:      
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset      
— laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl 9 4 4
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl 18 25 25
Turvevarojen kartoitus      
— kartoitettu suoala, km2 377 350 300
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3 227 100 100
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 4 3 3
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 12 14 14
Merigeologinen kartoitus      
— kartoitettu pinta-ala, km2 485 500 500
— luotaukset linja-km 1 400 1 000 1 000
Julkaiseminen      
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut 51 65 60
— muut julkaisut ja artikkelit, kpl 219 325 250

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 657 645 634
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 8,5 < 8,4 < 8,4
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset 740 < 780 < 760
— työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,3 3,4 3,5
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät/htv 4,6 4,7 4,8
— pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 1 670 1 900 1 750
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 0,8 < 4,0 < 4,0
— työhakemukset/avoin työpaikka 39 > 20 > 25

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 53 109 49 542 50 640
Bruttotulot 10 357 9 000 9 000
Nettomenot 42 752 40 542 41 640
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 985    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 660    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 375 6 500 6 500
— muut tuotot 38 - -
Tuotot yhteensä 7 413 6 500 6 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 819 4 600 4 600
— osuus yhteiskustannuksista 1 531 1 445 1 445
Kustannukset yhteensä 6 350 6 045 6 045
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 063 455 455
Kustannusvastaavuus, % 117 108 108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 272
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 131
2010 talousarviossa tehdyn uudelleenkohdentamisen palautus 1 535
Tuottavuustoimet (-53 htv) -840
Yhteensä 1 098


2011 talousarvio 41 640 000
2010 III lisätalousarvio 175 000
2010 I lisätalousarvio -120 000
2010 talousarvio 40 542 000
2009 tilinpäätös 42 428 000

02. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 87 220 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 2 000 000 euroa sijoituksiin osakeyhtiöihin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, kun ne perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai tutkimuskeskuksen ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten, tai milloin yritys tai yhteisö ottaa vastaan tutkimuskeskuksesta ulkoistuksella siirrettäviä toimintoja. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä ja yhteisöissä tarkoituksen mukaisella tavalla. VTT voi tehdä sijoitukset suoraan tai hallinnoimansa osakeyhtiön kautta. Sijoitukset ulkomaille rekisteröityyn yhtiöön tai yhteisöön tehdään aina VTT:n hallinnoiman osakeyhtiön kautta

2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1) mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

  • VTT:n asiakkaiden kilpailukyky kasvaa ja VTT luo asiakkailleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
  • VTT:n toiminnasta syntyy viisi uutta spin-off -yritystä, joista yhdessä on mukana ulkomainen omistaja/sijoittaja (v. 2009 toteutuma: 4; v. 2010 tavoite: 5).
  • Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailman eturintaman tutkimusverkostoja ja -kumppaneita vahvistuvat.
  • VTT:n aktiivinen toiminta Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) vahvistaa Suomen innovaatiokeskittymien kehittymistä. VTT:n SHOK-projektien liikevaihto kasvaa 15—20 % vuodesta 2009, kun kaikki kuusi SHOK:ia toimivat täydellä volyymilla.
  • VTT kasvattaa palveluinnovaatiotutkimustaan: soveltamalla tieto- ja viestintäteknologiaa julkisen sektorin palvelujärjestelmiin tuotetaan uusia ratkaisuja, erityisesti terveys- ja hyvinvointisektorille parantaen palvelujen laatua ja tuottavuutta.
  • Kestävään kehitykseen perustuvien teknologioiden liikevaihtoa kasvatetaan. Energiasektorilla erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa teknologiaa, energiatehokkuutta ja vähähiilistä energiatuotantoa kehittävien tutkimushankkeiden liikevaihtoa kasvatetaan ja niiden tuloksia viedään markkinoille. Hankinta- ja käyttöketjujen teknologiakehityksellä mahdollistetaan metsäenergian käyttömäärien suuri lisäys. Lisäksi kehitystyö tähtää voimakkaasti teknologiavientiin kiihdyttämään uusien bioenergiateknologioiden markkinoille tuloa.
  • Hanketuloksista 65—70 % hyödynnetään/tullaan hyödyntämään 3 vuoden aikana tuotannollisesti tai kaupallisesti (v. 2009 toteutuma: 67 %; v. 2010 tavoite: 65—70 %).

Toiminnallinen tuloksellisuus

 
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Maksullinen toiminta (% liikevaihdosta) 32 26 27
— Maksullisen toiminnan ylijäämä (1 000 euroa) 800 3 200 3 300
— Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) 14 17 18
Tuottavuus      
— Liikevaihto (1 000 euroa/htv) 107 105 108
Tuotokset ja laadunhallinta      
— Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit 511 450 500
— Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl 389 340 340
— Asiakastyytyväisyys (1—5) 4,4 4,1 4,1

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 2 518 2 445 2 450
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 7,1 < 6,2 < 7,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset 2 005 < 2 000 < 1 950
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) 3,3/3,3 - 3,5/3,5
Organisaation osaaminen kasvaa      
— pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 749 700 750
— koulutuspäivät/htv 1,9 2,0 2,0
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 3,2 < 5,5 < 5,0
— työhakemukset/avoin työpaikka 31 > 20 > 20

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 267 782 265 672 264 120
Bruttotulot 186 125 180 000 176 900
Nettomenot 81 657 85 672 87 220
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 518    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 34 230    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— maksullisen toiminnan myyntituotot 84 297 80 000 67 900
— muut tuotot 1 737 2 000 5 500
Tuotot yhteensä 86 034 82 000 73 400
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 45 215 41 000 36 100
— osuus yhteiskustannuksista 40 048 37 000 34 000
Kustannukset yhteensä 85 263 78 000 70 100
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 771 4 000 3 300
Kustannusvastaavuus, % 101 105 105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 58 237 52 000 55 000
— EU:lta saatava rahoitus 21 907 25 000 26 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 20 177 21 000 22 500
Tuotot yhteensä 100 321 98 000 103 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 146 598 146 000 152 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -46 277 -48 000 -48 500
Kustannusvastaavuus, % 68 67 68

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 429
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 196
Uudelleenkohdentaminen (osa toimintamenojen säästöjä) -3 251
Tuottavuustoimet (-2 htv) -84
Tasokorotus (t&k-lisäys) 4 258
Yhteensä 1 548


2011 talousarvio 87 220 000
2010 III lisätalousarvio 264 000
2010 talousarvio 85 672 000
2009 tilinpäätös 95 369 000

03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 604 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalien tuoterekisterin maksut sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kemikaalituotevalvontatehtävien keskittämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Turvatekniikan keskukseen keskitetään kemikaalihallinnon tehtävät Elintarvikevirastosta (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira) sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Tehtävien siirron yhteydessä keskukseen siirtyy yhteensä 74 henkilötyövuotta. Turvatekniikan keskuksen nimi muutetaan samalla Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi (Tukes), jonka kehittäminen tapahtuu nykyisten määrärahojen ja htv-määrien puitteissa tarvittavin siirroin muista virastoista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy, kasvinsuojeluaineiden turvallisuuden varmistaminen sekä markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

  • Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot eivät lisäänny Tukesin toimialueilla aikajaksolla 2004—2012: kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevät 10 % (v. 2004: 9,2, v. 2009: 7,3 ja v. 2012: < 8,3) ja sähköpalokuolemat 23 % (v. 2004: 25, v. 2009: 19 ja v. 2012: < 17).
  • Yritysten ja kansalaisten toimintatavat tulevat turvallisemmiksi.
  • Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee vuositasolla alle 40 kappaleeseen v. 2014 (v. 2009 toteutuma: 56,5).
  • Evirasta, SYKEstä ja Valvirasta Tukesiin siirtyvien kemikaalituotevalvonnan tehtävien hoito on vakiinnutettu ja toiminnan edellyttämät tekniset välineet ovat käytettävissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista      
— Valvontakäynnit 5 748 4 300 4 300
— Luvat ja ilmoitukset 5 136 4 000 4 000
— Rekisteröinnit 16 700 13 000 13 000
— Kyselyt ja selvitykset 1 480 1 500 1 500
Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti sähkötuotteiden vaatimustenmukaisuudesta, sähkötöiden luvallisuudesta ja vaarallisista aineista teollisuudessa ja yleisestä tuoteturvallisuudesta.      
— Kävijät www.tukes.fi -etusivulla/päivä 1 058 1 000 1 000
— Tiedotteet 58 75 75
— Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, % 88 88 88

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 113 127,6 197
Lainsäädäntömuutosten aiheuttama lisäys     4
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 9,1 < 4,9 < 4,9
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset 217 < 150 < 150
— tyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) 3,4/3,4 3,5/3,5 3,5/3,5
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät/htv 7,1 7,0 7,0
— pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 1 577 3 000 3 000
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 14,7 < 10 < 10
— työpaikkahakemukset/avoin työpaikka 67 > 20 > 20

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 10 406 12 053 17 540
Bruttotulot 236 16 936
Nettomenot 10 170 12 037 16 604
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 689    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 668    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 72
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 28
Alueellistaminen (kertaluonteisen erän poistuminen) -200
Tuottavuustoimet (-4,6 htv) -251
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) -30
Siirto momentilta 33.02.05 (38 htv) 1 950
Siirto momentilta 35.01.01 105
Siirto momentilta 35.01.04 (23 htv) 1 341
Siirto momentilta 30.30.01 (13 htv) 987
Lainsäädäntömuutosten aiheuttama lisäys (4 htv) 340
Tulomomentille kirjattuja tuloja vastaava meno (budjetointitavan muutos) 225
Yhteensä 4 567

Momentin nimike on muutettu.


2011 talousarvio 16 604 000
2010 III lisätalousarvio 48 000
2010 talousarvio 12 037 000
2009 tilinpäätös 10 149 000

05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 787 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

  • Suomalainen mittaus- ja laatutoiminta on eurooppalaista huipputasoa ja asiakastarpeitten ohjaamaa sekä kustannustehokasta.
  • Kotimaiset ja EU-rahoitteiset tutkimushankkeet vahvistavat ja syventävät osaamista ja sitä sovelletaan elinkeinoelämän tarpeisiin.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • MIKESin toiminta ja palvelut integroidaan osaksi kansallisia toimintaprosesseja.
  • Palveluista noin 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
  • MIKESin osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista on noin 3 %.
  • Omatoimisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on kolmannes (v. 2009 toteutuma: 35 %) ja kustannusvastaavuus on liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet huomioon ottaen vähintään 115 %.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 70,0 68,8 69,0
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 3,3 < 4,0 < 4,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset 50 < 50 < 50
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet) - 4,0/4,0 4,0/4,0
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät/htv 4,2 4,0 4,0
— pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 971 1 100 1 100
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 7,4 < 10,0 < 10,0
— työhakemukset/avoin työpaikka 40 > 15 > 15

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 9 303 8 692 8 987
Bruttotulot 3 163 3 000 3 200
Nettomenot 6 140 5 692 5 787
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 252    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 895    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 37
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 16
Tuottavuustoimet (-1 htv) -59
2010 talousarviossa tehdyn uudelleenkohdennuksen palautus 101
Yhteensä 95


2011 talousarvio 5 787 000
2010 III lisätalousarvio 273 000
2010 talousarvio 5 692 000
2009 tilinpäätös 6 783 000

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 186 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

  • Vahva osaamispohja, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälisyys ja verkostot ovat laaja-alaisen ja kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan menestystekijöitä Suomen keskeisillä aloilla ja klustereissa. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen innovaatiotoiminnassa on yhtenä painopisteenä.
  • Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Uuden ja uudistuvan liiketoiminnan syntymistä edistetään kaikilla potentiaalisilla aloilla, myös TEM-konsernin tavoitelinjausten mukaisesti luovilla aloilla, hoiva-alalla ja metsäalalla.
  • Innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat perustan taloudelliselle kasvulle ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnille. Ne ovat edellytyksenä myös ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tuottavuuden nosto ja työelämän laadun parantaminen on välttämätöntä kaikilla aloilla, myös julkisissa palveluissa. Erityisenä painopisteenä on uusiutuvan energian kilpailukyvyn vahvistaminen.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02 (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot). Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40 (Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen) ja 32.20.83 (Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2011—2014.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Tunnusluku 2009
toteutuma
2010
arvio
2011
tavoite
       
Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille:      
Rahoitetun t&k&i-toiminnan laajuus yrityksissä, euroa 748 > 780 > 800
Projektien keskimääräinen haastavuus, indeksi (0—100) 75 > 75 > 75
Projekteissa toteutuva yritysten rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille, milj. euroa 114 > 120 > 120
Projekteissa toteutuva verkostokontaktien lukumäärä, kpl 11 923 > 10 500 > 11 500
Rahoitettujen yritysten määrä viiden vuoden jaksolla, kpl 4 902 5 000—6 000 5 000—6 000
Alkavien (pienten, alle kuusivuotiaiden) yritysten määrä asiakkaina, kpl 680 500—600 500—600
Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 61 50—60 50—60
Potentiaalisten kasvuyritysten määrä asiakkaina, kpl 508 > 600 > 630
Rahoitus erityisesti työelämän kehittämiseen kohdistuville projekteille, milj. euroa 14 > 12 > 12
Rahoitus uusiutuvan energian tutkimukseen ja sovelluksiin, milj. euroa 41 > 40 > 40
Energia- ja ympäristöteemojen rahoitus, milj. euroa 238 250 250
Terveys- ja hyvinvointiteemojen rahoitus, milj. euroa 53 75—95 75—95
Tieto- ja viestintäteemojen projektien rahoitus, milj. euroa 212 210—250 210—250

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2009
toteutuma
2010
arvio
2011
tavoite
       
Tehokkuus      
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannus / myönnetty rahoitus, % 3,1 < 5 < 5
Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma      
— strategiaprosessit 9 > 15 > 15
— asiakkuudet 21 > 20 > 20
— ohjelmat 36 > 25 > 25
— rahoitus 35 > 20 > 20
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. €/htv (rahoitustoimintaan kohdistunut työpanos) 5,9 > 6 > 6
Laadunhallinta      
Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1—5) 3,6 > 3,7 > 3,7
Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,9 < 0,9
Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk 86 < 75 < 75
Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 24 < 25 < 25

Tekes osallistuu EU:n puiteohjelmien yhteishankkeisiin. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Tunnusluku 2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 293 293 293
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 8,5 < 8 < 8
— henkilöstötyytyväisyys (1—5) 3,7 > 3,7 > 3,7
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät/htv 9,6 10 10
— vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 69 65—75 65—75
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 5,8 5—10 5—10
— työhakemukset/avoin työpaikka 81,4 > 30 > 30

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Hanke- ja ohjelmatoiminta 13 000 000
Toimintamenot 35 186 000
Yhteensä 48 186 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 45 017 46 947 48 786
Bruttotulot 590 600 600
Nettomenot 44 427 46 347 48 186
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 170    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 344    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 213
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 86
Tasokorotus 1 541
Muu muutos -1
Yhteensä 1 839


2011 talousarvio 48 186 000
2010 III lisätalousarvio 119 000
2010 talousarvio 46 347 000
2009 tilinpäätös 47 602 000

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 979 000 euroa.

Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat matkailun kokonaiskehitystä, joihin Matkailun edistämiskeskuksen toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus.

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Suomen houkuttelevuus matkailumaana paranee      
— Ulkomailta Suomeen saapuvan matkailun tulojen kehittyminen, % + 7,3 + 1,4 + 3,0
— Rekisteröityjen ulkomaisten yöpymisten kehittyminen, % - 10,8 + 0,0 + 3,0
— Rekisteröimättömien ulkomaisten yöpymisten kehittyminen, % - 14,7 + 4,6 + 2,0
— Suomen markkinaosuus Pohjoismaissa rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä 15,8 15,6 15,8

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Ulkoisen asiakastyytyväisyyden keskiarvo on 8,0 (v. 2009: 7,3).

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 35 30 30
Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 2 495 2 000 2 000
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 5,5 < 5,0 < 5,0
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät /htv 6,6 6,0 6,0
— vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 28 28 28
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 14 < 15 < 15

Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma
  2009
toteutuma
2010
varsinainen talousarvio
2011
esitys
  1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %
             
Matkailumaakuvan markkinointi 4 714 32,0 3 912 40,0 4 990 50,0
Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi 6 481 44,0 3 912 40,0 3 496 35,0
Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 442 3,0 244 2,5 249 2,5
Markkinatiedon hankinta ja välittäminen 442 3,0 733 7,5 547 5,5
Matkailuportaalin luominen ja ylläpito 2 652 18,0 978 10,0 697 7,0
Yhteensä 14 731 100,0 9 779 100,0 9 979 100,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 15 358 10 334 10 534
Bruttotulot  627 555 555
Nettomenot 14 731 9 779 9 979
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 305    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 374    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 23
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -500
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 12
Uudelleenkohdentaminen 665
Yhteensä 200


2011 talousarvio 9 979 000
2010 III lisätalousarvio 14 000
2010 talousarvio 9 779 000
2009 tilinpäätös 14 800 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 432 150 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2011 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 490 540 000 eurolla.

Avustuksia saa myöntää:

1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen

4) työelämän kehittämishankkeisiin

5) kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin.

Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden

1) sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

2) kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

3) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

4) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tukea myönnetään erityisesti:

  • riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä nuorissa, pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua
  • pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana
  • innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon
  • yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun
  • kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • työelämän kehittämishankkeisiin.

Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin.

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 216 000 261 040
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 197 150 208 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat 19 000 21 500
Yhteensä 432 150 490 540

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2011 2012 2013 2014 2015— Yhteensä
vuodesta
2011 lähtien
             
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 335 000 152 000 40 000 10 000 2 000 539 000
Vuoden 2010 sitoumukset 97 150 199 500 130 000 47 850 16 040 490 540
Yhteensä 432 150 351 500 170 000 57 850 18 040 1 029 540

Vuonna 2011 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 478,9 milj. euroa.

Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  Määräraha Valtuus
     
Vähennys eurooppalaisista yhteistyöhankkeista -4 500 -4 500
Tasokorotus 27 500 37 574
Yhteensä 23 000 33 074


2011 talousarvio 432 150 000
2010 III lisätalousarvio -4 500 000
2010 talousarvio 409 150 000
2009 tilinpäätös 378 671 097

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 41 862 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien järjestöjen ja valtionapuyhteisöjen valtionavustuksiin, pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen ja ulkomaisten investointien edistämiseen

2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen ja alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin

3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

4) ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen sekä Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen

5) Yritys-Suomi-portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen toiminnan menoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelukonseptien ja verkkopalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen Finpro ry:n toiminnasta osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kotimaan yksiköiden toiminnasta ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Selvitysosa:Elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön konserni- ja innovaatiostrategian linjaukset että yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämistä koskevan YKV-strategian tavoitteet. Valtionavustusta saavat järjestöt ja yhteisöt tuottavat ulkomaankaupan, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Vaikuttavuus

  • Keksintösäätiö tehostaa keksintöjen kaupallistamiseen tähtääviä edistämistoimiaan.
  • Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.
  • Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista.
  • Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat.
  • Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin.
  • Suomen tunnettuus teollisen muotoilun ja designin osaajana lisääntyy.
  • Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä ja Invest in Finlandin markkinaosuus sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten avustamisessa kasvaa.
  • Yritysten verkottuminen ja viennin määrä lisääntyvät.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Finpron maksuttomista perusneuvonnan ja asiantuntijoiden palveluista vähintään kaksi kolmasosaa kohdennetaan pk-yritysten hyödyksi (v. 2007: 66 %, v. 2008: 73 % ja v. 2009: 62 %.).
  • Ulkomaankaupan, elinkeinopolitiikan ja innovaatiopolitiikan edistämistä ja pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä harjoittavien yhteisöjen välinen yhteistyö ja niiden välinen tiedonvaihto lisääntyy ja syvenee.
Määrärahan arvioitu käyttö
   
Keksintösäätiö 8 685 000
Standardisointitoiminta 2 100 000
Laatutoiminta 200 000
Suomen Taideteollisuusyhdistys/Design Forum 600 000
Luovan talouden kehittämishanke 280 000
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 310 000
Suomalais-venäläinen kauppakamari 490 000
Osuuskunta Viexpo 350 000
Finland Convention Bureau 310 000
Music Export Finland 350 000
Finpro ry 22 132 000
Invest in Finland 4 050 000
Yritys-Suomi -portaali 1 000 000
PKT-säätiö 505 000
Suomalaisen Työn Liitto 220 000
Yrittäjyyden edistäminen 280 000
Yhteensä 41 862 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kertaluonteisen erän poistuminen -700
Tasokorotus 1 645
Yhteensä 945

Momentin nimike on muutettu.


2011 talousarvio 41 862 000
2010 talousarvio 40 917 000
2009 tilinpäätös 43 018 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) innovaatiokeskittymien muodostumista tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten integroitumisen tukemiseen kansainvälisiin innovaatioverkostoihin, erityisesti FinNode-verkoston toimintamenoihin ja kehittämishankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisen koordinaation toimintamenoihin sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi vetovoimaisten innovaatiokeskittymien muodostamisen Suomeen sekä kansainvälisen integroitumisen edistämisen. Momentin määrärahaa voidaan käyttää kehittämistoimiin, jotka tukevat innovaatiokeskittymien muodostumista Suomeen sekä yhteistyötä kansainvälisiin innovaatioverkostoihin ja -keskittymiin.

FinNode-toiminnan avulla hankitaan ymmärrystä uusista kehitystrendeistä ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. FinNode-yhteistyön kehittäminen on asetettu tavoitteeksi niin hallitusohjelmassa kuin hallituksen innovaatiopoliittisessa selonteossa. FinNode-toimintaa on Kiinassa, USAssa, Venäjällä ja Japanissa. Vuoden 2011 aikana FinNode-toiminta pyritään vakiinnuttamaan myös Intiassa.

Momentin määrärahaa käytetään myös osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Osaamisklustereiden tavoitteena on uuden liiketoiminnan synnyttäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen.

Osaamiskeskusohjelman klusteriohjelmien koordinaatioon ja FinNode-toimintaan valtionavustusta saavat yhteisöt tuottavat elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Tutkimuslaitosten ja yritysten integroituminen kansallisiin ja kansainvälisiin innovaatioverkostoihin vahvistuu.
  • FinNode-kohdemaiden mielenkiinto Suomea kohtaan innovaatioyhteistyökumppanina ja innovaatioympäristönä vahvistuu.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Suomalaisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö kansainvälistymisen edistämisessä lisääntyy.
  • Tieto FinNode-kohdemaiden liiketoimintamahdollisuuksista välittyy nykyistä tehokkaammin suomalaisille innovaatiotoimijoille.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 300 000 euroa määrärahan tasokorotuksen johdosta.


2011 talousarvio 5 100 000
2010 I lisätalousarvio 120 000
2010 talousarvio 4 800 000
2009 tilinpäätös 2 424 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 660 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Valtuus. Uusia avustuksia saa vuonna 2011 myöntää 20 028 000 euroa. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2011. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri yhteisöt, toimialaliitot sekä yritykset.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla sekä talousarviovuonna yritysten viennin kasvattaminen ja olemassa olevien liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla ja osallistujat voivat olla luovilla aloilla uranuurtajia, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden etsijöitä, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja tuottajia sekä perinteisillä vientialoilla jo menestyneitä viejiä. Määrärahaa voidaan käyttää myös puutuote- ja puurakentamisen alojen kansainvälistymishankkeitten toteuttamiseen.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Lisäksi uutena alueena käynnistetään hankkeita eräissä Afrikan maissa (Kenia, Egypti, Nigeria).

Päätösosan kolmannen kappaleen kohdassa yksi mainitut avustuspäätökset tehdään keskitetysti eräissä ELY-keskuksissa ja kohdassa kaksi mainitut hankkeet käsitellään ministeriössä. Kaikki yhteishankkeet toteutetaan edelleen valtakunnallisina yhteishankkeina.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat.
  • Kasvuyritykset kansainvälistyvät ja hyötyvät yhteishankkeiden tarjoamasta lisäarvosta.
  • Uusien vientiyritysten määrä kasvaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Yhteishankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä kasvaa (v. 2008: 2 756 ja v. 2009: 1 960).
  • Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista on vähintään kaksi kolmasosaa (v. 2008: 86 % ja v. 2009: 82 %).
  • Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden lukumäärä kasvaa (v. 2008: 14 % ja v. 2009: 19 %).
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2011 2012 2013 2014 Yhteensä
vuodesta
2011 lähtien
           
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 8 641 3 500 2 500 1 700 16 341
Vuoden 2011 sitoumukset 14 019 3 004 2 002 1 003 20 028
Yhteensä 22 660 6 504 4 502 2 703 36 369

Vuonna 2011 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 19,9 milj. euroa.


2011 talousarvio 22 660 000
2010 talousarvio 24 100 000
2009 tilinpäätös 23 027 988

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua sekä yrityksen toiminnan alkuvaiheen kehittämistoimenpiteitä koskevien avustusten maksamiseen siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa (675/2007) tarkemmin säädetään.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.

ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista.


2011 talousarvio 10 000 000
2010 talousarvio 10 000 000
2009 tilinpäätös 9 000 000

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2010 talousarvio 1 000 000

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 102 900 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2011 uusia lainoja saa myöntää enintään 102 823 000 eurolla.

Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja myönnettäessä otetaan huomioon tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja edistyksellisyys, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen vaikutukset.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta myönnetään erityisesti:

1) yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista

2) riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

3) alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

4) markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

5) innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon

6) pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2009 tilinpäätöksessä 493 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2011 2012 2013 2014 2015— Yhteensä
vuodesta
2011 lähtien
             
Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 68 200 23 500 5 000 1 000 500 98 200
Vuoden 2011 sitoumukset 34 700 46 000 15 000 4 000 3 123 102 823
Yhteensä 102 900 69 500 20 000 5 000 3 623 201 023

Vuonna 2011 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 24,9 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 457 000 euroa 2010 talousarvion kertaluonteisen myöntämisvaltuuden lisäyksen aiheuttamien maksatusten johdosta ja valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 20 342 000 euroa lainojen myöntämisvaltuuden kertaluonteisen lisäyksen poistumisen johdosta.


2011 talousarvio 102 900 000
2010 I lisätalousarvio 3 000 000
2010 talousarvio 99 443 000
2009 tilinpäätös 82 838 230