Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

10. KuntatalousPDF-versio

10.1. Kuntien valtionavut

Kuntien valtionavut ovat n. 5,4 mrd. euroa v. 2023. Laskennalliset valtionosuudet ovat n. 4,0 mrd. euroa, kuntien veromenetysten korvaukset n. 0,9 mrd. euroa ja muut valtionavut n. 0,5 mrd. euroa. Valtionapujen taso alenee huomattavasti suhteessa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon johtuen sote-uudistuksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia ja veromenetysten korvauksia siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen, ja lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustukset kohdistuvat jatkossa pääosin hyvinvointialueille.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden valtionavut 2021—2023 (milj. euroa) ja muutos 2022 TA—2023 TAE (%)

Momentti   2021
TA+LTA:t
2022
TA
2023
TAE
Muutos %
2022—2023
           
  Laskennalliset valtionosuudet 8 762 9 099 4 016 -55,9 %
28.90.30 VM 7 700 7 983 2 744 -65,6 %
useita momentteja OKM1) 1 062 1 115 1 272 14,1 %
  siitä kuntayhtymät 1 041 1 053 1 096 4,0 %
28.90.35 Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä 2 362 2 648 862 -67,4 %
  Muut valtionavut        
25.50.20 Vaalimenot 6 11 11  
OM yhteensä 6 11 11
28.90.31 Kuntien yhdistymisavustukset 10 20 11
28.90.32 Valtionavustus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään 10 10 0  
VM yhteensä 20 30 11
useita momentteja OKM, harkinnanvaraiset avustukset 315 234 227
  siitä kuntayhtymien osuus 10 8 8
OKM yhteensä 315 234 227
30.20.20 Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta 6 4 4
MMM yhteensä 6 4 4
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen 55 45 44
LVM yhteensä 55 45 44
32.30.32 Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen 3 3 0  
32.30.40 Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen 50 35 2  
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä 32 33 48
32.50.03 Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistäminen 6 6 3,5  
32.50.30 Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä 146 131 104
TEM yhteensä 237 208 157
Useita momentteja Hyvinvointialueille vuodesta 2023 alkaen kohdentuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustukset 2 230 599 0
33.20.50, 51 ja 52 Kunnille maksettava palkkatuki 74 74 23
33.60.64 Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 7 7 7
33.80.50 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 16 16 17
STM yhteensä 2 327 695 48
Öljysuojarahasto Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin 9 10 6
Valtion asuntorahasto Avustukset valtion asuntorahastosta 39 33 26
35.10.31 Avustukset ilmastosuunnitelmien laatimiseksi - - 3  
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 2 2 0
35.20.31 Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen - 3 4  
35.20.35 Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon - - 3  
35.20.32 Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi 3 3 0  
35.20.34 Avustukset vihreää siirtymää tukevaan rakentamiseen (mm. tuulivoima) - 1 3  
35.20.55 Avustukset korjaustoimintaan 3 2 2  
YM yhteensä 57 54 46
  Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa 3 023 1 282 549 -57,2 %
         
  Valtionavut yhteensä, milj. euroa 14 147 13 029 5 427 -58,3 %

1) Kuntien laskennallinen osuus on arvioitu OKM:n hallinnonalan (ml. yksityiset) kokonaisuudesta.

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2021—2023 (milj. euroa) ja muutos 2022 TA—2023 TAE (%)

Momentti   2021
TA+LTA:t
2022
TA
2023
TAE
Muutos %
2022—2023
           
29.80.52 Avustukset kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin (arvio) - - 3  
29.90.50 Avustukset liikuntapaikkarakentamiseen (arvio) - - 21  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, OKM - - 24  
Palosuojelurahasto Kunnille maksettavat avustukset 4 4 -  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä SM 4 4 -  
31.10.20 MAL-hankkeet 10 12 8  
31.10.30 MAL-hankkeet ja Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 68 40 25  
31.10.31 Eräät avustukset (kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin sekä eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon) 30 7 4  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, LVM 108 59 36  
Asuntorahasto MAL-kuntien kunnallistekniikan rakentamisavustusvaltuus 25 25 25  
Asuntorahasto Käynnistysavustusvaltuus 39 26 26  
Asuntorahasto Puurakentamisen käynnistysavustuksen korotus muussa maassa 1 - -  
Asuntorahasto Lähiöohjelma 6 6 -  
Asuntorahasto Kunnostusavustus asuntojen muuttamiseksi ikääntyneille sopiviksi 10 10 5  
35.10.21 Eräät luonnonsuojelun menot, Helmi-elinympäristöohjelman Kunta-Helmi 3 - -  
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen - - 15  
35.20.34 Avustukset kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen - 3 0  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, YM 84 69 71  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä 195 132 131 -1 %

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,7 mrd. euroa, josta varataan 10 milj. euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen. Valtion korvaukseen veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulomenetyksistä osoitetaan puolestaan 862 milj. euroa.

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuudesta ja veromenetysten korvauksista siirretään n. 70 % hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuudesta poistetaan lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvä vähennys, n. 22 milj. euroa.

Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 % ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 89,2 milj. euroa. Valtionosuusprosentti alenee 22,10 prosenttiin.

Valtionosuuden mitoituksessa otetaan huomioon tehtävien ja velvoitteiden muutokset. Sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli otetaan käyttöön 1.8.2023 lukien, ja siihen kohdennetaan n. 3,3 milj. euron lisäys v. 2023 (vuodesta 2024 lähtien 8 milj. euroa). Juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyen kuntien valvontatehtäviin ehdotetaan 1,28 milj. euron lisäystä. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen liittyen valtionosuuteen osoitetaan n. 0,4 milj. euron lisäys. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin alueellisiin opiskeluhuollon yhteistyöryhmiin ja kuntien opiskeluhuoltosuunnitelmiin osoitetaan valtionosuuden lisäystä 0,33 milj. euroa sekä opetuksen epäämistä ja turvallista opetukseen palaamista opetuksen epäämisen jälkeen koskevaan perusopetuslain muutokseen 0,35 milj. euroa. Aiemmin päätetyn mukaisesti varhaiskasvatuslain muuttamiseen liittyen otetaan huomioon lisäyksenä 8,75 milj. euroa ja oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen 1 milj. euroa.

Osana hallituksen päättämiä uudelleenkohdennuksia peruspalvelujen valtionosuuksien tasoa alennetaan pysyvästi 33 milj. euroa. Tästä 9 milj. euroa toteutetaan pienentämällä kuntien yhdistymisavustuksiin valtionosuudesta tehtäviä siirtoja. Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan yhteensä 11,4 milj. euroa. Lisäksi kuntien digitalisaation edistämiseen ei tehdä vuonna 2023 siirtoa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, ja osana uudelleenkohdennuksia valtionosuuteen tehdään aikaisempaa digitalisaation kehittämiseen liittyvää siirtoa vastaava 10 milj. euron määräaikainen vähennys v. 2023. Yhteensä uudelleenkohdennukset vähentävät peruspalvelujen valtionosuutta 43 milj. euroa v. 2023.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Arvio opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta kunnille myönnettävistä valtionosuuksista ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on 1,3 mrd. euroa v. 2023. Esi- ja perusopetuksen erillisrahoitettavien osien, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 % ja siitä kuntatalouteen kohdistuva valtionosuuden lisäys on arviolta 29,2 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen indeksikorotus on 3,7 %, ja siitä kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan 24,7 milj. euroa.

Valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon sekä kustannustason tarkistusta ei tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla v. 2023. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.

Maahanmuuton aiheuttamiin menoihin ehdotetaan lisärahoitusta. Ukrainasta saapuvan pakolaisvirran johdosta varhaiskasvatuksen lisämenoihin varataan 60 milj. euroa ja perusopetukseen valmistavan opetuksen lisämenoihin 120 milj. euroa. Vapaan sivistystyön kotouttamiskoulutuksen määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi 5 milj. eurolla.

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen ehdotetaan kohdistettavan aiempien päätösten mukaisesti 102 milj. euroa v. 2023; kuntiin tästä kohdistuu arviolta 71 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen ehdotetaan 50 milj. euron pysyvää rahoitusta vuodesta 2023 lukien, ja siitä arvioidaan kohdistuvan kunnille vuosittain 37 milj. euroa. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen kohdennetaan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 30 milj. euroa, josta kuntatalouteen kohdistuu 21 milj. euroa, ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun 5 milj. euroa, josta kuntiin kohdistuu 3,7 milj. euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti 14,5 milj. euroa.

Työvoimakoulutuksena järjestettävään hoiva-avustajakoulutukseen ehdotetaan lisäystä, josta kunnille kohdentuu arviolta 5,5 milj. euroa. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle osoitetaan 16,25 milj. euron lisäys, jolla mahdollistetaan hoiva-avustajakoulutusten ja Ukrainasta sotaa paenneille kohdennettavien koulutusten lisääminen. Tästä 11,4 milj. euroa arvioidaan kohdistuvan kuntatalouteen.

Vuonna 2024 toteutettavaan B1-kielen viikkotuntimäärän lisäykseen liittyen kunnille kohdennetaan 0,5 milj. euroa vuodelle 2023 opetussuunnitelmatyöhön.

Muut hallinnonalat

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kotoutumislain kokonaisuudistuksen lisäpanostuksista osa kohdistuu kunnille. Kotoutumislain mukaisia valtion korvauksia ehdotetaan maksettavaksi vuodesta 2023 alkaen myös hyvinvointialueille (HE 84/2022 vp). Kotoutumiskorvausten tasoksi v. 2023 ehdotetaan 278,6 milj. euroa, josta kuntien osuus on arviolta 103,7 milj. euroa. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan myöntämällä valtionavustuksia kuntien osaamiskeskustoimintaan ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin, joihin kohdistetaan vuodelle 2023 yhteensä 3,5 milj. euroa.

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen avustusta (Talent Hub -toimintamalli) vähennetään 2 milj. euroa, jolloin tasoksi jää 1 milj. euroa. Kutilan kanavan rakentamiseen ehdotetaan 12,5 me valtuutta, jonka määrärahavaikutus on 0,5 milj. euroa v. 2023

Ympäristöministeriön hallinnonalalla hallitus antaa eduskunnalle esityksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaksi laiksi, rakentamislaiksi ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Lakimuutoksen arvioidaan aiheuttavan kunnille kustannuksia tiedonhallinnan muutoksista, joita on tarkoitus korvata siirtymäajan. Tähän liittyen vuodelle 2023 ehdotetaan 2,9 milj. euron avustusmäärärahaa.

Ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 31 milj. euron määrärahaa, josta arviolta noin puolet kohdentuisi kuntatoimijoille.

Osana ilmastolain muuttamista kunnille ehdotetaan velvoitetta laatia ilmastosuunnitelmat yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Talousarvioesitykseen varataan 2,6 milj. euron määräraha, jota myönnettäisiin avustuksina niille kunnille, joilla ei vielä ole lain velvoitteet täyttävää ilmastosuunnitelmaa.

Asumisneuvontaan kohdistetaan kunnille 4 milj. euroa. Hallitus antaa esityksen määräaikaiseksi laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille. Avustuksiin asuntojen korjaamiseksi ikääntyneille sopiviksi ehdotetaan 4,5 milj. euroa

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta ja määrärahaa Mt 8155 Oulun satamayhteyden (Poikkimaantie) rakennuskustannuksiin ja n. 10 milj. euroa Vihdintien pikaraitiotien kustannuksiin.

10.2. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan v. 2023 n. 9,93 mrd. euroa, mikä on n. 11,7 mrd. euroa vähemmän kuin v. 2022. Kunnallisveron tuottoon vaikuttavat hallitusohjelmaan liittyneet veroperustemuutokset sekä tulo- ja työllisyyskehitys. Merkittävin veroperustemuutos v. 2023 on sote-uudistukseen liittyvä verouudistus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtyessä kuntien vastuulta hyvinvointialueille kuntien tuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Kunnallisveron tuottoa leikataan n. 13,9 mrd. euroa ja valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan n. 13,6 mrd. euroa. Ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuudessaan n. 0,3 mrd. eurolla sen varmistamiseksi, että verovelvollisten verotus ei kiristyisi sote-veromuutoksen seurauksena. Sote-verouudistuksen yhteydessä kunnallisverotuksen invalidivähennys poistetaan.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta. Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi ikään perustuva portaittainen korotus. Perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuuta ehdotetaan huojennettavaksi. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi. Kotitalousvähennyksen yhteydessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen sähkövähennys. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeus poistuu kokonaan. Lisäksi kunnallisveron tuottoa pienentää ehdotettava tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys. Veroperustemuutosten vaikutus kunnallisveron tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Yhteisövero

Sote-uudistukseen liittyen myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Tämä pienentää kuntien yhteisöveron tuottoa v. 2023 n. 763 milj. eurolla ja maksuunpanoa n. 909 milj. euroa. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 1.8.2023 alkaen siten, että vuositasolla maksutuotto alenee 70 milj. eurolla. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen vaikutukset kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Tämä kasvattaa kuntien verokertymää n. 90 milj. eurolla v. 2023 ja maksuunpanoa n. 100 milj. euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys pienentää valtion yhteisöveron kertymää v. 2023 n. 38 milj. eurolla ja maksuunpanoa vuositasolla n. 76 milj. eurolla. Kuntien verotuloihin tällä ei ole vaikutusta, sillä hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksen verotuottovaikutukset kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Yhteisöverokompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia.

Kiinteistövero

Kiinteistöveron tuotto on n. 2,1 mrd. euroa v. 2023, mikä on n. 16 milj. euroa enemmän kuin v. 2022. Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaa hallituksen esitystä ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Hallitus on arvioinut ottaen huomioon myös asumisen kustannusten yleisen nousun, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka saattaisi lisätä taloudellista epävarmuutta.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2023 (milj. euroa)

   
Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus -38
— josta progressiivinen tuloveroasteikko -1
— josta työtulovähennys -12
— josta perusvähennys -25
Ikääntyneiden korotettu työtulovähennys -3
Matkakuluvähennyksen korotuksen jatkaminen v. 2023 -6
Perhevapaalta palaavien huojennettu matkakuluvähennyksen omavastuu -1
T&K-lisävähennys -1
Kotitalousvähennyksen yhteydessä myönnettävä määräaikainen sähkövähennys -27
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointi yhteisöveron jako-osuuden kautta 100
Aiemmin voimaan tulleiden veroperustemuutosten vaikutus 46,5
Yhteensä 70,5

10.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna on lähellä neutraalia. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on tehty pääosin jo aikaisempina vuosina, ja osa määräaikaisista lisäyksistä valtionavustuksiin puolestaan päättyy vuoden 2022 lopussa. Kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan täysi valtionosuus ja valtion päättämät veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan pieni vähennys osana hallituksen päättämiä uudelleenkohdennuksia, mutta toisaalta lääkärihelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvän vähennyksen poistaminen vahvistaa kuntataloutta. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen yhteisöverokompensaatio ylittää maksualennuksen vaikutuksen. Talousarvioesityksen kuntatalouteen vaikuttavia toimia käsitellään hallinnonaloittain luvussa 10.1.

Valtion toimenpiteiden kuntatalousvaikutuksia koskeva yksityiskohtainen taulukko on syksyn kuntatalousohjelman liitteenä. Vuosien 2022 ja 2023 välisen vertailun mahdollistamiseksi taulukkoon ei enää sisällytetä toimia, joiden vaikutus siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Näitä toimenpiteitä sisältyy vuoden 2022 talousarviossa erityisesti sosiaali- ja terveydenministeriön hallinnonalalle ja peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtion päätösperäiset toimet lisäävät kuntien menoja kaikkiaan noin 0,7 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset puolestaan lisäävät kaikkiaan noin 0,6 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla. Osa kuntiin v. 2023 vaikuttavista toimista ovat määräaikaisia liittyen mm. Ukrainasta tulleiden auttamiseen.