Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

12. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tasePDF-versio

Luku sisältää talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitoskonsernien (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt (sisältäen Puolustuskiinteistöt)) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta 1.1.—30.6.2022 ja kokonaistaseen tilanteesta 30.6.2022. Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio-oikeushenkilöstä).

Talousarviotalouden ja talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpitotapahtumista eliminoidaan sisäiset tuotot ja kulut sekä saatavat ja velat hyödyntäen sisäisille erille erikseen määriteltyjä liikekirjanpidon tilejä sekä kumppanikoodia. Valtion liikelaitoskonsernien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat eliminoidaan niiden raportoiminen lukujen perusteella.

12.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2022

Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2022 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.

Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) yhteenlaskettu tuotto- tai kulujäämä on pienentynyt alkuvuonna 2022 suhteessa vertailukauteen. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on kuitenkin keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2022 oli 2 014 (3 913) milj. euroa ja se on pienentynyt 1 898 milj. euroa. Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kuitenkin kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 678 (684) milj. euroa suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu tuotto-/kulujäämä.

Tuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta 1.1.—30.6.2022 ja 1.1.—30.6.2021 (milj. euroa)

  Talousarviotalouden kulujäämä Rahastojen tuottojäämä Liikelaitoskonsernien voitto Kokonaislaskelmien kulujäämä
         
1—6/2021 -3 983 649 106 -3 913
1—6/2022 -2 091 644 111 -2 014

Kokonaistuotto- ja kululaskelmassa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien tuotto- ja kululaskelmat, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus että näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma 1.1.—30.6.2022 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 1.1.—30.6.2022 1.1.—30.6.2021
             
TOIMINNAN TUOTOT            
Maksullisen toiminnan tuotot 420 793 210 027 175 170 4 145 801 844 608 225
Vuokrat ja käyttökorvaukset 12 337 3 387 426 412 384 115 58 022 54 989
Muut toiminnan tuotot 464 807 1 253 404 20 538 392 995 1 345 754 1 348 440
             
TOIMINNAN KULUT            
Aineet, tarvikkeet ja tavarat            
Ostot tilikauden aikana 435 642 93 343 66 258 2 344 592 900 481 709
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 38 28 098 2 697   30 833 62
Henkilöstökulut 2 625 734 5 069 78 019 379 200 2 329 622 2 250 041
Vuokrat 410 531 2 076 58 499 384 115 86 992 86 191
Palvelujen ostot 1 392 216 87 986 174 922 12 369 1 642 755 1 488 329
Muut kulut 599 655 42 560 48 201 4 094 686 323 425 247
Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) -49       -49 7
Valmistus omaan käyttöön -49 446   -2 497   -51 944 -43 058
Poistot 653 177 6 905 112 632   772 714 749 502
             
JÄÄMÄ I -5 169 562 1 200 780 83 389   -3 884 526 -3 426 375
             
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT            
Rahoitustuotot 1 002 139 411 268 3 028 85 263 1 331 172 1 551 294
Rahoituskulut -842 615 -197 942 -14 644 5 263 -1 049 938 -393 672
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta2)     4 583   4 583 5 703
             
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT            
Satunnaiset tuotot 43 419 173     43 592 8 826
Satunnaiset kulut -1 682       -1 682 -9 648
             
JÄÄMÄ II -4 968 301 1 414 279 76 356   -3 556 798 -2 263 873
             
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT            
Tuotot            
Paikallishallinnolta 7 059       7 059 73 537
Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä 755 368       755 368 698 657
Muut siirtotalouden tuotot 1 113 387   35 113 1 034 113 114 387 54 427
Kulut            
Paikallishallinnolle 8 153 850 13 167     8 167 017 7 367 901
Sosiaaliturvarahastoille 7 381 207       7 381 207 7 724 736
Elinkeinoelämälle 1 340 639 37 984   35 113 1 343 510 1 756 971
Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 553 372 51 039     1 604 410 1 562 056
Kotitalouksille 2 312 100 2 992     2 315 092 2 255 105
Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille 1 256 705 319 573     1 576 277 1 598 261
Ulkomaille 421 441       421 441 445 015
Muut siirtotalouden kulut (ml. yliopistot) 2 765 300 375 880   352 295 2 788 885 3 115 583
             
JÄÄMÄ III -28 277 100 613 644 111 469   -28 277 824 -27 262 880
             
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA            
Verot ja veronluonteiset maksut 26 057 957 30 084   -47 575 26 135 617 23 232 070
Muut pakolliset maksut 127 866       127 866 118 004
             
Vähemmistöosuus2)     14   14 30
             
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -2 091 276 643 729 111 483 678 262 -2 014 327 -3 912 777

1) Valtio, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä.

2) Rivit Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2022 vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan:

  • — Tuotot veroista ja pakollisista maksuista kasvoivat 2 913 milj. euroa ja olivat 26 263 milj. euroa, mikä aiheutui lähes yksinomaan verotuottojen kasvusta.
  • — Toiminnan kulut kasvoivat 652 milj. euroa ja olivat 6 090 (5 438) milj. euroa. Suurin kasvu oli muissa kuluissa 261 milj. euroa, mistä eniten kasvoivat maanpuolustuskalustojen hankinnat ja matkustuspalvelut.
  • — Rahoituskulut kasvoivat 656 milj. euroa, johtuen korkotason noususta, ja ne olivat 1 050 (394) milj. euroa. Suurin vaikutus oli emissiotappioilla euromääräisistä veloista.
  • — Rahoitustuotot vähenivät 220 milj. euroa ja olivat 1 331 (1 551) milj. euroa. Tähän vaikutti saatujen osinkojen ja muun voitonjaon pienentyminen 210 milj. eurolla.
  • — Koronaepidemian rajoitusten purkaminen alkuvuonna 2022 näkyi siirtotalouden kulujen 228 milj. euron pienenemisenä (+513). Ne pienenivät sosiaaliturvarahastoille, elinkeinoelämälle, Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Toisaalta siirtotalouden kulut kasvoivat erityisesti paikallishallinnolle noin 0,8 mrd. euroa mm, koronan terveydenhuollolle aiheuttamiin kuluihin ja hyvinvointialueiden tehtävien rahoitukseen.

12.2. Valtion kokonaistase 30.6.2022

Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.

Alkuvuonna 2022 edellisvuoden tavoin kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä ja rahavaroista maksamalla. Valtion kokonaistase on kasvanut 30.6.2021 ja 30.6.2022 välillä 3 314 (-5 717) milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 6 352 (5 648) milj. euroa ja rahoitusvarat pienenivät 2 246 (6 554) milj. euroa vertailukauteen nähden. Vieraan pääoman maturiteetti kasvoi pitkäaikaisen vieraan pääoman määrän kasvun ollessa 6,5 mrd. euroa alkuvuonna 2022. Lyhyen vieraan pääoman määrä on pysynyt ennallaan.

Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, että näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistase 30.6.2022 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 30.6.2022 30.6.2021
             
VASTAAVAA            
KANSALLISOMAISUUS        
Maa- ja vesialueet 42 676   1 034 727   1 077 404 1 056 613
Rakennusmaa- ja vesialueet 16 397   37 882   54 279 54 577
Rakennukset 426 215   238 936   665 151 624 886
Muu kansallisomaisuus 60 807       60 807 58 250
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 25 587       25 587 23 840
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET            
Aineettomat oikeudet 29 255 173 453   29 881 28 017
Muut pitkävaikutteiset menot 735 505   49 326   784 831 688 615
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 421 410   3 450   424 860 446 147
             
AINEELLISET HYÖDYKKEET        
Maa- ja vesialueet 8 885 1 182 2 894 933   2 905 000 2 904 827
Rakennusmaa- ja vesialueet 1 162 781   417 578   1 580 359 1 573 267
Rakennukset ja rakennelmat 239 764   2 974 212   3 213 977 3 136 757
Rakenteet 18 112 042   21 130   18 133 172 18 004 107
Koneet ja laitteet ja kalusteet 616 173 13 291 10 789   640 253 647 611
Muut aineelliset hyödykkeet 10 824 31 942 107 021   149 787 144 594
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 161 598 2 172 464 621 67 657 1 560 734 1 594 379
             
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
Käyttöomaisuusarvopaperit 14 703 060 506 928 3 827   15 213 815 15 995 338
Liikelaitoskonsernien peruspääomat ja muun oman pääoman ehdoin sijoitetut pääomat 6 081 919     6 083 174 -1 255 -354
Euromääräiset sijoitukset 5 032 530 14 276 219     19 308 749 18 612 666
Valuuttamääräiset sijoitukset   5 169 232     5 169 232 4 865 410
Osuudet omistusyhteysyrityksissä2)     276 628   276 628 276 474
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 2)            
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 48 315 747 20 001 139 7 223 967   69 390 022 68 917 855
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS            
VAIHTO-OMAISUUS          
Aineet ja tarvikkeet 519 603       519 603 457 024
Keskeneräinen tuotanto 5 124       5 124 5 340
Valmiit tuotteet/Tavarat 50 514 1 504 284 13 285   1 568 083 1 211 700
Muu vaihto-omaisuus           18 184
             
PITKÄAIKAISET SAAMISET            
Pitkäaikaiset saamiset 5 253 513 19 668 43 965 1 569 095 3 748 051 2 939 328
             
LYHYTAIKAISET SAAMISET            
Myyntisaamiset 65 748 57 247 51 894 3 333 171 556 198 324
Lainasaamiset -349 653 1 524 922   16 037 1 159 232 1 984 180
Siirtosaamiset 28 330 98 898 50 462 96 656 81 034 11 004
Muut lyhytaikaiset saamiset 176 735 255 447 13 039 1 987 443 234 177 005
Ennakkomaksut 885 667 5 386     891 053 747 366
             
RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET          
Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot   289 821     289 821 119 968
Muut euromääräiset sijoitukset 5 056 916       5 056 916 1 041 595
Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen ostot            
             
RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT 7 097 513 6 298 752 309 170 5 965 568 7 739 868 9 986 135
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 18 790 010 10 054 426 481 815   21 673 575 18 897 179
             
VASTAAVAA YHTEENSÄ 67 677 440 30 055 565 9 017 327 13 803 507 92 946 825 89 633 174
             
VASTATTAVAA            
OMA PÄÄOMA            
Valtion pääoma 1.1.1998 -30 048 198       -30 048 198 -30 048 198
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat   -22 417 951     -22 417 951 -21 447 382
Liikelaitoskonsernien pääomat     6 083 174 6 083 174    
Talousarviosiirrot   -647 500   -647 500    
Edellisten tilikausien pääoman muutos -51 821 028 51 904 001 837 674 -80 000 1 000 647 4 966 598
Tilikauden tuotto-/kulujäämä -2 091 276 643 729 111 483 678 262 -2 014 327 -3 912 777
             
VÄHEMMISTÖOSUUS            
Vähemmistöosuus2)     4 683   4 683 4 728
             
RAHASTOJEN PÄÄOMAT            
Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 10 155       10 155 8 899
             
VARAUKSET            
Varaukset     18 309   18 309 19 932
             
VIERAS PÄÄOMA            
PITKÄAIKAINEN            
Otetut euromääräiset lainat 119 111 319 349 023 1 688 020 1 569 095 119 579 267 112 957 353
Otetut valuuttamääräiset lainat 573       573 -1 866
Pitkäaikaiset siirtovelat 84 005       84 005 125 322
Muut pitkäaikaiset velat 352 147       352 147 408 532
             
LYHYTAIKAINEN            
Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 5 204 666       5 204 666 55 345
Talousarvion ulkopuol. olevien valtion rahastojen yhdystilit            
Lyhytaikaiset lainat 13 473 462   66 948 16 037 13 524 373 18 538 760
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 747 103       747 103 354 419
Saadut ennakot 300 790   82 993 67 657 316 126 461 871
Ostovelat 309 007 64 212 32 983 422 405 780 406 275
Siirtovelat 1 323 406 122 087 67 511 2 816 1 510 188 1 498 100
Muut lyhytaikaiset velat 4 755 801 37 965 23 550 147 976 4 669 340 5 237 246
Virhetilit -60       -60 18
             
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 151 627 787 573 287 1 962 004 7 769 571 146 393 507 140 041 374
             
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 67 677 440 30 055 565 9 017 327 13 803 507 92 946 825 89 633 174

1) Valtio ei laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä. Valtion talousarviotalouden ja liikelaitoskonsernien kirjaukset koskien liikelaitoskonsernien omaa pääomaa ja muuta omaa pääomaa eivät tästä syystä täsmänneet 30.6.2022, 30.6.2021, 30.6.2020 ja 30.6.2019, minkä vuoksi näille tileille jäi saldoa.

2) Rivit Osuudet omistusyhteysyrityksissä, Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.

12.3. Taseen ulkopuoliset valtiontakaukset ja -takuut

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2021 tilinpäätöksessä yhteensä 198,5 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, noin 93,3 mrd. euroa.

Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2022 yhteensä 66,3 mrd. euroa. Kasvua vuodenvaihteesta oli lähes 2,1 mrd. euroa ja se johtui pääosin Valtion asuntorahaston sekä Finnveran takauksien ja takuiden kasvusta. Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien takaus- ja takuupäätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli 30.6.2022 yhteensä 135,7 mrd. euroa (135,4 mrd. euroa 31.12.2021). Tämäkin muutos vuodenvaihteeseen verrattuna on seurausta pääosin Valtion asuntorahaston sopimuskannan kasvusta.

Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2022 yhteensä 18,3 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamis- ja perusparannuslainoihin.

Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena eduskunta on 30.6.2022 mennessä antanut valtioneuvostolle valtuuksia 2,3 mrd. euron edestä uusien valtiontakauksien ja -takuiden myöntämiseen kotimaan yritysrahoituksen saatavuuden ja työttömyysmenojen maksamisen turvaamiseksi, EU:n puitteissa perustettavien kriisinhallintavälineiden toiminnan mahdollistamiseksi sekä Covid-19-rokotteiden vakuuttamiseksi.

Voimassa olevat valtiontakaukset ja -takuut sekä käytettävissä oleva enimmäismäärä 30.6.2022 (mrd. euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Voimassa 30.6.2022 Käytettävissä enimmäismäärä
                   
Finnvera 22,6 22,6 27,7 30,3 32,6 31,6 32,1 33,3 73,2
Opintolainat 2,0 2,3 2,7 3,4 4,0 4,5 5,0 5,3 5,6
ERVV1) 6,2 6,3 7,0 7,0 7,0 6,8 6,6 6,8 14,0
Suomen Pankki 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,6 0,8 0,8 7,6
Valtion rahastot2) 12,3 13,2 13,8 14,6 15,5 16,5 17,7 18,3 21,7
Covid-19-tukitoimet3)           1,4 1,4 1,4 2,3
Muut4) 0,6 1,1 0,6 0,8 0,5 0,5 0,6 0,5 11,4
YHTEENSÄ 44,2 46,1 52,3 56,6 60,2 62,0 64,2 66,3 135,7

1) Euroopan rahoitusvakausväline

2) Sisältää Valtion asuntorahaston, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja Huoltovarmuusrahaston, joiden takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan.

3) Sisältää koronavirusepidemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (EU Covid-19 -takuurahasto, viimeisin tieto sopimuskannasta on ajankohdalta 31.3.2022), kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille, Työllisyysrahastolle sekä covid-19-rokotteiden vakuutustakuun vakuutusyhtiöille.

4) Käytettävissä oleva enimmäismäärä sisältää 10 mrd. euron määräisen vakuutustakuun, jonka tarkoituksena on varmistaa väestön toimeentulon tai talouselämän turvaamisen kannalta välttämättömien vahinkovakuutusten saaminen poikkeusoloissa.

12.4. Liikenneväylien korjausvelka

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,3 miljardia euroa 31.12.2021. Liikenneväylät muodostivat 42,1 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 48,5 mrd. euroa.

Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 31.12.2021 (mrd. euroa)

  2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
                     
Väylärakenteet ja maapohjat 19,0 19,1 19,6 19,6 19,8 19,9 20,1 20,0 20,2 20,3
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 22,7 22,0 22,5 22,7 23,1 23,1 24,7 25,0 25,6 25,8
Muu käyttöomaisuus 1,7 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,1 2,3 2,4
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. 43,3 42,9 43,8 44,1 44,7 44,8 46,8 47,1 48,1 48,5

Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2021 (milj. euroa)

  Tie Rata Vesi Väylät yhteensä
  Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos
                         
2000 291 399 -107 282 203 78 5 15 -10 578 617 -38
2001 224 399 -175 143 211 -68 6 16 -10 372 626 -253
2002 591 488 103 250 224 26 15 14 1 857 726 131
2003 398 508 -110 290 229 61 8 14 -6 696 751 -55
2004 628 555 73 348 137 211 1 14 -12 977 706 271
2005 420 582 -161 303 148 155 6 12 -6 729 742 -13
2006 425 609 -184 255 141 115 11 12 0 692 761 -69
2007 455 633 -178 256 153 103 9 11 -2 721 797 -77
2008 642 484 158 363 162 202 6 12 -6 1 011 658 353
2009 753 507 245 357 179 178 5 12 -7 1 115 699 416
2010 542 515 27 381 239 142 29 10 19 951 764 188
2011 619 536 83 320 243 76 5 10 -5 944 789 155
2012 504 560 -56 372 246 126 0 10 -9 877 816 61
2013 481 562 -81 412 160 252 8 10 -2 901 732 169
2014 729 579 149 427 162 266 8 10 -2 1 164 751 413
2015 559 596 -38 259 174 85 6 11 -5 823 781 43
2016 629 610 20 315 187 127 19 9 9 963 807 156
2017 589 630 -41 302 197 105 17 10 8 908 837 71
2018 802 649 154 314 207 107 23 10 13 1 140 866 274
2019 512 644 -132 197 213 -16 42 11 31 751 868 -116
2020 790 649 141 308 220 88 27 12 16 1 125 881 244
2021 589 681 -91 363 226 137 16 13 2 968 920 48
  12 173 12 375 -202 6 819 4 262 2 557 274 257 17 19 265 16 894 2 371

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta tieväyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 202 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit. Investointien ja poistojen negatiivista erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2,557 mrd. euroa ja vesiväylien 16 milj. euroa suuremmat kuin poistot.

12.5. Valtion investoinnit

Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2016—2021 ja alkuvuodelta 2022. Talousarviotalouden investoinnit on esitetty nettomääräisinä vähentämällä kansallisomaisuuteen, käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä pitkäaikaisiin saamisiin tehdyistä investoinneista kyseisten omaisuuslajien luovutukset. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu omaisuuslajien tasearvojen muutoksista ja oikaistu tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien tiedot ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksissään ilmoittamia rahamääräisiä investointeja.

Tarkasteluajanjaksolla vuosina 2016—2021 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat vuosittain keskimäärin 1,2 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien vuosittain keskimäärin 338 milj. euroa. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,3 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien tekemien investointien määrä vuosina 2016—2021 ja 30.6.2022 (milj. euroa)

TALOUSARVIOTALOUS 2016 2017 2018 2019 2020 2021 30.6.2022
               
KANSALLISOMAISUUS 13 12 15 12 15 18 7
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 73 64 95 97 73 69 35
AINEELLISET HYÖDYKKEET              
Maa- ja vesialueet (sis. Rakennusmaa- ja vesialueet) 17 17 18 15 20 18 6
Rakennukset ja rakennelmat 5 6 4 4 8 5 1
Rakenteet 861 841 936 837 1 028 957 303
Koneet ja laitteet 83 84 99 100 123 84 30
Kalusteet 2 2 4 2 2 2 1
Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 0 0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 30 26 18 28 51 47 355
Valmistus omaan käyttöön 149 178 116 176 197 179 49
Yhteensä 1 234 1 229 1 305 1 272 1 517 1 379 788
               
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET              
Käyttöomaisuusarvopaperit 229 -148 -231 68 378 -428 -67
Pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset -20 100 56 -66 196 627 12
Pitkäaikaiset saamiset -189 -201 -2 057 184 237 256 3
Yhteensä 19 -248 -2 232 186 811 455 -53
               
Talousarviotalous yhteensä 1 253 981 -927 1 458 2 328 1 834 736
               
TALOUSARVION ULKOPUOLISET VALTION RAHASTOT              
               
Valtion Eläkerahasto -61 244 838 154 -49 794 502
Huoltovarmuusrahasto 384 38 -189 150 10 388 12
Valtion asuntorahasto -616 -577 -479 -481 -425 -411 0
Muut valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot -3 419 22 111 -178 5 0
Rahastot yhteensä -295 123 192 -66 -642 776 515
               
LIIKELAITOSKONSERNIT1)              
               
Metsähallituskonserni 15,7 19,1 27,7 10,7 20 20 16
Senaatti-kiinteistöt konserni 261,4 238,1 251,9 311,1 435 411 195
Liikelaitoskonsernit yhteensä 277,1 257,2 279,7 321,8 456 431 211
               
Kaikki yhteensä 1 234,7 1 361,6 -454,8 1 714,4 2 142 3 041 1 461

1) Tiedot sisältävät liikelaitoskonsernien raportoimat rahamääräisten investointien määrät

12.6. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet

Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n, Neste Oil Oyj:n ja SSAB:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 5,7 mrd. euroa ja markkina-arvo 25,0 mrd. euroa 31.12.2021. Osakkeiden markkina-arvo 30.6.2022 oli 18,7 mrd. euroa ja 17.8.2022 oli 19,5 mrd. euroa. Markkina-arvo on ilmoitettu myös 17.8.2022 tilanteen arvona, koska kurssivaihtelut ovat maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen olleet merkittäviä. Markkina-arvon pienentymiseen ovat vaikuttaneet Fortumin ja Finnairin osakekurssien heikkeneminen.

Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina 2012—2021 ja 17.8.2022 (mrd. euroa)

  2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 17.8.2022
                       
Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo 7,8 9,5 10,9 10,2 11,5 15,2 15,5 18,9 26,0 25,0 19,5
Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,1 5,1 5,5 5,7 5,7
Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus 2,1 3,8 5,2 4,5 5,8 9,5 10,4 13,8 20,5 19,3 13,8

12.7. Negatiivinen oma pääoma

Sekä valtion talousarviotalouden taseen että valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma 30.6.2022 -53,5 (-50,4) mrd. euroa on rahastojen ja liikelaitoskonsernien positiivisten omien pääomien takia talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa -84,0 (-81,9) mrd. euroa olennaisesti pienempi.

Oman pääoman kehitys vuosina 2014—2021 ja 30.6.2022 (mrd. euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 30.6.2022
                   
Talousarviotalouden oma pääoma -50,3 -55,1 -59,0 -62,0 -61,2 -62,8 -75,5 -81,9 -84,0
Rahastojen oma pääoma1) 26,7 26,5 27,0 27,4 27,5 28,0 28,1 29,5 29,5
Liikelaitoskonsernien oma pääoma1) 6,8 6,7 6,8 6,9 6,9 7,0 7,0 7,0 7,0
Kokonaistaseen oma pääoma -22,7 -27,7 -31,5 -33,7 -32,8 -33,9 -46,5 -51,4 -53,5

1) Rahastojen ja liikelaitoskonsernien oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta.

Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.

Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.

Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.