Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2012

3.2. Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälilläPDF-versio

Suomen väestörakenne on alkanut muuttua viime vuosien aikana julkisen talouden rahoituspohjan kannalta epäedullisempaan suuntaan. Työikäisen väestön (15—64-vuotiaat) määrä kääntyi laskuun v. 2010. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan supistuvan runsaalla 130 000 henkilöllä kuluvalla vuosikymmenellä ja kääntyvän takaisin kasvu-uralle vasta v. 2030 lähinnä maahanmuuton ja kasvavan syntyvyyden ansiosta. Vanhushuoltosuhteen (15—64-vuotiaat suhteessa 65 vuotta täyttäneisiin) heikkenemiseen vaikuttaa suurten ikääntyvien ikäluokkien lisäksi myös odotettu eliniän kasvu. Nämä demografiset tekijät painavat vanhushuoltosuhteen nykyisestä 26 prosentista 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Työikäisen väestön supistuminen vähentää työvoimapotentiaalia, jolloin talouskasvu näyttäisi jäävän jatkossa ainoastaan tuottavuuden kasvun varaan. Tämä johtaa aiempaa hitaampaan talouskasvuun, mikä on ongelmallista julkisen talouden rahoituspohjalle. Työikäinen väestö on saatava jatkossa aiempaa enemmän osaksi käytettävissä olevaa työvoimaa, mikä edellyttää mm. rakenteellisen työttömyyden määrätietoista purkamista.

Ikääntyvän väestön kasvu lisää julkisia menoja merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Eläkemenojen ennakoidaan kasvavan nopeasti 2010-luvulla. Elinaikakerroin kuitenkin lievittää eliniän kasvusta johtuvia menopaineita jonkin verran. Terveydenhuoltomenojen ja vanhusten hoivamenojen kasvu kiihtyy puolestaan 2020-luvulla suurten ikäluokkien saavuttaessa vanhuusiän.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on jatkossa koetuksella, kun talouskasvu hidastuu ja hyvinvointimenot kasvavat. Taantuman myötä syntynyt julkisen talouden alijäämä sekä julkisen velan kasvu ovat heikentäneet tilannetta entisestään.

Hallitusohjelmaan kirjatut välittömät toimenpiteet vahvistavat erityisesti valtiontalouden tilannetta, mutta ne eivät riitä kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Tätä varten on aloitettava pikaisesti myös sellaisten rakenteellisten uudistusten valmistelu, joiden kautta voidaan tavoitella pitkän aikavälin kestävyyttä. Tavoitetasona olisi tällöin oltava n. 4 prosentin julkisen talouden ylijäämä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Taulukko 5. Väestön ikärakenne Suomessa 2010—2060 (1 000 henkeä)1)

  Yhteensä 0—14-
vuotiaat
15—64-
vuotiaat
yli 65-v. yli 85-v.
           
2010 5 364 888 3 550 926 111
2020 5 636 937 3 408 1 290 165
2030 5 850 943 3 382 1 525 242
2040 5 985 927 3 451 1 608 392
2050 6 090 948 3 461 1 681 447
2060 6 213 957 3 469 1 787 463
Muutos 2010/2060 849 69 -81 861 352

1) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, vuoden 2010 osalta toteutunut kehitys.