Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Aktiivinen finanssipolitiikka on pitänyt päätösperäiset menot korkealla tasolla covid-19-pandemian aikana. Finanssipolitiikka on ollut voimakkaasti elvyttävää ja koronakriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaamalla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky.

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan on osaltaan tuomassa uusia ja vaikeasti ennakoitavia uhkia ja riskejä kansantalouden ja valtiontalouden kehitykselle.

Inflaatio on kiihtynyt nopeasti muun muassa energian ja elintarvikkeiden hintojen käännyttyä nopeaan nousuun. Nopean inflaation taustalla on myös muita sekä kysyntä- että tarjontapuolen tekijöitä. Rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvien tarvikkeiden kysynnän kasvu ja hintojen nousu on ollut nopeaa. Tarjontapuolen tekijöitä ovat mm. kansainvälisen kaupan häiriöt, työvoimapula sekä auto- ja elektroniikkateollisuutta haittaava komponenttipula. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kohosi koronapandemian vuoksi 10 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui vuonna 2021. Vahva bruttokansantuotteen kasvu vaikutti suotuisasti velkasuhteen kehitykseen.

Suomen julkisen talouden rahoitus on pitkällä aikavälillä epätasapainossa. Julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje, jonka arvioidaan olevan runsaat 2,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suurin syy rahoituksen epätasapainoon on väestön ikääntyminen, joka on jo kasvattanut eläkemenoja ja luo tulevina vuosikymmeninä merkittäviä kasvupaineita terveys- ja hoivamenoihin. Samalla julkisen talouden rahoituspohja kehittyy heikosti, kun työikäisen väestön määrän odotetaan supistuvan.

Hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ovat yhteiskunnan kannalta elintärkeitä ja keskeisiä ja niiden on pystyttävä toimimaan myös poikkeusoloissa, onnettomuustilanteissa ja erilaisissa häiriötilanteissa. Riskien hallinnan kannalta ensisijaisena tavoitteena on varmistaa alueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän häiriötön toiminta järjestämisvastuun siirron yhteydessä.

Toimintaympäristön muutostekijöitä, joilla on vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla ovat:

  • — Ilmastonmuutos ja luontokato
  • — Teknologia ja digitalisaatio
  • — Alueellinen eriytyminen, kaupungistuminen
  • — Väestörakenteen muutos
  • — Julkisen puheen muutos, kansalaisten osallisuus
  • — Data ja datatalous
  • — Geopolitiikan vaikutus talouteen
  • — Työn murros
  • — Maahanmuutto ja muuttoliike.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa mm. verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on kriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Koronakriisi lisäsi huomattavasti etätyöskentelyä julkisessa hallinnossa, mikä luo mahdollisuuksia vähentää virkamatkustamista. Etätyö, paikkariippumattomuus ja yhteiskäyttöiset tilat vähentävät julkisen hallinnon tilatarpeita tulevina vuosina. Valtion toimitilaverkkoa uudistetaan mm. alueellisen läsnäolon suunnitelmalla, valtion toimitilastrategiassa, kiinteistöstrategiassa sekä valtion palvelu- ja toimitila-verkkohankkeessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen
  • — Verovaje on alhainen.
Sosiaalisesti kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee
  • — Työttömyys vähenee.
Ekologisesti kestävä kasvu
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Valtion yleiskatteellisella rahoituksella rahoitetaan hyvinvointialueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä 1.1.2023 alkaen.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja mahdollisuus monipaikkaisen työn tekemiseen tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan kokonaisuutena pitää hiilineutraaliustavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä tavoitteen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä on turvata julkisen sektorin rahoitus. Se mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen sekä panostukset myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle. Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että rahoitusmarkkinoiden sääntely edistää markkinoiden luotettavaa ja monipuolista toimintaa sekä rahoituspalveluiden tarjonnan turvallisuutta. Valtiovarainministeriö vastaa rahanpesulaista, annettavista säädöksistä ja kansallisen rahanpesun riskiarviosta, joilla vähennetään laittomia rahansiirtoja.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
28.10.02 Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 118,3 118,3
28.30.04 Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 32,0 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 204 710 0 13 465 218 175
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
35 579 1 465 37 044
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(arviomääräraha)
345 345
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
3 306 3 306
25. Metallirahamenot
(arviomääräraha)
5 460 5 460
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
155 000 12 000 167 000
50. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus työkykyhankkeeseen
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 1 500
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 200 1 200
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
2 320 2 320
10. Verotus ja tulli 657 980 5 076 33 283 696 339
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
397 079 960 13 668 411 707
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
193 593 2 316 4 198 200 107
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
36 808 117 36 925
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
2 000 1 800 2 300 6 100
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
18 500 3 000 21 500
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
10 000 10 000 20 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 61 379 9 236 769 71 384
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
36 579 9 236 769 46 584
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
600 600
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu
(arviomääräraha)
1 700 1 700
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 000 2 000
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 000 5 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 15 000
11. Verkkomaksaminen
(siirtomääräraha 2 v)
500 500
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 127 741 566 2 577 130 884
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
52 607 1 320 53 927
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 403 104 4 507
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
62 731 566 1 153 64 450
04. Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
8 000 8 000
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 71 529 0 1 733 73 262
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
69 511 1 733 71 244
03. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 018 2 018
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 734 065 0 6 000 5 740 065
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
5 354 542 5 354 542
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot
(arviomääräraha)
3 049 3 049
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
39 440 39 440
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
317 840 6 000 323 840
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
19 194 19 194
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 18 480 0 0 18 480
02. Erikseen budjetoidut henkilöstömenot
(arviomääräraha)
2 500 2 500
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
980 980
12. Osaamisen kehittäminen
(arviomääräraha)
15 000 15 000
70. Valtionhallinnon kehittäminen 66 155 -500 30 000 95 655
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
13 933 0 13 933
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
8 600 8 600
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
5 100 0 5 100
06. Eräät Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:n jäsenyydestä aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 700 15 700
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 231 -1 200 30 000 30 031
23. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
(siirtomääräraha 3 v)
1 091 1 091
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
21 200 21 200
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 298 494 15 194 7 279 320 967
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
202 494 -3 257 -821 198 416
34. Ahvenanmaan verotasoitus
(arviomääräraha)
96 000 18 451 8 100 122 551
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 20 635 122 505 600 -12 720 21 128 002
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus
(arviomääräraha)
20 634 122 155 600 -12 720 20 777 002
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus
(arviomääräraha)
1 000 1 000
33. Valtionavustus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
350 000 350 000
90. Kuntien tukeminen 3 614 300 0 23 831 3 638 131
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
2 751 900 20 331 2 772 231
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
11 400 11 400
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
3 500 3 500
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä
(kiinteä määräraha)
851 000 851 000
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 82 000 0 0 82 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
82 000 82 000
80. Lainat ja takaukset sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhteisöille
(siirtomääräraha 2 v)
0 0
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 561 791 -109 962 -449 925 2 001 904
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 135 38 75 6 248
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
13 256 13 256
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
14 600 14 600
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
2 498 000 -110 000 -450 000 1 938 000
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset
(arviomääräraha)
28 630 28 630
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 10 850 0 0 10 850
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
250 250
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
8 300 8 300
  Yhteensä 34 144 596 425 210 -343 708 34 226 098

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 761 12 831 12 835    

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Valtuus

Valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin enintään 64 220 000 euron suuruisen valtiontakauksen Ukrainalle myönnettävän poikkeuksellisen lainamuotoisen makrotaloudellisen avun puitteissa myönnettävien lainojen ja lainasopimuksissa sovittavien ehtojen vakuudeksi sekä Euroopan unionin talousarvion yhteisen vararahaston vahvistamiseksi.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen pääluokan päätösosaksi.

Valtioneuvosto on antanut kirjelmän komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle, yhteisen vararahaston vahvistamisesta jäsenvaltioiden takauksilla ja varauksista eräitä päätöksen n:o 466/2014/EU nojalla taattuja Ukrainaan liittyviä rahoitusvastuita varten sekä päätöksen (EU) 2022/1201 muuttamisesta (Poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu Ukrainaan) (U 80/2022 vp). Asian pikaisen etenemisen EU-tasolla ja eduskunnan asianmukaisen kannanmuodostuksen turvaamiseksi asiasta annettiin ensin valtioneuvoston selvitys (E 107/2022 vp). Komission ehdotus hyväksyttiin yleisten asioiden neuvostossa 20.9.2022. Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen täysistuntoviikollaan 11.—15.9.2022.

Takauksen tarkoituksena on antaa EU:lle mahdollisuus myöntää Ukrainalle 5 miljardia euroa lisää lainamuotoista poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua. Uudet makrotaloudellisen rahoitusavun lainat voidaan toteuttaa taloudellisesti vakaalla tavalla ainoastaan, jos jäsenvaltiot myöntävät valtiontakauksia. Kunkin jäsenvaltion takausmäärät lasketaan suhteessa bruttokansantuloon. EU voi tukeutua takauksiin, jos se tarvitsee niitä joukkovelkakirjojen haltijoille antamiensa takaisinmaksusitoumusten täyttämiseksi siinä laajuudessa kuin se on tarpeen Ukrainan mahdollisesta maksulaiminlyönnistä johtuen. Takaukset lankeaisivat maksettaviksi vain siltä osin kuin Ukrainan maksulaiminlyönnit mahdollisesti ylittäisivät EU:n yhteisessä vararahastossa käytettävissä olevan korvamerkityn varauksen, joka on suuruudeltaan 9 prosenttia koko lainasummasta. Komissio mukaan EU:n talousarvion suojaamiseksi tarvitaan 70 prosentin tappiovaraus. Jäsenvaltioiden takauksilla katetaan jäljelle jäävä 61 prosenttia yhteensä 70 prosentin tappiovarauksesta.

Suomen osuus valtiontakaussummasta on komission 9.9.2022 toimittaman takaussopimusluonnoksen mukaan 64 219 329 euroa. Takaukset määräytyvät pro rata -perusteisesti ja takaukset kattavat myös korot ja muut kulut siltä osin kuin niitä ei kateta EU:n talousarviosta. Korot ja muut kulut sisältyvät takauksen enimmäismäärään. Takaussopimusluonnos ei sisällä mahdollisuutta vaatia ylimääräisiä maksuja sen perusteella, että toinen jäsenvaltio ei ole maksanut omaa osuuttaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Valtuus

Valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin enintään 64 220 000 euron suuruisen valtiontakauksen Ukrainalle myönnettävän poikkeuksellisen lainamuotoisen makrotaloudellisen avun puitteissa myönnettävien lainojen ja lainasopimuksissa sovittavien ehtojen vakuudeksi sekä Euroopan unionin talousarvion yhteisen vararahaston vahvistamiseksi.