Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yhteensovittaminen.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Yhteiskunnan ja talouden toimintaympäristö on ollut suuressa murroksessa, jonka myötä näkymät yhteiskuntapolitiikan kehityskulusta ovat erityisesti lyhyemmällä aikavälillä vaikeasti ennakoitavissa. Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön, talouteen sekä huoltovarmuuteen eivät häivytä koronakriisin seurauksia ja muita toimintaympäristön muutostekijöitä, vaan korostavat niitä. Väestön ikääntyminen jatkuu, ja Suomi on tässä kehityksessä edelläkävijöiden joukossa. Kaupungistuminen ja globalisaatio saattavat muuttaa muotoaan ja hidastua, digitalisaatio ja työn tekemisen uudet muodot voivat edetä hyppäyksin, kuten nähdään siirtymässä hybridityöhön. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen vauhdittaminen ovat entistä tärkeämpiä tavoitteita toimintaympäristön murroksessa.

Euroopassa turvallisuuspoliittinen tilanne on muutoksessa sodan seurauksena, ja geopolitiikka on tehnyt vahvan paluun. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta toimintavuonna. Sodan vaikutukset globaaliin talouteen, politiikkaan ja kansainväliseen oikeusjärjestelmään lisäävät epävarmuutta pitkälle 2020-luvulle. Ukrainan tilanne edellyttää EU:lta entistä vahvempaa kriisinkestävyyttä ja kykyä vastata yhtenäisesti monialaisen kriisin synnyttämiin haasteisiin turvallisuuden, talouden ja energiakysymysten osalta. Tässä työssä korostuu kansainvälisten kumppanuuksien merkitys. Toimintaympäristön muutos heijastuu myös EU:n lainsäädäntötyöhön, jossa korostuvat ilmasto- ja digitaalisaatiotyö sekä oikeusvaltiokehityksen vahvistaminen ja kestävä talouspolitiikka.

Kriisit vaikuttavat Euroopan talouteen, Suomen talouden kehitykseen ja yritysten toimintaan. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden arvioidaan pysyvän voimassa pitkään. Venäjän hyökkäyksellä on vaikutusta omistajaohjaukseen ja valtio-omisteisiin yhtiöihin lisäten toimintaympäristön riskejä ja epävarmuutta.

Valtioneuvoston kansliassa keskitytään vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen aloittamiseen. Huhtikuussa 2023 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus määrittelee hallitusohjelmassaan uudet tavoitteet, jotka tulevat näkymään valtioneuvoston kanslian tavoitteissa ja toiminnassa. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa kattavaa kokonaiskuvaa muuttavassa toimintaympäristössä ja toimivaa yhteensovittamistyötä.

Valtioneuvoston toimitilasuunnitelman mukaisesti on tarkoitus toteuttaa valtioneuvoston toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet valtioneuvoston linnan korttelissa ja valtioneuvostokorttelissa 2023—2028 aikana. Kyseessä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhtenäisyyttä edistävä uudistushanke, joka mahdollistaa uudenlaisen toimintatavan ja -ympäristön vuosikymmeniksi eteenpäin.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

Painopiste Toiminnallinen tulostavoite
   
Pääministerin avustaminen valtioneuvoston johtamisessa Uuden hallituksen toiminnan edellytykset varmistetaan ja hallituksella on käytössään yhteensovitettu tieto ja kootut resurssit päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaan varaudutaan. Valtioneuvoston viestintä on yhtenäistä ja kattavaa. Valtioneuvoston viestintäympäristöä seurataan ja arvioidaan sekä mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen reagoidaan.
Hallitusohjelman toimeenpano Hallitusohjelman toimeenpanemiseksi asetetaan tarvittavat ministeriryhmät ja hallitusohjelman toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan. Yhteiskuntapolitiikan keskipitkän aikavälin kestävyyden arviointi toteutetaan hallituksen kehysriihen yhteydessä.
Suomen EU-politiikan johtaminen Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä kestävällä tavalla sekä edistää turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä EU:ssa. Suomi edistää tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä ennakoivasti ja yhteistyöhakuisesti.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka Ennustettavalla ja eteenpäin katsovalla omistajapolitiikalla turvataan valtion strategiset intressit. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, yritysvastuu- asioissa ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Valtionomistusten ratkaisuilla tuetaan hallituksen tavoitteita ja valtion omistusten tuotolla rahoitetaan valtion talousarviota tuloutustavoitteen mukaisesti.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset ja turvalliset työtä ja toiminnan jatkuvuutta tukevat toimintatavat, työvälineet, toimitilaratkaisut sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi. Yhteiset toimintatavat hyödyntävät sähköisiä, tehokkaita ja tietoturvallisia yhteisiä työvälineitä ja palveluja mahdollistaen tuloksellisen toiminnan. Valtioneuvostossa rakennetaan tehostettu valmius vastata kyberturvallisuuden uhkiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskansleri edistää kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen sekä muiden Suomen valtiojärjestyksen ja valtiosäännön perusarvojen ja -periaatteiden toteutumista valvomalla valtioneuvoston ja tasavallan presidentin sekä tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta. Hän valvoo myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Oikeuskansleri antaa presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. Hän valvoo tehtäväänsä hoitaessaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Oikeuskanslerin harjoittama ylin laillisuusvalvonta edistää näin perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista, luottamusta ylimpään valtiolliseen päätöksentekoon ja lakiin sekä eduskunnan ja hallituksen päätöksenteon sujuvuutta ja hyvän lainvalmistelutavan noudattamista.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria tämän tehtävien hoitamisessa. Oikeuskanslerinvirasto on valtioneuvoston yhteydessä oleva itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan.

Sukupuolten tasa-arvo

Pääministeri Marinin hallitusohjelma nimeää tavoitteekseen nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Valtioneuvoston kanslian työssä sukupuolten tasa-arvo näkyy muun muassa Agenda2030 tavoitteiden edistämisessä ja eri ohjelmien kokoonpanoissa sekä tasa-arvonäkökulman huomioimisessa mm. tietoperusteisen päätöksenteon tueksi organisoiduissa tiedepaneeleissa.

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle keskeinen prioriteetti EU-politiikassa. EU toimeenpanee tehokkaasti unionin tasa-arvostrategiaa.

Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 % sekä huolehditaan valtioneuvoston asettamien muiden tasa-arvotavoitteiden noudattamisesta.

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Toimikunta toteuttaa vuonna 2022 valmistunutta kestävän kehityksen toimikunnan strategiaa 2022—2030: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Kestävän kehityksen toimikunnan yhteydessä toimii myös ilmastopolitiikan pyöreä pöytä, jonka tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä ja näkymää siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla.

Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 192 232 148 3 972 196 352
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
153 189 148 1 946 155 283
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
10 366 2 026 12 392
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
980 980
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
7 759 7 759
25. Terveet tilat 2028
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
27. Kuurojen totuus- ja sovintoprosessi
(siirtomääräraha 3 v)
438 438
29. Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 000 19 000
10. Omistajaohjaus 5 700 0 340 000 345 700
87. Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
340 000 340 000
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
5 700 5 700
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 35 635 0 0 35 635
50. Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
35 635 35 635
30. Oikeuskanslerinvirasto 4 365 9 114 4 488
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 365 9 114 4 488
90. Muut menot 2 560 0 0 2 560
21. Kunniamerkit
(arviomääräraha)
700 700
66. Osallistumismaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
1 860 1 860
  Yhteensä 240 492 157 344 086 584 735

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 725 730 7341)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 610 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 39 henkilötyövuotta sekä enintään 70 erityisavustajaa ja 15 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.