Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2022

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 10 582 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2019 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2022 verokertymästä perustuu vuosien 2020 ja 2021 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2020—2022. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2020 ja 2021 tehdyt ja vuodelle 2022 esitettävät muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2020 verotuksen valmistumisesta. Vuosien 2021 ja 2022 verokertymäennusteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen covid-19-pandemian talousvaikutuksista, joiden ennustaminen on erittäin vaikeaa.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Palkkatulojen arvioidaan supistuneen vuonna 2020 covid-19-kriisin seurauksena ja palaavan kasvu-uralle vuonna 2021. Palkkatulojen supistuminen jäi vuonna 2020 pandemian alkuvaiheessa arvioitua pienemmäksi, samoin kuin työttömyysetuuksien kasvu. Työttömyysturvaetuuksien arvioidaan kasvaneen huomattavasti vuonna 2020 ja supistuvan vuosina 2021 ja 2022. Pääomatulojen arvioidaan supistuneen vuonna 2020 ja palaavan kasvu-uralle vuosina 2021 ja 2022. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2020
ennuste
milj. €
% 2021
ennuste
milj. €
% 2022
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 139 746 1,7 143 407 2,6 147 406 2,8
— palkkatulot 92 108 -0,1 95 332 3,5 98 669 3,5
— eläketulot 33 748 2,8 34 485 2,2 35 561 3,1
— työttömyysturvaetuudet 4 918 39,0 4 317 -12,2 3 637 -15,8
             
Pääomatulot, mistä 12 986 -2,7 14 476 11,5 14 952 3,3
— luovutusvoitot 4 865 15,6 5 275 8,4 5 455 3,4
— osinkotulot 4 278 -11,4 5 015 17,2 5 115 2,0

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Kotitalousvähennystä korotetaan vuosina 2022 ja 2023 kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Lisäksi kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta lämmitystapamuutosten tukemiseksi. Muutos on määräaikainen ja se on voimassa vuosina 2022—2027. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022—2025. Lisäksi asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuosina 2021—2023 viisi prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Verotuksen maksujärjestelyjen huojentaminen vuosina 2020 ja 2021 siirtää verokertymää näiltä vuosilta vuodelle 2022. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2022 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus verokertymään
vuonna 2022
Vaikutus maksuunpantujen verojen määrään verovuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -233 -254
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 6 7
Kotitalousvähennyksen korottaminen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta -16 -32
Kotitalousvähennyksen korottaminen öljylämmityksestä luopumisen osalta -3 -6
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamien -2 -2
Yhteensä -248 -287
— josta verotuottoa lisäävät 6 7
— josta verotuottoa vähentävät -254 -294
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun 22 -

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2019—2022 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2019
toteutuma
2020
ennuste
2021
ennuste
2022
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 666 5 753 6 053 6 121
Pääomatulovero 3 049 3 091 3 440 3 549
Yleisradiovero 504 511 514 524

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2022 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 9 598
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 460
Yleisradiovero 524
Yhteensä 10 582

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2022 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2019. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Vuoden 2022 ennusteessa, samoin kuin vuoden 2021 ennusteessa, merkittävin riski liittyy covid-19-kriisin vaikutusten arviointiin.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 51 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,9 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,3 mrd. euroa) v. 2022. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 10 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa vuonna 2022 kotitalousvähennyksen korottaminen ja työsuhdeautojen verotuen laajentaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2020—2022 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2020 2021 2022
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 850 3 575 3 675
Työtulovähennys 3 639 3 810 3 805
Kotitalousvähennys 365 385 430
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 205 190 195
Valtionverotuksen eläketulovähennys 235 185 230
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 75 60 60
Lapsilisien verovapaus 490 490 490
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 980 985 985
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 52 25 15
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 100 4 300 4 300
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 213 3 272 3 212
Yhteensä 18 704 18 777 18 897
     

2022 talousarvio 10 582 000 000
2021 III lisätalousarvio -107 000 000
2021 I lisätalousarvio 207 000 000
2021 talousarvio 9 712 000 000
2020 tilinpäätös 9 317 154 368

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 3 983 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2022 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2020 vuoteen 2022. Arvio verovuoden 2022 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu lisäksi verovuoden 2020 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2021 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouden kehityksessä ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Vuosien 2021 ja 2022 verokertymäennusteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen covid-19-pandemian talousvaikutuksista.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2019 2020
ennuste
2021
ennuste
2022
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 1,1 1,7 6,2 5,9
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 5 821 5 467 5 631 5 958
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,70 57,87 55,66 65,75

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisten infrastruktuurihankkeiden korkovähennysrajoituksen poistamisesta. Muutos pienentää valtion yhteisöveron kertymää vuonna 2022 noin 8 milj. eurolla ja maksuunpanoa vuositasolla noin 10 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksen verotuottovaikutukset kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Kompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuotto kunnille on neutraali. Osana covid-19-pandemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2021. Yhteisöverokertymän jaksotuksesta johtuen muutoksen arvioidaan vähentävän valtion yhteisöveron tilityksiä vuonna 2022 edelleen noin 80 milj. eurolla. Verotuksen maksujärjestelyjen huojentaminen vuosina 2020 ja 2021 siirtää verokertymää näiltä vuosilta yhteensä 7 milj. euroa vuodelle 2022.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy lähes 30 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy suurin osa saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät yrityksille takaisin maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2022 kertyy vielä veroja verovuosilta 2021 ja 2020.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2022

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2023 445
— verovuodelta 2022 4 844
— verovuodelta 2021 760
— aikaisemmilta verovuosilta 36
Yhteensä 6 085
— josta valtion osuus 3 983

Elinkeinoverotuksessa on tunnistettu 36 verotukea tai -sanktiota, joista 19:lle on voitu laskea arvio verotuen suuruudesta. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Yhteisöveromomentille kohdistuvista verotuista merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, verovuositasolla arvioituna yhteensä n. 942 milj. euroa vuonna 2022, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 383 milj. euroa. Irtaimen käyttömaisuuden poistojen osalta edellä arvioitu summa sisältää myös ansio- ja pääomatuloveromomentille kohdistuvaa verotukea. Irtaimen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta kasvatettiin verovuosille 2020—2023, mikä myös kasvatti verotuen määrää. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin riippuvat verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Jaksotusluonteisille verotuille arvio voidaan esittää joko verovelan korkona tai verovuositason vaikutuksena; ks. Verotuet Suomessa 2009 -raportti (VATT 2010).

Merkittävimmät verotuet (milj. euroa)

  2020 2021 2022
       
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistaminen1) 881 933 942
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapaus 365 374 383
Asuintalovaraus2) 79 81 83
Tonnistovero 21 22 22
Työnantajan koulutusvähennys3) 12 12 13
Takuuvaraus2) 10 10 11
Tutkimusyhteistyön lisävähennys 2021—2025 - 8 8

1) Verovuositason arvio. Summa sisältää myös ansio- ja pääomatuloveromomentille kohdistuvaa verotukea.

2) Verovuositason arvio. Verovelan korko arviolta 0 milj. euroa vuonna 2022.

3) Summa sisältää myös ansio- ja pääomatuloveromomentille kohdistuvaa verotukea.


2022 talousarvio 3 983 000 000
2021 III lisätalousarvio -5 000 000
2021 talousarvio 3 213 000 000
2020 tilinpäätös 2 787 601 286

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 22 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2020 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 103 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,08 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

Korkotulojen lähdeveron veropohjan keskeisten tekijöiden arvioitu kehitys

  2020
toteutuma
2021
ennuste
2022
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 7,6 4,2 2,8
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,08 0,05 0,07

2022 talousarvio 22 000 000
2021 talousarvio 31 000 000
2020 tilinpäätös 35 899 629

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 855 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 140 milj. euroa vuonna 2022.


2022 talousarvio 855 000 000
2021 III lisätalousarvio -84 000 000
2021 I lisätalousarvio 138 000 000
2021 talousarvio 846 000 000
2020 tilinpäätös 797 254 567