Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

12. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tasePDF-versio

Luku sisältää talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitoskonsernien (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta 1.1.—30.6.2023 ja kokonaistaseen tilanteesta 30.6.2023. Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio-oikeushenkilöstä).

Talousarviotalouden ja talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpitotapahtumista eliminoidaan sisäiset tuotot ja kulut sekä saatavat ja velat hyödyntäen sisäisille erille erikseen määriteltyjä liikekirjanpidon tilejä sekä kumppanikoodia. Valtion liikelaitoskonsernien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat eliminoidaan niiden raportoiminen lukujen perusteella.

12.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2023

Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2023 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.

Alkuvuoden 2023 kokonaislaskelmissa on nähtävissä hyvinvointialueiden 1.1.2023 alkanut toiminta. Sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uudistuksen myötä kuntien verotuloja siirrettiin valtiolle hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Valtion saamat verot ja veroluontoiset maksut kasvoivat yhteensä 5 893 milj. eurolla, siirtotalouden kulut hyvinvointialueille kasvoivat 12 304 milj. eurolla ja vastaavasti siirtotalouden kulut paikallishallinnolle pienenivät 4 260 milj. eurolla.

Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) yhteenlaskettu kulujäämä on kasvanut rahastotaloutta lukuun ottamatta alkuvuonna 2023 suhteessa vertailukauteen merkittävästi. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2023 oli 6 899 (2 014) milj. euroa ja se on kasvanut 4 885 milj. euroa.

Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 696 (678) milj. euroa suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu kulujäämä.

Tuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta 1.1.—30.6.2023 ja 1.1.—30.6.2022 (milj. euroa)

  Talousarviotalouden kulujäämä Rahastojen
tuottojäämä
Liikelaitoskonsernien voitto Kokonaislaskelmien kulujäämä
         
1—6/2022 -2 091 644 111 -2 014
1—6/2023 -6 966 689 75 -6 899

Kokonaistuotto- ja kululaskelmassa esitetään erillisinä osakokonaisuuksien tuotto- ja kululaskelmat, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, ja näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma 1.1.—30.6.2023 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 1.1.—30.6.2023 1.1.—30.6.2022
             
TOIMINNAN TUOTOT            
Maksullisen toiminnan tuotot 426 742 27 090 208 187 5 944 656 075 801 844
Vuokrat ja käyttökorvaukset 15 020 1 642 474 130 410 066 80 726 58 022
Muut toiminnan tuotot 433 825 1 193 176 5 512 437 899 1 194 614 1 345 754
             
TOIMINNAN KULUT            
Aineet, tarvikkeet ja tavarat            
Ostot tilikauden aikana 333 406 93 121 75 019 2 689 498 857 592 900
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 254 -73 460 1 112   -72 093 30 833
Henkilöstökulut 2 847 268 5 915 80 023 422 309 2 510 897 2 329 622
Vuokrat 456 460 2 189 59 993 410 066 108 576 86 992
Palvelujen ostot 1 693 004 37 587 203 565 18 530 1 915 627 1 642 755
Muut kulut 944 458 5 292 54 699 316 1 004 134 686 323
Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) 31       31 -49
Valmistus omaan käyttöön -55 619   -2 776   -58 394 -51 944
Poistot 656 805 7 865 126 312   790 982 772 714
             
JÄÄMÄ I -6 000 481 1 143 399 89 882   -4 767 200 -3 884 526
             
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT            
Rahoitustuotot 805 004 383 784 7 248 86 290 1 109 746 1 331 172
Rahoituskulut -1 633 415 -60 993 -54 840 6 290 -1 742 958 -1 049 938
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta2)     495   495 4 583
             
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT            
Satunnaiset tuotot 188 964 532   -173 232 16 263 43 592
Satunnaiset kulut -905 -173 232   173 232 -905 -1 682
             
JÄÄMÄ II -6 640 834 1 293 490 42 785   -5 384 559 -3 556 798
             
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT            
Tuotot            
Paikallishallinnolta 7 227       7 227 7 059
Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä 794 258       794 258 755 368
Muut siirtotalouden tuotot 1 094 405   32 045 1 095 245 31 205 114 387
Kulut            
Paikallishallinnolle pl. hyvinvointialuehallinto 3 890 137 16 401     3 906 538 8 167 017
Hyvinvointialuehallinnolle 12 303 449 216     12 303 665  
Sosiaaliturvarahastoille 7 904 561       7 904 561 7 381 207
Elinkeinoelämälle 1 335 209 51 364   32 045 1 354 528 1 343 510
Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 667 015 58 726     1 725 741 1 604 410
Kotitalouksille 2 452 124 3 609     2 455 734 2 315 092
Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille 1 148 376 252 329     1 400 704 1 576 277
Ulkomaille 534 103       534 103 421 441
Muut siirtotalouden kulut 2 897 746 346 265   344 900 2 899 111 2 788 885
             
JÄÄMÄ III -38 877 664 564 581 74 830   -39 036 553 -28 277 824
             
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA            
Verot ja veronluonteiset maksut 31 802 803 124 156   -101 885 32 028 844 26 135 617
Muut pakolliset maksut 108 809       108 809 127 866
  31 911 612 124 156   -101 885 32 137 653 26 263 483
Vähemmistöosuus2)     22   22 14
             
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -6 966 052 688 736 74 852 696 415 -6 898 878 -2 014 327

1) Valtio, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä.

2) Rivit Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, Vähemmistöosuus: sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2023 vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan:

  • — Toiminnan tuotot vähenivät 274 milj. euroa ja olivat 1 931 (2 206) milj. euroa.
  • — Toiminnan kulut kasvoivat 608 milj. euroa ja olivat 6 699 (6 090) milj. euroa. Suurin kasvu oli muissa kuluissa 318 milj. euroa, missä eniten kasvoivat maanpuolustuskalustojen hankinnat. Myös palvelujen ostot olivat lievästi kasvaneet.
  • — Rahoituskulut kasvoivat 693 milj. euroa ja ne olivat 1 743 (1 050) milj. euroa. Suurimmat vaikutukset olivat korkokuluissa ja emissiotappioissa.
  • — Rahoitustuotot vähenivät 221 milj. euroa ja olivat 1 110 (1 331) milj. euroa. Tähän vaikutti saatujen osinkojen ja muun voitonjaon pienentyminen 341 milj. eurolla.
  • — Siirtotalouden kulujen vertailukelpoisuus muuttui hyvinvointialueiden ja siitä johtuvan sektorijaon muutoksen myötä. Siirtotalouden kulut kasvoivat yhteensä 8 887 (-228) mrd. euroa edellisvuodesta.
  • — Tuotot veroista ja veronluonteisista maksuista kasvoivat 5 893 milj. euroa ja olivat 32 029 milj. euroa, mikä aiheutui pääosin ansio- ja pääomatuloverojen, yhteisöverojen sekä arvonlisäverojen verotuottojen kasvusta. Merkittävin kasvu johtuu hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvästä verotulojen vuoden 2023 ansio- ja yhteisöverojen jako-osuuksien muutoksesta.
  • — Senaatti Kiinteistöt olivat tehneet arvonalennuksia yhteensä 54 milj. eurolla, jonka vuoksi sen tulos painui 1,3 milj. euroa alijäämäiseksi.

12.2. Valtion kokonaistase 30.6.2023

Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.

Alkuvuonna 2023 edellisvuoden tavoin kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä ja rahavaroista maksamalla. Valtion kokonaistaseen loppusumma on kasvanut 30.6.2022 ja 30.6.2023 välillä 4 244 (3 314) milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 13 894 (6 352) milj. euroa ja rahoitusvarat pienenivät 4 757 (2 246) milj. euroa vertailukauteen nähden. Toisaalta muiden euromääräisten sijoitusten, jotka muodostuvat sekä vakuudellisista että vakuudettomista sijoituksista, määrä kasvoi 5,9 mrd. euroa ollen yhteensä 10,9 mrd. euroa. Nämä sijoitukset sisältävät valtion koronvaihtosopimusten vastapuolille annetut käteisvakuudet.

Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, että näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistase 30.6.2023 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 30.6.2023 30.6.2022
             
VASTAAVAA            
KANSALLISOMAISUUS        
Maa- ja vesialueet 56 773   1 050 945 1 731 1 105 987 1 076 503
Rakennusmaa- ja vesialueet 16 397   32 296   48 693 54 279
Rakennukset 423 955   261 306   685 261 665 151
Muu kansallisomaisuus 62 389       62 389 60 807
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 42 183       42 183 25 587
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET            
Aineettomat oikeudet 33 460 109 203   33 772 29 881
Muut pitkävaikutteiset menot 755 594   11 573   767 168 784 831
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 436 750   3 124   439 873 424 860
             
AINEELLISET HYÖDYKKEET        
Maa- ja vesialueet 8 476 1 182 2 891 716   2 901 374 2 905 000
Rakennusmaa- ja vesialueet 1 177 121   410 230   1 587 351 1 580 359
Rakennukset ja rakennelmat 238 366 3 697 2 984 569   3 226 632 3 213 977
Rakenteet 17 864 495   66 219   17 930 713 18 133 172
Koneet ja laitteet ja kalusteet 644 967 12 095 13 249   670 310 640 253
Muut aineelliset hyödykkeet 11 011 35 978 104 404   151 393 149 787
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 549 284   711 344 54 210 2 206 418 1 560 734
             
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
Käyttöomaisuusarvopaperit 15 008 003 333 696 5 282   15 346 982 15 213 815
Liikelaitoskonsernien peruspääomat ja muun oman pääoman ehdoin sijoitetut pääomat 6 080 092     6 080 092   -354
Euromääräiset sijoitukset 6 322 693 14 385 720     20 708 413 19 308 749
Valuuttamääräiset sijoitukset   5 363 217     5 363 217 5 169 232
Osuudet omistusyhteysyrityksissä2)     238 520   238 520 276 628
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 2)            
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 50 130 313 20 135 694 7 440 433   71 572 138 69 390 923
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS            
VAIHTO-OMAISUUS          
Aineet ja tarvikkeet 563 156       563 156 519 603
Keskeneräinen tuotanto 4 732       4 732 5 124
Valmiit tuotteet/Tavarat 76 274 1 485 795 13 489   1 575 558 1 568 083
Muu vaihto-omaisuus     29 098   29 098 27 240
             
PITKÄAIKAISET SAAMISET            
Pitkäaikaiset saamiset 4 995 707 18 777 42 280 1 570 045 3 486 720 3 720 811
             
LYHYTAIKAISET SAAMISET            
Myyntisaamiset 75 857 13 288 54 907 14 297 129 755 171 556
Lainasaamiset 231 675 1 624 553   245 000 1 611 228 1 414 679
Siirtosaamiset 32 260 145 210 54 948 108 226 124 192 81 034
Muut lyhytaikaiset saamiset 182 838 42 757 7 287 10 081 222 801 187 788
Ennakkomaksut 1 805 593 5 047     1 810 639 891 053
             
RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET          
Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot   196 818     196 818 289 821
Muut euromääräiset sijoitukset 10 936 503       10 936 503 5 056 916
Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen ostot            
             
RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT 2 520 368 6 182 237 288 280 6 008 112 2 982 774 7 739 868
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 21 424 963 9 714 483 490 289   23 673 975 21 673 575
             
VASTAAVAA YHTEENSÄ 72 156 973 29 850 177 9 275 269 14 091 793 97 190 625 92 946 825
             
VASTATTAVAA            
OMA PÄÄOMA            
Valtion pääoma 1.1.1998 -30 048 198       -30 048 198 -30 048 198
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat   -23 893 578     -23 893 578 -22 417 951
Liikelaitoskonsernien pääomat     6 081 822 6 081 822    
Talousarviosiirrot   -718 300   -718 300    
Edellisten tilikausien pääoman muutos -56 588 355 53 306 923 908 707 -80 000 -2 292 726 1 000 647
Tilikauden tuotto-/kulujäämä -6 966 052 810 722 74 852 696 415 -6 898 878 -2 014 327
             
VÄHEMMISTÖOSUUS            
Vähemmistöosuus2)     4 631   4 631 4 683
             
RAHASTOJEN PÄÄOMAT            
Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 10 701       10 701 10 155
             
VARAUKSET            
Varaukset     20 781   20 781 18 309
             
VIERAS PÄÄOMA            
PITKÄAIKAINEN            
Otetut euromääräiset lainat 127 908 467 349 023 1 642 952 1 559 948 128 340 493 119 579 267
Otetut valuuttamääräiset lainat 609       609 573
Pitkäaikaiset siirtovelat 66 323       66 323 84 005
Muut pitkäaikaiset velat 301 119       301 119 352 147
             
LYHYTAIKAINEN            
Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 5 832 866       5 832 866 5 204 666
Talousarvion ulkopuol. olevien valtion rahastojen yhdystilit 6 008 112     6 008 112    
Lyhytaikaiset lainat 18 259 529   281 585 255 097 18 286 017 13 524 373
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 410 011       410 011 747 103
Saadut ennakot 331 296   76 810 54 210 353 896 316 126
Ostovelat 322 405 4 180 56 868 1 107 382 345 405 780
Siirtovelat 1 444 619 45 659 81 364 3 275 1 568 366 1 510 188
Muut lyhytaikaiset velat 4 863 525 67 534 44 897 230 107 4 745 849 4 669 340
Virhetilit -4       -4 -60
             
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 165 748 877 466 396 2 184 475 8 111 856 160 287 892 146 393 507
             
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 72 156 973 29 972 163 9 275 269 14 091 793 97 190 625 92 946 825

1) Valtio ei laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä. Valtion talousarviotalouden ja liikelaitoskonsernien kirjaukset koskien liikelaitoskonsernien omaa pääomaa ja muuta omaa pääomaa eivät tästä syystä täsmänneet 30.6.2021 ja 30.6.2020, minkä vuoksi näille tileille jäi saldoa.

2) Rivit Osuudet omistusyhteysyrityksissä, Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.

12.3. Taseen ulkopuoliset valtiontakaukset ja -takuut

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2022 tilinpäätöksessä yhteensä 215,7 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, noin 97,0 mrd. euroa.

Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2023 yhteensä 67,7 mrd. euroa. Vastuut vähenivät vuodenvaihteesta 0,76 mrd. euroa, mikä johtui pääosin Finnveran vastuumäärien supistumisesta.

Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien päätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli kesäkuun lopussa yhteensä 148,6 mrd. euroa (147,3 mrd. euroa per 31.12.2022). Laskennallinen käytettävissä oleva enimmäismäärä kasvoi siis 1,3 mrd. eurolla vuodenvaihteen tilanteesta. Käytettävissä olevan enimmäismäärän kasvu johtui pääasiassa Valtion asuntorahaston vastuiden ja opintolainakannan kasvusta sekä uusista takausohjelmista. Uusia takausohjelmia olivat sähköyhtiöiden maksuvalmiuslainojen takausohjelma (enimmäismäärä 600 milj. euroa) sekä takaus Euroopan unionin rahoitusavulle Ukrainaan (enimmäismäärä 64 milj. euroa). Kummassakaan takausohjelmassa ei ollut voimassa olevia vastuita raportointiajankohdalla 30.6.2023.

Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2023 yhteensä 19,1 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakennuslainoihin sekä yksityishenkilöiden omistusasuntolainoihin.

Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena myönnettyjen valtiontakauksien ja -takuiden vastuumäärät ovat kääntyneet laskuun, kun uusia lainoja ei ole ohjelmien puitteissa enää nostettu ja vanhat lainat ovat alkaneet lyhenemään. Voimassa olevat koronatakaukset liittyvät kotimaisiin yritysrahoitusjärjestelyihin, EU:n puitteissa perustettuihin kriisinhallintavälineisiin sekä Covid-19-rokotteiden vakuuttamiseen.

Voimassa olevat valtiontakaukset ja -takuut sekä käytettävissä oleva enimmäismäärä 30.6.2023 (mrd. euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Voimassa 30.6.2023 Käytettävissä enimmäismäärä
                     
Finnvera 22,6 22,6 27,7 30,3 32,6 31,6 32,1 33,3 33,2 73,2
Opintolainat 2,0 2,3 2,7 3,4 4,0 4,5 5,0 5,3 6,0 6,3
ERVV1) 6,2 6,3 7,0 7,0 7,0 6,8 6,6 6,8 6,7 14,0
Suomen Pankki 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,6 0,8 0,8 0,9 7,7
Valtion rahastot2) 12,3 13,2 13,8 14,6 15,5 16,5 17,7 18,3 19,2 23,0
Covid-19-tukitoimet3)           1,4 1,4 1,4 1,3 2,3
Muut4) 0,6 1,1 0,6 0,8 0,5 0,5 0,6 0,5 0,4 22,1
YHTEENSÄ 44,2 46,1 52,3 56,6 60,2 62,0 64,2 66,3 67,7 148,6

1) Euroopan rahoitusvakausväline

2) Sisältää Valtion asuntorahaston, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja Huoltovarmuusrahaston, joiden takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan.

3) Sisältää koronavirusepidemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (EU Covid-19 -takuurahasto, viimeisin tieto sopimuskannasta on ajankohdalta 31.3.2023), kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille sekä covid-19-rokotteiden vakuutustakuun vakuutusyhtiöille.

4) Sisältää energiayhtiöiden laina- ja takausohjelman, sähköyhtiöiden maksuvalmiuslainojen takausohjelman, Invest EU -lainaohjelman back-to-back takauksen, Ukrainan rahoitusavun, Teollisen yhteistyö rahasto Oy:n (Finnfund) takaukset, Nammo Vihtavuoren takauksen, Finavia Oyj:n takaukset, poikkeusolojen vakuutustakuun vakuutuslaitoksille sekä taidenäyttelytakuut. Käytettävissä oleva enimmäismäärä sisältää 10 mrd. euron määräisen vakuutustakuun, jonka tarkoituksena on varmistaa väestön toimeentulon tai talouselämän turvaamisen kannalta välttämättömien vahinkovakuutusten saaminen poikkeusoloissa.

12.4. Liikenneväylien korjausvelka

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,4 mrd. euroa 31.12.2022. Liikenneväylät muodostivat 41,0 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 49,8 mrd. euroa.

Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 31.12.2022 (mrd. euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
                     
Väylärakenteet ja maapohjat 19,1 19,6 19,6 19,8 19,9 20,1 20,0 20,2 20,3 20,4
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 22,0 22,5 22,7 23,1 23,1 24,7 25,0 25,6 25,8 26,9
Muu käyttöomaisuus 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,1 2,3 2,4 2,4
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. 42,9 43,8 44,1 44,7 44,8 46,8 47,1 48,1 48,5 49,8

Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2022 (milj. euroa)

  Tie Rata Vesi Väylät yhteensä
  Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos
                         
2000 291 399 -107 282 203 78 5 15 -10 578 617 -38
2001 224 399 -175 143 211 -68 6 16 -10 372 626 -253
2002 591 488 103 250 224 26 15 14 1 857 726 131
2003 398 508 -110 290 229 61 8 14 -6 696 751 -55
2004 628 555 73 348 137 211 1 14 -12 977 706 271
2005 420 582 -161 303 148 155 6 12 -6 729 742 -13
2006 425 609 -184 255 141 115 11 12 0 692 761 -69
2007 455 633 -178 256 153 103 9 11 -2 721 797 -77
2008 642 484 158 363 162 202 6 12 -6 1 011 658 353
2009 753 507 245 357 179 178 5 12 -7 1 115 699 416
2010 542 515 27 381 239 142 29 10 19 951 764 188
2011 619 536 83 320 243 76 5 10 -5 944 789 155
2012 504 560 -56 372 246 126 0 10 -9 877 816 61
2013 481 562 -81 412 160 252 8 10 -2 901 732 169
2014 729 579 149 427 162 266 8 10 -2 1 164 751 413
2015 559 596 -38 259 174 85 6 11 -5 823 781 43
2016 629 610 20 315 187 127 19 9 9 963 807 156
2017 589 630 -41 302 197 105 17 10 8 908 837 71
2018 802 649 154 314 207 107 23 10 13 1 140 866 274
2019 512 644 -132 197 213 -16 42 11 31 751 868 -116
2020 790 649 141 308 220 88 27 12 16 1 125 881 244
2021 589 681 -91 363 226 137 16 13 2 968 920 48
2022 571 688 -117 509 234 275 21 14 7 1 102 936 166
  12 744 13 063 -319 7 328 4 496 2 832 295 271 24 20 367 17 830 2 537

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta tieväyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 319 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit. Investointien ja poistojen negatiivista erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2 832 milj. euroa ja vesiväylien 16 milj. euroa suuremmat kuin poistot.

12.5. Valtion investoinnit

Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2017—2022 ja alkuvuodelta 2023. Talousarviotalouden osalta investoinnit on laskettu kansallisomaisuuden, käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten sekä pitkäaikaisten saamisten nettokertyminä. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten, vaihto-omaisuuden sekä pitkäaikaisten saamisten nettokertyminä oikaistuna tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien investoinnit ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen ilmoittamia rahamääräisiä investointeja.

Tarkasteluajanjaksolla vuosina 2017—2022 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat vuosittain keskimäärin 1,3 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien vuosittain keskimäärin 381 milj. euroa. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,4 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien tekemien investointien määrä vuosina 2017—30.6.2023 (milj. euroa)

TALOUSARVIOTALOUS 2017 2018 2019 2020 2021 2022 30.6.2023
               
KANSALLISOMAISUUS 12 15 12 15 18 28 16
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 64 95 97 73 69 84 47
AINEELLISET HYÖDYKKEET              
Maa- ja vesialueet (sis. Rakennusmaa- ja vesialueet) 17 18 15 20 18 16 5
Rakennukset ja rakennelmat 6 4 4 8 5 7 4
Rakenteet 841 936 837 1 028 957 1 072 270
Koneet ja laitteet 84 99 100 123 84 114 40
Kalusteet 2 4 2 2 2 2 1
Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 0 0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 26 18 28 51 47 154 329
Valmistus omaan käyttöön1) 178 116 176 197 179 174 56
Yhteensä 1 229 1 305 1 272 1 517 1 379 1 651 766
               
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET              
Käyttöomaisuusarvopaperit -148 -231 68 378 -428 7 39
Pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 100 56 -66 196 627 1 170 299
Pitkäaikaiset saamiset -201 -2 057 184 237 256 -45 77
Yhteensä -248 -2 232 186 811 455 1 132 414
               
Talousarviotalous yhteensä 981 -927 1 458 2 328 1 834 2 783 1 180
               
TALOUSARVION ULKOPUOLISET VALTION RAHASTOT              
Valtion Eläkerahasto 244 838 154 -49 794 758 268
Huoltovarmuusrahasto 38 -189 150 10 388 -98 -92
Valtion asuntorahasto -577 -479 -481 -425 -411 -356 0
Muut valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot 419 22 111 -178 5 109 27
Rahastot yhteensä 123 192 -66 -642 776 413 203
               
LIIKELAITOSKONSERNIT2)              
Metsähallituskonserni 19,1 27,7 10,7 20 20 39 15
Senaatti-kiinteistöt konserni 238,1 251,9 311,1 435 411 503 205
Liikelaitoskonsernit yhteensä 257,2 279,7 321,8 456 431 542 220
               
Kaikki yhteensä 1 361,6 -454,8 1 714,4 2 142 3 041 3 738 1 603

1) Vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna laskelmaa on täydennetty lisäämällä investointeihin myös tieto valmistuksesta omaan käyttöön.

2) Tiedot sisältävät liikelaitoskonsernien raportoimat rahamääräisten investointien määrät.

12.6. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet

Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n, Neste Oil Oyj:n ja SSAB:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2022 yhteensä 5,8 mrd. euroa ja markkina-arvo 19,7 mrd. euroa. Markkina-arvo on pienentynyt alkuvuodesta yhteensä 4,5 mrd. euroa ollen 4.8.2023 yhteensä 15,2 mrd. euroa. Neste Oil Oyj:n osakekurssin heikentymisen vaikutus oli yhteensä 2,9 mrd. euroa.

Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina 2015—2022 ja 4.8.2023 (mrd. euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 4.8.2023
                   
Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo 10,2 11,5 15,2 15,5 18,9 26,0 25,0 19,7 15,2
Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 5,7 5,7 5,7 5,1 5,1 5,5 5,7 5,8 5,8
Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus 4,5 5,8 9,5 10,4 13,8 20,5 19,3 13,9 9,4

12.7. Negatiivinen oma pääoma

Sekä valtion talousarviotalouden taseen että valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma 30.6.2023 -63,1 (-53,5) mrd. euroa on rahastojen ja liikelaitoskonsernien positiivisten omien pääomien takia talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa -93,6 (-84,0) mrd. euroa olennaisesti pienempi.

Oman pääoman kehitys vuosina 2015—2022 ja 30.6.2023 (mrd. euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 30.6.2023
                   
Talousarviotalouden oma pääoma -55,1 -59,0 -62,0 -61,2 -62,8 -75,5 -81,9 -86,6 -93,6
Rahastojen oma pääoma1) 26,5 27,0 27,4 27,5 28,0 28,1 29,5 29,4 29,4
Liikelaitoskonsernien oma pääoma1) 6,7 6,8 6,9 6,9 7,0 7,0 7,0 7,1 7,1
Kokonaistaseen oma pääoma -27,7 -31,5 -33,7 -32,8 -33,9 -46,5 -51,4 -56,2 -63,1

1) Rahastojen ja liikelaitoskonsernien oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta.

Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.

Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.

Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.