Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2015

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2015 neljänneksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti.

Vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan lisääntyvän vain niukasti, 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa vajaan prosentin, ja tuonti supistuu. Viennin lisäksi talouden aktiviteettia tukee varsinaisesti vain yksityinen kulutus. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin. Työllisten määrän arvioidaan jäävän 0,7 % edellisvuotta alhaisemmaksi ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan päälle 9½ prosentin työvoimasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nopea nousu. Ansiotaso nousee palkkamaltin seurauksena aiempia vuosia hitaammin tänä vuonna, 1,1 %. Kuluttajahinnat laskevat niukasti, 0,1 %, koska etenkin energiakustannukset ovat laskeneet. Valtion verotoimet nostavat kuitenkin kuluttajahintoja tänäkin vuonna.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät rahoitusaseman epätasapainoa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina, joskin velkasuhteen kasvu hidastuu.

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota korotetaan nettomääräisesti noin 33 milj. eurolla. Ansio- ja pääomatuloveron arviota alennetaan 135 milj. eurolla lähinnä aiempien vuosien lähdeveron palautuksista johtuen.

Senaatti-kiinteistöjen tuloutusta koskevaa arviota korotetaan 160 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 tuloksen perusteella tuloutetaan vuonna 2015 60 milj. euroa aiemmin ennakoitua vähemmän. Toisaalta tuloutusta korottaa 220 milj. euron Senaatti-kiinteistöjen toteuttamat yliopistokiinteistöyhtiöiden myynnit.

Sekalaisten tulojen arviota alennetaan nettomääräisesti noin 95 milj. euroa. Merkittävin vaikutus on EU:lta maaseudun kehittämiseen saatuja tuloja koskevan arvion alenemisella. Valtiolle takaisin maksettavien lainojen tuloarviota korotetaan noin 103 milj. eurolla ennenaikaisen viennin jälleenrahoituslainan takaisinmaksun vuoksi. Lisäksi tuloarvioissa on huomioitu Suomen EU:n AMIF-rahaston (EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) hätäapuosuutena 8 milj. euroa. Summa täsmentyy myöhemmin.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen noin 33 milj. euron nettomääräinen lisäys ja määrärahojen noin 2 milj. euron nettomääräinen lisäys huomioon ottaen vuoden 2015 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta noin 31 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2015 arvioidaan noin 5,2 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2015 lopussa arvioidaan olevan 100 mrd. euroa, mikä on noin 49 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2014
Tilinpäätös
2015
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
2015
Hallituksen
esitys
2015
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
54 234 54 385 2 54 387
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 713 1 593 - 1 593
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
47 671 49 112 33 49 145
— Verotulot 39 271 39 927 -135 39 792
— Muut tulot 8 400 9 185 168 9 353
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
5 554 5 273 -31 5 241
— Nettolainanotto 5 371 5 323 -31 5 291
— Velanhallinta 183 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan vähennettäväksi noin 64 milj. eurolla. Vuodelle 2015 budjetoitujen kehysmenojen taso olisi 42 346 milj. euroa.

Kehykseen kuuluvien menojen taso vuodelle 2015 oli vuoden 2015 ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen, Stubbin hallituksen lopettaessa 42 182 milj. euroa. Kun tähän lisätään Sipilän hallituksen sopima vuosittainen 300 milj. euron lisäbudjettivaraus ja alla olevassa taulukossa luetellut kehyksen rakennemuutokset 71,6 milj. euroa, saadaan vuoden 2015 kehystasoksi 42 553 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 208 milj. euroa, joka voidaan siirtää vuodelle 2016 käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin, ellei se tule käytetyksi myöhemmin vuonna 2015 lisätalousarvioissa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2015 2016 2017 2018 2019
             
26.20.70 Super Puma -koneiden hankintamäärärahan uudelleenbudjetointi 15,6        
27.10.18 Puolustusmateriaalihankintojen uudelleenbudjetointi kolmen hankinnan osalta 55,1        
29.40.55 Ammattikorkeakoulujen alv-kompensaation tarkistus vuosien 2014 ja 2015 vuokrien sekä vuoden 2014 investointien osalta 39,5        
31.10.79 EU TEN -tukea vastaavan määrärahan osoittaminen E 18 Hamina—Vaalimaa -hankkeen menoihin ja E 18 Koskenkylä—Kotka -hankkeen uudelleenbudjetointi 2,0        
31.40.50 Valtakunnallisen laajakaistahankkeen uudelleenbudjetointi 2,5        
32.50.64 Suomen rakennerahasto-ohjelman maksatusten ajoitusmuutos -14,0 14,0      
32.60.40 Merituulivoimahankkeen ajoitusmuutos -10,0   10,0    
32.60.41 LNG-terminaalien investointituen ajoitusmuutos -19,0 8,9 3,5 6,6  
Yhteensä   71,6 22,9 13,5 6,6 0,0

Turvapaikanhakijat

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan 48,2 milj. euron ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin 13,1 milj. euron lisäystä. Ehdotus perustuu 30 000—40 000 turvapaikanhakijaan vuonna 2015.

Muiden tuomioistuinten toimintamenoihin ehdotetaan 150 000 euron lisäystä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyviin menoihin. Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 23,1 milj. euron lisäystä turvapaikanhakijoiden oikeusapuasioiden määrän kasvun ja palkkioiden sekä oikeudenkäyntikulujen määrän kasvun johdosta.

Pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten arvioitua suuremman määrän vuoksi valtionkorvauksiin kunnille ehdotetaan lisäystä 9,4 milj. euroa. Tämä lisäys ei aiheudu tämän vuoden korkeista hakijamääristä, vaan on kyse arvion tarkentumisesta.

Kriisinhallinta

Kriisinhallinnan menoissa on muutoksena huomioitu osallistuminen Irakin koulutusoperaatioon ja Välimeren operaatioon ihmissalakuljetusten torjumiseksi. Operaatioiden kustannukset rahoitetaan käyttösuunnitelmien muutoksin ja sisäisin siirroin, minkä vuoksi kriisinhallinnan menoihin ei ehdoteta lisämäärärahaa.

Sisäministeriön hallinnonala

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönoton kohonneisiin kustannuksiin osoitetaan 1,6 milj. euroa, mistä puolet on siirtoa pelastustoimen toimintamenoista.

Puolustusministeriön hallinnonala

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 900 000 euron lisäystä Hornet-lentokaluston koulutuslentotuntimäärän turvaamiseen.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Tullin toimintamenoihin ehdotetaan 6,46 milj. euroa lisäystä. Tästä 3,28 milj. euroa aiheutuu Helsingin Satamalle maksettavista takautuvista vuokrista viivästyskorkoineen, 2,6 milj. euroa tulliselvityksen tietojärjestelmäuudistuksen toteutuksen aikaistumisesta ja 583 000 euroa tehostetusta tullivalvonnasta Tornion alueella.

Senaatti-kiinteistöille ehdotetaan valtuutta myydä kaksi Helsingissä sijaitsevaa kiinteistöään. Albertinkatu 25:ssa oleva kiinteistö myytäisiin 12,5 milj. eurolla ja Antinkatu 1:ssä oleva kiinteistö 23,8 milj. eurolla.

Työttömyysvakuutusrahastolle maksettavaan koulutuskorvaukseen varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 17 milj. euroa johtuen ennakoitua vähemmistä koulutuskorvaushakemuksista.

Ahvenanmaan tasoitusmaksua ehdotetaan vähennettävän 642 000 eurolla perustuen vuoden 2014 vahvistettuun lopullisen tasoituksen määrään sekä vuoden 2015 arvioitujen tulojen määrän muutokseen. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnalle palautettavaa arpajaisveron tuottoa alennetaan 3 milj. euroa johtuen arpajaisverotuoton ennakoitua pienemmästä kertymisestä.

Maksuja Euroopan unionille alennetaan 150 milj. euroa. Vähennys aiheutuu EU:n lisäbudjettien vaikutuksesta, EU:n sekalaisten tulojen lisääntymisestä sekä kansantalouden tilinpidon tarkistuksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyen ehdotetaan n. 39,5 milj. euron määrärahalisäystä arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuneiden vuosien 2014 ja 2015 vuokrien arvonlisäveromenojen kompensoimiseen ammattikorkeakouluille sekä yksityisten ammattikorkeakoulujen vuonna 2014 maksamien investointikustannusten arvonlisäveromenojen korvauksiin.

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuosuuksiin ehdotetaan noin 2 milj. euron lisäystä erityisesti Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (Cern) jäsenmaksun noususta valuuttakurssimuutoksista johtuen.

Suomen merimuseon jäänmurtaja Tarmon kunnostamiseen ehdotetaan noin 1 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Vuoden 2015 satovahinkojen korvaamiseen ehdotetaan 3,4 milj. euron lisäystä. Lisäksi ehdotetaan lisäystä 320 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuviin väistämättömiin menoihin. Luonnonvarakeskuksen geenivarakokoelman siirtämiseen ja säilytystapojen kehittämiseen ehdotetaan 550 000 euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Kehärata-hankkeen valtuutta nostetaan 5 milj. eurolla 514 milj. euroon. Valtuuden korotus johtuu hankkeen viivästymisestä johtuvista ylläpitokustannuksista, uusista glykolivuodoista ja ennakoimattomista lisä- ja muutostöistä. Rauman meriväylän valtuutta nostetaan 8 milj. eurolla 28 milj. euroon. Korotus johtuu pääasiassa myönnetyn vesiluvan ehdoissa vaaditusta ruoppausmassojen läjitysratkaisusta, joka on huomattavasti kalliimpi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

Kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten koon kasvun johdosta ehdotetaan 4 milj. euroa lisätukea meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen. Ilmatieteen laitokselle ehdotetaan 3,5 milj. euroa lisäystä uuden satelliittivastaanottoantennin hankintaan Sodankylän satelliittipalvelukeskukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin ehdotetaan 2,1 milj. euron myöntövaltuutta. Lisäpanostukset aiheutuvat ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan lisäystä 2,8 milj. euroa johtuen Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta saadun rahoituksen palautuksesta.

Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan ehdotetaan lisäystä 44,3 milj. euroa johtuen tarkentuneista korko- ja valuuttakurssimuutoslaskelmista.

Rakennerahastomomentilta ehdotetaan vähennettäväksi 60 milj. euroa. Vähennys aiheutuu ohjelmakauden 2014—2020 arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä sekä ohjelmakauden 2007—2013 hankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuonna 2015.

Suomen ja Viron välistä maakaasuputkea toteuttamaan perustetun Baltic Connector Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 2 milj. euroa.

Energiatuesta ehdotetaan vähennettäväksi 10 milj. euroa ja LNG-terminaalien investointituesta 19 milj. euroa hankkeiden viivästymisen vuoksi sekä uusiutuvan energian tuotantotuesta 36 milj. euroa metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta johtuen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Peruspäivärahamenoihin ehdotetaan korotusta 15 milj. euroa ja valtion osuutta työmarkkinatukimenoista ehdotetaan alennettavaksi 45 milj. eurolla. Muutokset aiheutuvat peruspäivärahan saajien määrän kasvusta ja työmarkkinatuen saajien määrän vähentymisestä aikaisempaan arvioon verrattuna. Asumistukimäärärahaan ehdotetaan lisäystä 80 milj. euroa. Tarve aiheutuu pitkäaikaistyöttömien määrän merkittävästä kasvusta ja asumistukijärjestelmän uudistamisen aiheuttamista kustannusvaikutuksista.

Valtion osuutta maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan korotettavaksi 1,9 milj. eurolla. Tarve aiheutuu vakuutusmaksutulojen pienentymisestä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin ehdotetaan 0,7 milj. euron ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin 0,3 milj. euron lisäystä. Lautakuntiin vireille tulevien valitusasioiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja täytäntöönpanoon varatusta rahoituksesta ehdotetaan kohdennettavaksi 0,3 milj. euroa vuodelle 2015.

Eduskunnan vuodelle 2015 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka 2015
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 174 169 000 - 174 169 000
22. Tasavallan presidentti 19 150 000 - 19 150 000
23. Valtioneuvoston kanslia 186 460 000 157 000 186 617 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 222 918 000 553 000 1 223 471 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 899 862 000 23 250 000 923 112 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 251 036 000 77 833 000 1 328 869 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 660 271 000 55 992 000 2 716 263 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 966 240 000 -162 334 000 16 803 906 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 775 919 000 29 614 000 6 805 533 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 652 673 000 -26 487 000 2 626 186 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 931 042 000 29 056 000 2 960 098 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 962 787 000 -74 089 000 3 888 698 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12 885 502 000 48 038 000 12 933 540 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 203 886 000 78 000 203 964 000
36. Valtionvelan korot 1 593 100 000 - 1 593 100 000
Yhteensä 54 385 015 000 1 661 000 54 386 676 000

Eduskunnan vuodelle 2015 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto 2015
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 39 926 910 000 -135 000 000 39 791 910 000
12. Sekalaiset tulot 6 015 739 000 -95 435 000 5 920 304 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 755 100 000 160 000 000 2 915 100 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 414 500 000 103 425 000 517 925 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 49 112 249 000 32 990 000 49 145 239 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 5 272 766 000 -31 329 000 5 241 437 000
Yhteensä 54 385 015 000 1 661 000 54 386 676 000