Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              20. Perusväylänpito
              31. Eräät avustukset
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 290 206 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 165 047 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 35 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot) 1,0 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2021—2023 (milj. euroa)

  2021 tilinpäätös 2022 varsinainen talousarvio 2023 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 753 - 753 723 - 723 668 1 667
Radanpito 490 49 441 464 49 415 395 35 360
Vesiväylänpito 100 1 99 98 - 98 98 - 98
Liikenteen ohjaus ja informaatio 142 - 142 151 - 151 165 - 165
Yhteensä 1 485 50 1 435 1 436 49 1 387 1 326 36 1 290

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 672 000 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 618 000 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikaistus vuodelle 2021 (kertaluonteisen vähennyksen poistuminen) 50 000
Heinävaara—Ilomantsi -radan täsmäkorjaukset (elvytys) -4 000
Karjalan radan parantamishanke 31 100
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -18 240
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -1 700
Korjausvelan vähentäminen (tasomuutos) -10 000
Kustannustason nousu 50 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Liikenteenohjausyhtiön Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut 147
Mt 900 Kuhmon Hyryntien siirto, mt 912 jkpp-järjestelyt Koulukadun liittymässä 2 600
Museolaiva S/S Saimaan hallinnan siirto Väylävirastolta Museovirastolle (siirto momentille 29.80.75) -150
Perusväylänpidon pysyvä tasokorotus -100 000
Porin elinvoiman vahvistaminen 1 000
Seinäjoki—Kaskinen -ratayhteyden tehostettu ylläpito 2023 3 500
Siirto momentille 31.10.77 (HO 2019) -100 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 110
Yhteensä -97 033

2023 talousarvio 1 290 206 000
2022 II lisätalousarvio 40 600 000
2022 talousarvio 1 387 239 000
2021 tilinpäätös 1 434 554 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Perusväylänpitoon ehdotetaan 1,3 mrd. euron rahoitusta, joka on noin 97 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa ja noin 144 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021.

Määräraha ei vastaa Liikenne 12-suunnitelman mukaista tavoitetasoa (1,4 mrd. euroa), mutta kaikissa toimissa huomioidaan suunnitelman mukaiset tavoitteet kestävyydestä, tehokkuudesta ja saavutettavuudesta. Väylänpidossa huolehditaan ensisijaisesti verkosta, jonka liikennöitävyys on tärkeää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle laajemmin. Samoin korostuvat liikenneturvallisuus ja digitalisaation mahdollisuudet.

Kustannustason voimakkaan nousun vuoksi budjettiriihessä momentin määrärahaa korotettiin 50 milj. eurolla, mutta tästä huolimatta perusväylänpidon rahoitustilanne on vaikea. Esim. kustannuksia yleisesti kuvaava maarakennusindeksi nousi elokuusta 2021 elokuuhun 2022 noin 15 prosenttia ja bitumi on lähes 40 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Kustannustason noususta johtuen väyläverkon korjausvelka kasvaa edelleen. Saadun selvityksen mukaan korjausvelkaa oli vuoden 2022 alussa hieman alle 2,9 mrd. euroa, mutta sen arvioidaan olevan noin 3 mrd. euroa vuoden 2023 alussa ja nousevan noin 3,1 mrd. euroon vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2023 päällystysohjelman pituuden arvioidaan olevan noin 2 000 km, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen estävän vuosittaisen päällystysmäärän tulisi olla noin 4 000 km.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös alemman asteisen tieverkon kuntoon, jonka korjausvelka on mittava. Alemmalla tieverkolla on tärkeä merkitys mm. ruokahuollon ja metsäteollisuuden kuljetusten sekä energiaomavaraisuuden kannalta. Itärajan sekä Saimaan kanavan sulkeutumisen vuoksi erityisesti Itä-Suomen väyläverkon kunnon merkitys korostuu, kun kuljetukset siirtyvät uusille reiteille. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että osana itäisen Suomen elinvoiman parantamista talousarvioesitykseen sisältyy 31,1 milj. euron määräraha Karjalan radan parantamiseen.

Valiokunta toteaa, että korjausvelan vähentäminen ja Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät, että perusväylänpidon rahoitustaso nostetaan Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti viimeistään vuodesta 2025 alkaen takaisin 1,4 mrd. euron tasolle. Tämän lisäksi määrärahaan tulisi tehdä jo vuodesta 2024 lähtien vuosittainen kustannustason nousun vaatima indeksikorotus. Valiokunta painottaa, että pitkällä aikavälillä oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa suuria säästöjä, kun vauriot voidaan korjata ennen kuin ne vaurioittavat teiden ja rautateiden perusrakenteita.

Jäänmurto.Vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa osoitettiin 1,9 milj. euron rahoitus Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamiseksi LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamakäynnin turvaamiseksi. Rahoituksella voidaan toteuttaa mm. välittömästi tehtävät väylämerkinnän pienet parantamiset niin, että liikenne voidaan aloittaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jäänmurtopalveluiden tarvetta seurataan, sillä saadun selvityksen mukaan jo normaalitalvena, mutta erityisesti ankarana jäätalvena LNGC-alusten avustukset sitovat merkittävän osan jäänmurtokapasiteetista Suomenlahdella. Mikäli jäänmurtoa Inkoon väylällä tarvitaan, se nostaa koko jäänmurron kustannuksia, minkä lisäksi yleinen kustannustason nousu nostaa myös jäänmurron kustannuksia.

Perusväylänpidon hankkeet ja määrärahat. Valiokunta lisää momentille 24 600 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin seuraavasti:

  • — 500 000 euroa Mt 104, uudelleen päällystäminen, Raasepori ja Lohja
  • — 300 000 euroa Smedsbyntien korjaaminen, Kirkkonummi
  • — 500 000 euroa Risteyksen parantaminen - Vt 25 ja Mt 1102, Raasepori
  • — 40 000 euroa Esiselvitys - Selvitetään mt 1583 Saaristotiellä kulkevan ydinvoimalan liikenteen siirtämistä uudelle tieosuudelle välillä mt 107-mt 1583 Atomitie kannattavuuslaskelmin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistoimenpiteitä Atomitiellä ja Saaristotiellä
  • — 50 000 euroa Jkpp-väylän esisuunnitelman teko Kuninkaantielle (mt 1531) välille Kuninkaanportti—Hinthaara, Porvoo
  • — 250 000 euroa Jkpp päällystäminen, Tolkkistentie (mt 1543) välillä Läntinen Mannerheimin väylä (mt 170) Mustijoentie (mt 11777) liittymä, Porvoo
  • — 550 000 euroa Pohjois-Ahjon risteyssillan uusiminen, Kerava
  • — 150 000 euroa Kt 55:n ja Monninkyläntien liittymän suunnittelu, Askola
  • — 400 000 euroa Mt 317 Viitailantien kunnostaminen, Asikkala
  • — 100 000 euro Eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkaminen Lehmonkärjen vierasvenesatamaan
  • — 100 000 euroa Vt 24 Holman liittymän suunnittelu, Lahti
  • — 200 000 euroa Moreeni—Rastikankaan HCT-palvelualueen suunnittelu, Hämeenlinna
  • — 300 000 euroa Mt 3191 Sankolantien kunnostus, Hämeenlinna
  • — 550 000 euroa Kalliontien korjaaminen, Hausjärvi
  • — 200 000 euroa Kt 54 Lopen ja Riihimäen välisen jkpp-väylän suunnittelu (väli Launonen—Kormu—Riihimäki)
  • — 800 000 euroa Mt 180 Prostvikin lauttaranta—Prostivikin kylä jkpp 2,4 km, Nauvo
  • — 700 000 euroa Mt 181 ja Mt 12075 Saustilantien risteyksen kiertoliittymän rakentaminen, Sauvo
  • — 500 000 euroa Kt 43 Laitila—Uusikaupunki osuuden Kalanti—Kodjala (noin 7 km) uudelleen päällystäminen, Laitila, Uusikaupunki
  • — 250 000 euroa tiesuunnitelman laatiminen maantien 180 kiertoliittymään Kirkkosalmen itäpuolelle, Parainen
  • — 110 000 euroa Mt 1835 täsmäparantaminen ja osittain uudelleen päällystäminen, Kemiö
  • — 50 000 euroa Vt 9 Riista-aidat Aura—Loimaa
  • — 900 000 euroa Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän ramppien parantaminen, Nakkila
  • — 150 000 euroa Selvitys henkilöjunaliikenteen aloittamisen edellytyksistä Rauma—Kokemäki
  • — 550 000 euroa Mt 13225 Taulunkyläntien päällysteen uusiminen, Niinisalo
  • — 250 000 euroa Mt 13183 Lauttijärventien uudelleen päällystäminen, Siikainen
  • — 650 000 euroa Mt 14011 Isoniementien kunnostus, Kangasala
  • — 700 000 euroa Mt 2624 Miharintien parantaminen, Nokia
  • — 600 000 euroa Mt 3493 Kotala—Kontoperä rakenteen parantaminen, Virrat
  • — 100 000 euroa Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki, Haapamäki—Jyväskylä radan sähköistyksen suunnittelu
  • — 150 000 euroa Mt 384 Virojoki—Miehikkälä kevyenliikenteen väylän suunnittelu/Vironlahti, Miehikkälä
  • — 200 000 euroa Mt 357 Peippolan suojatie- ja kevyenliikenteen järjestelyjen toteutus, Kotka
  • — 170 000 euroa Mt 380 Iitiä—Juuresaho jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu/Lappeenranta, Lemi
  • — 200 000 euroa Mt 380 Iitiäntien ja Toukkalantien suojatien keskisaarekkeiden rakentaminen, Lemi
  • — 150 000 euroa Mt 4081 Vehkataipaleentien kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen suunnittelu
  • — 500 000 euroa Vt 6:n meluntorjunta, rakentaminen, Oritlammen kohta, Ruokolahti
  • — 450 000 euroa Vt 13 parantaminen Uskin mutkien kohdalla, tiesuunnitelman laatiminen, Lemi
  • — 400 000 euroa Mt 15197 Moinsalmentie (Nätki—Järvenpääntie —Tanhuvaara) kevyenliikenteen väylä, suunnittelu, Savonlinna
  • — 100 000 euroa MT 4323 Suurlahdentien perusparannuksen suunnittelu ja Astuvansalmen saavutettavuuden parantaminen
  • — 150 000 euroa Mt 15076 Honkaniementien kunnostaminen, Pertunmaa
  • — 500 000 euroa Mt 453 Tihusniemi—Käpykangas kunnostaminen, Pieksämäki—Varkaus
  • — 160 000 euroa Mt 5641 Pörsämäentien soraosuuden kunnostaminen, Pielavesi
  • — 500 000 euroa Mt 477 perusparannus välillä Valtatie 23—Apajalahti
  • — 500 000 euroa Mt 15718 Jukajoentien kunnostaminen, Kontiolahti
  • — 180 000 euroa Mt 16892 kunnostaminen, Kannonkoski—Kivijärvi
  • — 400 000 euroa Mt 637 Konginkangas—Matilanvirta päällysteenkorjaus, Äänekoski
  • — 600 000 euroa Mt Köhniön ylikulkusillan peruskorjaus, Jyväskylä
  • — 300 000 euroa Mt 6300 tievalaistuksen uusiminen, Tikkakoski
  • — 100 000 euroa Mt 16883 Hoikanperä—Autio, tien sorastus ja ojien kunnostus, Kivijärvi
  • — 70 000 euroa Mt 16935 Vuoskoski—Lokalahti, tien kunnostus, Kannonkoski
  • — 20 000 euroa Mt 16729 Kantola—Tarvaala, tien sorastus, Laukaa
  • — 200 000 euroa Mt 17099 Sulkavankyläntien päällystämättömän osan parannus, Alavus
  • — 500 000 euroa Mt 17497 ja 17493 Aunes—Hautala, tien korjaaminen, Seinäjoki
  • — 250 000 euroa Mt 17684 Lapua (Pouttu)—Kauhava (Pernaa), tien korjaaminen, Lapua
  • — 400 000 euroa Mt 6942 Sydänmaantie, soratien parantaminen, Seinäjoki
  • — 400 000 euroa Mt 718 Vöyrintien päällysteen uusiminen
  • — 300 000 euroa Mt 17017 Uttermossantie päällystetyn tieosuuden kunnostus, Kristiina
  • — 250 000 euroa Vesmossavägen, tien kunnostus, Närpiö
  • — 500 000 euroa Mt 18709 Alakyläntien jkpp välillä Kiiminkijoentie—Hämeenjärventie, Oulu
  • — 100 000 euroa Kt 63 Evijärvi—Kaustinen—Toholampi kunnostamisen suunnittelu
  • — 500 000 euroa VT 13 Vetelin keskustan alikulkutunnelin rakentaminen
  • — 500 000 euroa Mt 774 Raution jkpp-järjestelyt, Kalajoki
  • — 400 000 euroa Mt 7594, Ylilestintie, 3 km, Reisjärvi
  • — 200 000 euroa Vt 20/kt 78, kääntymiskaista ja pysäkkijärjestelyt, Pudasjärvi
  • — 750 000 euroa Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymä- ja alikulkujärjestelyt, Ylivieska
  • — 400 000 euroa Mt 18031 Pohjoinen satamatie jkpp-väylä, Himanka
  • — 850 000 euroa Mt 8820 Melalahti—Neuvosenniemi (Manamansalon matkailutie) kunnostaminen
  • — 300 000 euroa Emäjoen kevyenliikenteen sillan lisärahoitus, Suomussalmi
  • — 200 000 euroa Takkarannantien liikenneturvallisuuden parantaminen/valaistus, Kajaani
  • — 650 000 euroa Mt 19540 Yli-Raumo-Liakka kävely- ja pyöräilytie, Tornio
  • — 250 000 euroa Kantatie 80 Ylläsjärven liikenneympäristön parantaminen, Kolari
  • — 400 000 euroa Mt 9621 kävely- ja pyöräilytien jatko Astellin liittymään Pyhätunturilla, Pelkosenniemi

Valiokunta viittaa vuoden 2022 talousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 33/2021 vp) ja pitää edelleen välttämättömänä, että Kauhajoella sijaitseva Päntäne—Isojokitie-hanke saatetaan loppuun ja että Vesilahdella sijaitseva mt 301 Keihonen—Suomela-välinen tielinjaus parannetaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Pertunmaalla sijaitsevan Honkaniementien (mt 15076) korjaus saatetaan loppuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 314 806 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 165 047 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä olevan junavaunun ammoniakkivuodosta aiheutuneista kustannuksista.


2023 I lisätalousarvio 140 000
2023 talousarvio 1 314 806 000
2022 IV lisätalousarvio 32 728 000
2022 II lisätalousarvio 40 600 000
2022 talousarvio 1 387 239 000
2021 tilinpäätös 1 434 554 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 63 255 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 164 672 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 630 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 50 000 000 euroa Oulu—Laurila -radan peruskorjaamiseen ja 13 000 000 euroa huonokuntoisten siltojen uusimiseen ja korjaamiseen sekä vähennyksenä 375 000 euroa siirtona momentille 31.01.02 Merenkulun turvallisuusradiopalveluun ja hätäradioliikenteeseen.

Hankkeisiin Oulu—Laurila -radan peruskorjaaminen sekä huonokuntoisten siltojen uusiminen ja korjaaminen on tarkoitus hakea Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoitusta. EU:n rahoituksen arvioidaan olevan näiden hankkeiden nyt ehdotettavista 63 000 000 euron kustannuksista enintään 23 500 000 euroa. EU:sta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän vuosina 2023—2025 ja ne otetaan huomioon momentin 12.31.10 tuloarviossa. Mikäli EU:lta saatavat tulot jäävät arvioitua pienemmiksi katetaan ne liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoista.

Lisäyksestä 630 000 euroa on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia Haukivesi—Kolovesi -alueen mittauksiin, jotta alueen merikartat saadaan ajantasaiseksi.

Liikenteenohjauspalveluiden ostojen enintään erää vähennetään 375 000 eurolla. Vähennys aiheutuu siitä, että Merenkulun turvallisuusradiopalvelun ja hätäradioliikenteen määräraha siirretään Väylävirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 63 255 000
2023 I lisätalousarvio 140 000
2023 talousarvio 1 314 806 000
2022 tilinpäätös 1 460 567 000
2021 tilinpäätös 1 434 554 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 63 255 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 164 672 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 630 000 euroa.