Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestönmuutos, yhteiskunnallisen osallistumisen muutokset sekä eriarvoistuminen vaikuttavat nopeasti yhteiskuntaan. Talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Väestönmuutos ja sen alueellinen eriytyminen aiheuttavat merkittäviä muutospaineita julkisten palveluiden järjestämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle.

Suomalaisten koulutus- ja osaamistaso on kansainvälisesti vertaillen edelleen korkea, mutta kehityksessä on huolestuttavia merkkejä. Nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt kehittyneiden maiden keskitason alapuolelle, väestön koulutustason nousu on pysähtymässä ja inhimillisen pääoman ennakoidaan kääntyvän laskuun. Nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Oppimistulosten heikentyessä myös taustaan liittyvät erot tuloksissa ovat kasvaneet, eikä lasten ja nuorten hyvinvointi ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Työuran aikainen jatkuva oppiminen ei toteudu lisääntyviä tarpeita vastaavasti eikä kohdennu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisäävät poliittisen osallistumisen eriytyminen sekä yleinen asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet uhkaavat demokratiaa ja luottamusta.

Työllisyyden ja talouden kehitys on epävarmaa ja koulutetun työvoiman saatavuus vaikeuttaa yritystoimintaa sekä julkisten palvelujen tuotantoa. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kasvanut myös koulutuskentällä. Koronapandemian kaikki vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä, mutta sen aikana kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin ja syntynyt oppimisvaje on korjattava. Pandemian aikaiset rajoitukset ovat heikentäneet kulttuurin ja luovien alojen, liikunnan ja nuorisotyön toimintaedellytyksiä. Toisaalta ajankohtaiset kriisit tuovat mahdollisuuden ja välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala vahvistaa ja uudistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle kestävään kasvuun perustuvassa yhteiskunnassa. Taloudellinen kasvu perustuu ensisijaisesti teknologisen kehityksen ja osaamisen tuomalle tuotavuuskasvulle. Varhaiskasvatusta, koulutusta ja jatkuvaa oppimista edistävillä toimilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, korkeaa työllisyyttä ja tuottavuuskasvua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla tuetaan teknologista kehitystä, tuottavuutta ja talouden rakennemuutosta. Luovat alat ja aineettomat sisällöt tukevat hyvinvointia ja kestävää kasvua. Tieteellinen tieto rakentaa sivistystä ja maailmankuvaa, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia sekä toimii päätöksenteon perustana ja käytäntöjen kehittäjänä.

Tieto, osaaminen ja luovuus ovat olennaisia myös kansakunnan henkiselle kriisinkestävyydelle. Koulutus, kulttuuri ja sivistys rakentavat ihmisten välistä luottamusta ja kunnioitusta sekä kriittistä ajattelua. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikkaa. Kaiken toiminnan lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen.

Hallituskaudella keskeisiä tavoitteita ovat koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen, oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen ja osaamiserojen kaventaminen. Tasa-arvoistavalla koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä nuorilla on aiempaa paremmat edellytykset jatko-opinnoissa, työssä ja elämässä pärjäämiseksi. Suomesta luodaan kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Tavoitteellisesti toimimalla Suomella on kaikki edellytykset säilyttää paikkansa maailman arvostetuimpien sivistys- ja hyvinvointivaltioiden joukossa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja liikkuva elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään osana toisen asteen koulutuksen kehittämistoimia, joilla tuetaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten tavoitteiden toteutumista. Uudistusten keskeisinä tavoitteina on turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa. Näitä tavoitteita edistetään myös lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanossa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulujen henkilöstön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta edistävän hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä kansallisiksi politiikkatoimiksi, joilla voidaan vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suomalaisissa korkeakouluissa.

Kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita. Lisäksi Suomen elokuvasäätiö edistää naisten työllistymistä elokuva-alalla, alan toimijoina ja säätiön tuenhakijoina.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja. Hallinnonalan tulosohjaukseen sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Eräitä toimialan tunnuslukuja sukupuolen mukaan

  2019 2020 2021
  lkm miehet naiset lkm miehet naiset lkm miehet naiset
                   
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet 71 778 45 % 55 % 65 208 45 % 55 % 68 004 45 % 55 %
Ylioppilastutkinnon suorittaneet 29 078 42 % 58 % 29 370 42 % 58 % 29 811 41 % 59 %
Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot 27 645 39 % 61 % 28 239 39 % 61 % 28 572 38 % 62 %
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot 31 266 42 % 58 % 35 445 41 % 59 % 31 029 40 % 60 %
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet (tuhatta henkilöä) 1 565 27 % 73 % 1 244 27 % 73 % - - -
Valtion taiteilija-apurahat 304 44 % 56 % 289 43 % 57 % 298 39 % 61 %
Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet 58 59 % 41 % 61 52 % 48 % 63 62 % 38 %
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret (15—28 -vuotiaat) 20 924 57 % 43 % 20 237 58 % 42 % 20 339 57 % 43 %
Nuorten työpajatoiminta (alle 29-vuotiaat) 14 424 57 % 43 % 12 456 58 % 42 % 11 849 57 % 43 %
Urheilija-apurahapäätökset 368 49 % 51 % 362 48 % 52 % 242 48 % 52 %
Kestävä kehitys

Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävää kehitystä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Nämä tekijät mahdollistavat kulttuurisen muutoksen kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda2030:een pohjautuvan Suomen kestävän kehityksen toimikunnan strategian 2022—2030 tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteutumista.

Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa ja osaamista. T&K-tiekartta viitoittaa reitin osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaan kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.

Korkeakoulut ovat ministeriön kanssa vuosille 2021—2024 solmituissa sopimuksissa sitoutuneet sisällyttämään kestävän kehityksen opintoja koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.

Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Uuden kulttuuriperintöstrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Kestävien elinympäristöjen kehittäminen on uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman pääsisältöä. Kestävän kulttuurimatkailun kehittämistä tukee uusi kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavustusta saavilta järjestöiltä kestävän kehityksen tavoitteiden ottamista huomioon toiminnassaan. Liikuntapaikkojen rakentamisessa edistetään energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena. Muun muassa etsivä nuorisotyö auttaa nuoria koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan.

Osana valtionhallintoa ministeriö kehittää edelleen vastuullisuusraportointiaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2021
TP
2022
TA
2023
TAE
2022/2023
muutos
           
29.01.30 Lasten ja nuorten harrastustoiminta 14 500 14 500 14 500 -
29.10.30 Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) 490 713 488 609 666 777 178 168
29.10.31 Vapaa sivistystyö 169 770 173 241 182 081 8 840
29.20.30 Ammatillinen koulutus 987 512 1 015 393 1 032 841 17 448
29.20.35 Lukiokoulutus 200 515 240 403 277 906 37 503
29.80.30 Kirjastot 5 811 4 894 4 000 -894
29.80.31 ja 52 Museot ja esittävä taide 129 197 147 495 153 808 6 313
29.80.34 Taiteen perusopetus 97 228 90 522 94 387 3 865
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset2) 18 805 17 783 18 379 596
29.90.52 Kuntien liikuntatoimi 19 586 19 616 19 666 50
29.91.51 ja 52 Kuntien nuorisotyö 7 821 7 748 7 690 -58
Yhteensä   2 141 458 2 220 204 2 472 035 251 831

1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.

2) Sisältää valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2023 on 54,82 % lisättynä 16,39 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon sekä kustannustason tarkistusta ei tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuonna 2023 koronapandemian ja siihen liittyvien toiminnan rajoitusten vuoksi.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 384,25 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 2 milj. euroa ja tuoton alenemaa on kompensoitu yhteensä 29,05 milj. eurolla, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 415,3 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 milj. euroa. Lisäksi tuottoarvion alenemista on kompensoitu yhteensä 118,3 milj. euron lisäyksillä budjettimomenteille.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TP
2020
TP
2021
TP
2022
TA
2023
TAE
                 
Tiede 424,9 432,7 453,1 463,0 504,0 485,2 562,8 535,6
— voittovarat 103,2 104,4 106,2 107,3 71,3 72,0 71,5 74,7
— budj.varat2) 321,7 328,3 346,9 355,7 432,7 413,2 491,3 460,9
                 
Taide 458,6 460,8 460,3 452,6 582,7 743,6 612,5 597,4
— voittovarat 233,3 233,4 238,8 247,0 182,3 181,1 159,6 179,8
— budj.varat 225,4 227,4 221,4 205,5 400,4 562,4 452,9 417,6
                 
Liikunta 154,9 178,6 171,8 159,3 190,7 217,3 153,2 153,7
— voittovarat 147,1 166,2 163,3 154,0 100,2 102,2 102,1 115,4
— budj.varat 7,8 12,3 8,5 5,3 90,5 115,2 51,0 38,3
                 
Nuoriso 73,1 76,8 75,0 78,0 95,3 81,8 81,4 77,3
— voittovarat 52,7 52,6 53,3 55,0 36,3 36,3 36,8 41,5
— budj.varat 20,4 24,2 21,7 23,1 59,0 45,5 44,7 35,8
Voittovarat yhteensä 536,3 556,7 561,6 563,3 390,1 391,6 370,0 411,43)

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

3) Vuoden 2023 voittovaroihin on sisällytetty tuoton aleneman kompensaatio, 29,1 milj. euroa ja niistä on vähennetty momentille 29.40.51 siirretty tieteen määrärahojen osuus, 3,9 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 390,5 427,5
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 333 567 0 11 280 344 847
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 077 712 22 789
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
67 576 707 68 283
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 598 183 9 781
04. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
39 820 13 39 833
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
2 337 0 2 337
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
34 000 34 000
30. Lasten ja nuorten harrastustoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
14 500 14 500
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 597 1 597
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 807 3 807
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
122 661 122 661
53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
13 348 9 665 23 013
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 246 2 246
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 923 757 23 500 -79 001 868 256
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
40 066 999 41 065
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
25 230 23 500 48 730
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
666 777 -80 000 586 777
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
182 081 182 081
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
9 603 9 603
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 1 343 722 4 600 154 1 348 476
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 617 154 8 771
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
13 296 4 600 17 896
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
1 043 403 1 043 403
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
278 406 278 406
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 532 848 270 4 830 3 537 948
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 988 330 12 318
02. Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 055 389 23 444
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 488 137 4 625
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 219 -468 1 751
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
40 346 270 40 616
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 999 188 1 999 188
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
345 575 3 000 348 575
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
74 715 74 715
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
55 631 55 631
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
954 190 954 190
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
21 453 1 442 22 895
70. Opintotuki 751 115 -15 000 87 418 823 533
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
651 18 669
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
132 600 54 500 187 100
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
515 200 515 200
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
35 564 -5 000 5 000 35 564
59. Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
67 100 -10 000 27 900 85 000
80. Taide ja kulttuuri 609 460 4 000 333 613 793
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 450 145 4 595
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 255 43 2 298
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 548 509 25 057
05. Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 590 93 5 683
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 460 139 7 599
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
21 307 21 307
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
18 502 18 502
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 000 200 4 200
31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
141 111 141 111
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
94 387 94 387
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
27 648 27 648
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
24 764 3 800 -1 290 27 274
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
17 256 330 17 586
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
180 053 180 053
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
26 749 364 27 113
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 200 2 200
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
839 839
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
4 049 4 049
89. Rahoitus Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
40 40
90. Liikuntatoimi 155 202 5 000 0 160 202
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
115 404 5 000 120 404
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille
(arviomääräraha)
33 798 33 798
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
91. Nuorisotyö 77 762 5 500 -170 83 092
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
41 530 -170 41 360
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
22 452 22 452
52. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
13 780 5 500 19 280
  Yhteensä 7 727 433 27 870 24 844 7 780 147

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 475 2 426 2 404    

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.