Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1) Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen, 2) Vihreä siirtymä on kasvun perusta, 3) Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa ja 4) Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä, sen vaikutukset ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen säästäminen ja niiden hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti. Pyrkimyksenä on materiaalien suljettu kierto, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös viennin edistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin uudistamiseen ja toimeenpanoon, joilla varmistetaan 1,5 asteen tavoitteen mukaiset päästövähenemät. Ilmastolailla varmistetaan kansallisesti riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus. Vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille. Ilmastopaneeli tukee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sitä koskevaa päätöksentekoa.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena mm. eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Energian omavaraisuudella ja huoltovarmuudella on aiempaa suurempi merkitys. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Jatketaan fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman ja Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020—2050 toteuttamista. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Päästöjä ympäristöön vähennetään nollapäästötavoitteen mukaisesti. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet vaikuttavat samaan suuntaan saasteiden vähentämisessä. Huolehditaan tehokkaasta ympäristönsuojelun ennakko- ja jälkivalvonnasta, mikä edesauttaa myös vihreään siirtymään liittyvien investointihankkeiden sujuvaa käsittelyä lupamenettelyssä. Samalla turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Huolehditaan talousarvion yhteydessä annettavan ympäristövahinkorahastoa koskevan lainsäädännön toimeenpanosta. Toimeenpannaan valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa ja edistetään etenkin maamassojen kiertotaloutta ja kestävää kunnostamista. Toteutetaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin globaalistikin.

Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito edellyttävät erityisesti näihin ympäristöihin kohdistuvien paineiden vähentämistä, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vahvistetaan vuosille 2022—2027 päivitettyjen vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavimpien toimien käyttöönottoa mm. maa- ja metsätaloudessa sekä rakennetussa ympäristössä. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Pintavesien ja ympäristön kuormituksen ja vaarallisten aineiden kulkeutumisen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Myös Itämeren suojelu edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja Itämeren suojelun toimintaohjelman (HELCOM BSAP) yhteistä toimeenpanoa.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelmaa, METSO-ohjelmaa sekä tehostamalla muita toimia lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Toimien vaikuttavuuden lisäämiseksi toimeenpannaan uudistettua luonnonsuojelulainsäädäntöä. Valmistellaan ja toimeenpannaan ilmastoviisaita suojelun ja elinympäristöjen tilan parantamisen toimenpiteitä osana EU:n biodiversiteettistrategian kansallisten sitoumusten sekä uuden luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Alueiden käytössä toimintaympäristön muutoksia ovat mm. ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen ja liikkumisen murros sekä digitalisaatio. Digitalisaation avulla parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta on nostanut vuokra- ja hintatason korkeaksi. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin. MAL-sopimuksia toimeenpannaan seitsemän kaupunkiseudun (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) kanssa. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Kiertotaloudesta rakennetaan Suomen talouden perustaa. Toteutetaan vuonna 2021 hyväksytyn kiertotalousohjelmaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia ympäristöhallinnon alan toimia, päivitettyä valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa. Kiertotalouden edistymistä seurataan muutenkin aktiivisesti ja kehitetään edelleen jäte- ja tuotetietojärjestelmää. Materiaalitorin käyttöä laajennetaan. Valmistellaan ja pannaan toimeen kiertotaloutta tukevaa EU-tason ja kansallista jäte- ja tuotelainsäädäntöä koskien jo vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita ja komission kiertotalouden toimintaohjelman aloitteita. Jatketaan työtä nykyistä kestävämpien julkisten hankintojen puolesta ja otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia green deal -sopimuksia.

Sukupuolten tasa-arvo

Asunnottomuustilastoinnin ja asunnottomuuteen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisen avulla pystytään lisäämään sekä naisten että miesten erityistarpeiden huomioimista. Naisten asunnottomuuden vähentämistä ja asumispolkuja turvataan useiden toimijoiden yhteistyöllä. Vuonna 2021 asunnottomista 77 prosenttia oli miehiä. Asunnottomia miehiä oli 3 057, mikä oli 219 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ilmastosuunnitelman toimeenpanossa sukupuolivaikutusten osalta otetaan huomioon erityisesti kaupunkien liikennesuunnittelu ja kulutuksen ohjaukseen liittyvät asiat, lämmityksen tai muiden teknisten keinojen, joukkoliikenteen edistäminen, turvallisuus tai turvattomuus sekä naisten ja miesten ruokatottumusten erojen analysointi, joka vaikuttaa hiilijalanjälkeen.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin mm. rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö edistää ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan.

Ravinteiden kierrätysohjelmalla ja vesiensuojelun tehostamisohjelmalla myös hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista, kestävää kiertotaloutta ja kaupunkikehitystä.

Ympäristöministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa strategista kiertotalousohjelmaa. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. luonnonsuojelulain uudistamisella, Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteillä, pölyttäjästrategialla, muilla uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutoimilla, METSO-ohjelmalla sekä kansallispuistoja laajentamalla ja uusia kansallispuistoja perustamalla.

Vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on kytkeä rakennusten hiilijalanjälki rakentamisen säädösohjaukseen vuoteen 2025 mennessä. Tuetaan rakennus- ja kiinteistöalan kehittymistä vähähiiliseksi tukiohjelmalla. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista tuetaan avustusjärjestelmällä sekä pientalojen ja kuntien omistamien rakennusten luopumista öljy- ja maakaasulämmityksestä. Ympäristöministeriö edistää myös kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat neljä tavoitetta toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

1) Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen

2) Vihreä siirtymä on kasvun perusta

3) Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa

4) Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään.

Ympäristöministeriön kansainvälisen yhteistyön linjaukset 2021—2023 otettiin käyttöön vuoden 2021 alussa. Ne toteuttavat ympäristöministeriön strategisia vaikuttavuustavoitteita kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että ympäristöministeriö on aktiivinen ja vahva vaikuttaja priorisoiduissa ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä rakennetun ympäristön kysymyksissä. Linjaukset tukevat pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta Suomesta, joka on kokoaan suurempi maailmalla kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotoimien edistäjänä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 1,5 -
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 73 005 1 739 1 676 76 420
01. Ympäristöministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 376 1 620 1 092 34 088
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
25 896 119 584 26 599
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
12 435 12 435
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
3 298 3 298
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 196 712 2 200 585 199 497
20. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito
(siirtomääräraha 3 v)
5 620 5 620
21. Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
12 790 12 790
22. Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
11 615 0 11 615
23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 635 12 635
31. Avustukset kuntien ilmastosuunnitelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 631 2 631
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
50 737 2 200 585 53 522
60. Siirto Öljysuojarahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
61. Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
47 892 0 47 892
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
46 630 0 46 630
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
2 162 2 162
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 86 911 23 280 -11 876 98 315
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 501 1 400 -731 8 170
04. Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen
(siirtomääräraha 3 v)
2 300 0 2 300
06. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
34. Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen
(siirtomääräraha 3 v)
10 860 10 860
35. Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon
(siirtomääräraha 3 v)
2 880 2 880
37. Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
2 500 0 -145 2 355
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
9 000 9 500 18 500
53. Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
54. Avustukset asuntoyhteisöille takautuvasta hyvityksestä sähkökeskuslämmitykseen
(siirtomääräraha 3 v)
24 000 -20 500 3 500
55. Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
450 450
56. Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi
(siirtomääräraha 3 v)
45 600 -5 000 40 600
60. Siirto Valtion asuntorahastoon 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 700 1 700
  Yhteensä 356 628 27 219 -9 615 374 232

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 1 003 1 038 989    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Ympäristöministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä 357 milj. euroa, joka on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä 316 milj. euroa ja valtuuksia noin 2,3 mrd. euroa.

Hallinnonalan talousarvioesitys (ilman valtion asuntorahastoa) on edelleen pääluokista pienin, vaikka se on tällä vaalikaudella noussut lähes 140 milj. euroa. Esimerkiksi luonnonsuojelun määrärahat ovat olleet vuosittain keskimäärin 107 milj. euroa korkeammat verrattuna vuoden 2019 tekniseen kehykseen. Ohjausroolinsa myötä hallinnonalalla on kuitenkin suuri merkitys mm. ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa, luontokadon pysäyttämisessä, vihreän kasvun edistämisessä sekä kestävässä kaupunkikehityksessä.