Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2021

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,6 % v. 2021. Talouskasvu jää koronavirusepidemian seurauksena hitaaksi vuoden 2021 alussa, mutta alkaa vähitellen nopeutua kesän aikana.

Ennuste perustuu oletukselle, että koronavirusepidemiaan liittyvien tautitapausten ilmaantuvuus painuu matalalle tasolle kesään 2021 mennessä rajoitusten, rokotusohjelman edistymisen sekä taudin kulkuun liittyvän kausivaihtelun seurauksena. Vakaa epidemiatilanne mahdollistaa rajoitusten lieventämisen ja purkamisen.

Yksityinen kulutus kasvaa nopeammin kuin ostovoima säästämisen purkautuessa kulutukseen. Vienti ja investoinnit elpyvät maailmantalouden kohentuneiden kasvunäkymien johdosta, mutta asuinrakennusinvestointien lasku hidastaa investointien kasvua v. 2021.

Työllisten määrän ennustetaan kääntyvän kasvuun aktiviteetin vetämänä, mutta palveluiden hidas toipuminen pitää työllisten määrän kasvua hitaana. Työllisten määrä pysyy alle vuoden 2019 tason v. 2021 ja ennusteen mukaan ylittää sen vasta v. 2023. Työllisyysasteen ennakoidaan olevan 71,7 % v. 2021.

Ansioiden nousun myötä palkkasumman ennakoidaan kasvavan n. 3 % v. 2021. Palkkojen nousu välittyy vähitellen erityisesti palveluiden hintoihin. Inflaation ennakoidaan olevan n. 1,4 % v. 2021 ja kiihtyvän tulevina vuosina taloudellisen aktiviteetin kohenemisen myötä lähemmäksi 2 % vuodessa.

Julkisen talouden alijäämä kasvoi viime vuonna mittavaksi koronavirusepidemian vuoksi. Julkista taloutta heikensivät talouden taantuma sekä monet epidemian vuoksi toteutetut tukitoimet. Talous elpyy kuluvana vuonna, mutta julkisen talouden alijäämä pysyy mittavana, sillä epidemian vuoksi päätetyt tukitoimet ja epidemian aikana kertyneen palvelu- ja hoitovelan purkaminen pitävät julkiset menot korkealla tasolla. Julkinen talous jää kriisiä edeltänyttä aikaa alijäämäisemmäksi. Julkisessa taloudessa vallitsee rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan esitykset

Suomi on 15.3.2021 toimittanut komissiolle alustavan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman, joka linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen käyttöä Suomessa. Lopullinen suunnitelma toimitetaan komissiolle toukokuussa 2021. Komissio arvioi Suomen suunnitelman ja se hyväksyttäneen EU-neuvostossa loppukesästä 2021.

Kun Suomi on toimittanut lopullisen suunnitelman komissiolle, voi Suomi samalla hakea 13 prosentin ennakkomaksua. Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on tarkoitus huomioida vastaava määrä investointeja kestävän kasvun ministerityöryhmän linjauksen mukaisesti. Määrärahoilla käynnistetään elpymissuunnitelmassa linjattuja suuria ja vaikuttavia kokonaisuuksia.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 238 milj. euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2021 kohdistuvien määrärahalisäysten määrä olisi tästä n. 117 milj. euroa. Kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaisuuden jakautuminen vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvioesityksen osalta pilareittain (milj. euroa)

Pilari LTAE III esitys (määräraha ja valtuus yhteensä) , josta vuoden 2021 määrärahavaikutus
     
1 Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa 48,5 31,4
2 Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville 9,5 9,5
3 Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi 134,9 30,9
4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen 45 45
Yhteensä 237,8 116,8
Pilari 1 Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen ehdotetaan 20 milj. euroa.

Väliaikaiseen ympäristölupien ja menettelyjen vahvistamiseen ehdotetaan yhteensä 2 milj. euroa.

Kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisiin ratkaisuihin ehdotetaan yhteensä 3 milj. euroa ja rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamiseen öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin 15 milj. euroa.

Yksityisen latausinfrastruktuurin tukemiseen taloyhtiöissä ja työpaikoilla ehdotetaan 7,5 milj. euroa.

Ravinnekierrätyshankkeeseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Pilari 2 Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville

Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan täytäntöönpanon varmistamiseen sekä tosiasiallisen edunsaajarekisterin digitalisointiin ehdotetaan yhteensä 1 milj. euroa.

Huoneistotietojärjestelmään ehdotetaan 1 milj. euroa.

Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointeihin ja harjoitustoimintaan ehdotetaan molempiin tarkoituksiin 1 milj. euroa.

Digiradan kehitys- ja verifiointivaiheeseen 3 milj. euroa (kts. myös LVM pääluokka).

Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen ehdotetaan 50 000 euroa.

Yritysten digitaloushankkeeseen ehdotetaan 2,4 milj. euroa.

Pilari 3 Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi

Maailmanluokan automaatiota hyödyntävään digitaaliseen infrastruktuuriin osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan 2 milj. euroa.

Jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen ehdotetaan yhteensä 9,7 milj. euroa, josta 2 milj. euroa kohdentuu jatkuvan oppimisen digitaaliseen palvelukokonaisuuteen ja 2 milj. euroa korkeakoulutuksen digitalisaatioon ja joustavan oppimisen vahvistamiseen.

Suomen Akatemialle ehdotetaan yhteensä 45 milj. euron lisävaltuutta, josta 20 milj. euroa kansallisiin infrastruktuureihin ja 25 milj. euroa vihreää siirtymää tukevaan avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

Luovien alojen rakennetukeen ehdotetaan yhteensä 2 milj. euroa ja rakennetukeen kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille ja yhteisölle innovatiivisten palvelu-, tuotanto- ja toimintamallin kehittämiseksi 4 milj. euroa.

Business Finlandin myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 12 milj. euron lisäystä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen, 40 milj. euron lisäystä veturihankkeisiin sekä 10 milj. euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen.

Kestävään matkailuun ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä. Teollisuuden uudistumisen ja palveluviennin kasvattamiseen sekä terveys- ja hyvinvointiosaamiseen ja -teknologiaan ehdotetaan kumpaankin 0,2 milj. euroa.

Kannustinmalliin kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,25 milj. euroa.

Pilari 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Ehdotetaan 5 milj. euroa hoitotakuun toteuttamisen edistämiseen ennaltaehkäisyä vahvistamalla, 20 milj. euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä palvelu- ja hoitovelan purkamiseen sekä 20 milj. euroa hoitotakuuta edistävään digitalisaatioon.

Lasten ja nuorten paketti

Poliisille ehdotetaan 3 milj. euroa poliisin ennaltaehkäisevään toimintaan.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille ehdotetaan 5 milj. euroa koronavirustilanteesta aiheutuvien vaikutusten tasoittamiseen.

Koronavirustilanteesta aiheutuneiden vaikutusten lieventämiseksi osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä 64 milj. euroa. Tästä 40 milj. euroa suunnataan esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen, 15 milj. euroa lukiokoulutukseen ja 5 milj. euroa ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi 4 milj. euroa suunnataan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen valtionavustuksiin ehdotetaan 39 milj. euron lisäystä kohdennettavaksi kunnille lasten ja nuorten tukemiseen koronavirusepidemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa. Lisäyksestä 16 milj. euroa kohdentuu mielenterveyspalvelujen saatavuuden ja 23 milj. euroa päihdepalvelujen pääsyn parantamiseen.

Turveyrittäjien tukeminen

Turveyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 60 milj. euroa, jolla tuetaan turvealan sopeutumista nopeaan rakennemuutokseen ja oikeudenmukaista siirtymää.

Tukea kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla mm. turveyritysten koneiden ja laitteiden romuttamista koskevaan avustusjärjestelmään, yritysten kehittämispalveluihin ja –avustuksiin sekä uudelleentyöllistymisen ja kouluttautumisen tukeen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tukea kohdennetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevaan selvitykseen ja metsitystukeen.

Valtioneuvoston kanslia

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työstä ja totuus- ja sovintoprosessin edistämisestä aiheutuviin menoihin, valtionavustusten maksamiseen totuus- ja sovintoprosessin edistämis- ja toteutustoimiin sekä enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen totuus- ja sovintokomission sihteeristön tehtäviin ehdotetaan yhteensä 2,15 milj. euron määrärahaa.

Ulkoministeriön hallinnonala

Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista on siirretty Euroopan kehitysrahastoa (EKR) varten budjetoidut määrärahat (8,4 milj. euroa) EU:n uusien rahoituskehysten mukaisiin rahoitusosuuksiin NDICI-instrumenttiin EU jäsenmaksumomentille valtiovarainministeriön pääluokkaan.

Euroopan kehitysrahaston alla on ollut myös Afrikan rauhanrahasto, joka siirtyy osaksi uutta Euroopan rauhanrahastoa. Afrikan rauhanrahaston osuus 5 milj. euroa ehdotetaan siirrettäväksi kehitysyhteistyömomentilta momentille 24.90.66, eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet, jolta maksetaan Suomen osuus Euroopan rauhanrahastosta. Suomen maksuosuuden kattamiseksi em. momentille ehdotetaan lisättävän 0,492 milj. euroa.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 10 milj. euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksiin. Suomen osallistuminen lahjoituksiin hoidetaan korvamerkityllä tuella kansainväliselle rokotemekanismi COVAX AMC:lle. Tuen ehdoksi asetetaan rokotteiden osto Suomen kiintiöstä. Lisäys kohdennetaan korvamerkittynä tukena, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintamomentilta vähennetään vastaava määrä. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali.

Oikeusministeriön hallinnonala

Kuntavaalien siirtämisestä aiheutuviin menoihin ehdotetaan n. 5,9 milj. euroa. Kuntakorvauksen osuus tästä on 4,9 milj. euroa, joka aiheutuu ennakkoäänestysajan pidennyksestä.

Sisäministeriön hallinnonala

Poliisille ehdotetaan 0,8 milj. euroa koronavirustilanteesta aiheutuneisiin kuluihin ja 1,8 milj. euroa rikosteknisen laboratorion palvelukyvyn turvaamiseen. Lisäksi poliisille ehdotetaan 0,5 milj. euroa ja Maahanmuuttovirastolle 0,6 milj. euroa Interoperability-hankkeen mukaisiin tietojärjestelmien EU-yhteentoimivuuden edellyttämiin muutoksiin.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan lisäyksenä 120 milj. euroa ulkovartiolaivojen hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin sekä 5,9 milj. euroa sisärajavalvonnan palauttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Pelastustoimeen ehdotetaan 1 milj. euroa ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen.

Turvapaikanhakijoiden ennakoitua alemman määrän johdosta ehdotetaan 20,7 milj. euron vähennystä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä 4,1 milj. euron vähennystä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin.

Puolustusministeriön hallinnonala

Koronavirusepidemiasta johtuviin poikkeusjärjestelyihin liittyen varusmiesten ruokarahojen kustannuksiin ehdotetaan lisättäväksi 7,1 milj. euroa.

Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuusmuutoksilla määrärahat saadaan vastaamaan paremmin hankintojen arvioitua maksatusprofiilia. Tämän vuoksi ehdotetaan yhteensä n. 271 milj. euron vähennystä määrärahoihin. Vastaava määrärahalisäys huomioidaan tulevien vuosien talousarvioissa.

Puolustusministeriön hallinnonalan menoja ehdotetaan lisättäväksi 3,8 milj. eurolla puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä aiheutuneiden valuuttakurssitappioiden vuoksi. Lisäksi hallinnonalan menoja ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 18,3 milj. euroa vuoden 2020 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena tarkistuksena.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Valtion kiinteistöstrategian toteuttamiseen ehdotetaan 1,5 milj. euroa valtion etuosto-oikeuden käyttämiseen kiinteistökaupoissa.

Metallirahamenoihin ehdotetaan 7 milj. euron lisäystä käyttörahojen takaisinlunastuksesta Suomen Pankilta.

Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 257 milj. euroa.

Takaisin maksetut verot -momentille ehdotetaan 3,1 milj. euron lisäystä. Lisäys aiheutuu veronhuojennuspäätösten mukaisista takaisinmaksuista, joita tehdään v. 2021 aiemmin arvioitua enemmän. Lisäksi verotukseen liittyvät korkomenot -momentille ehdotetaan 3,5 milj. euron lisäystä. Lisäys aiheutuu veronkantolain mukaisesta hyvityskorosta ja siihen liittyvän siirtymäsäännöksen päättymisestä.

Vahingonkorvausmenoihin ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä mm. romutuspalkkiota koskevan neuvontavirheen sekä koronarokotusmatkojen matkavahinkojen korvausmäärien kasvun vuoksi.

Julkisen hallinnon ICT:n kehittämiseen ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä DigiFinland Oy:n pääomanpalautuksen kohdistamisesta.

Digi- ja väestötietoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 2,1 milj. euron lisäystä ruuhkien purkamisen ja koronavirusepidemian aiheuttamien tulojen menetyksen kokonaisuuteen. Tietovuodon uhrin palvelut Suomi.fi:ssä -hankkeeseen ehdotetaan 717 000 euroa ja kuntavaalien siirtämisestä aiheutuviin lisäkustannuksiin 77 000 euroa.

Sote-uudistukseen ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 50 milj. euroa.

Kuntien valtionrahoitukseen ehdotetaan yhteensä n. 5 milj. euroa liittyen lähinnä kuntien valtionosuuksien määräytymistekijöiden tarkentumiseen sekä veroperustemuutosten kompensointiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 0,21 milj. euroa koronavirusepidemiasta aiheutuneisiin toimenpiteisiin kevään 2021 ylioppilastutkinnon toteutuksen turvaamiseksi.

Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen ehdotetaan 2,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Opintolainahyvitysmenoihin ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä. Tästä 5 milj. euroa aiheutuu saajien määrän tarkentumisesta ja 5 milj. euroa opintolainahyvityksen ehtojen joustavoittamisesta koronavirustilanteesta johtuvista syistä.

Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 0,83 milj. euron lisämäärärahaa toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukseen ja kunnossapitoon.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon hanke- ja suunnitteluvaiheen kustannuksiin ehdotetaan yhteensä 0,7 milj. euroa.

Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja korjaushankkeen kokonaiskustannus on Stadion-säätiöltä saadun tiedon mukaan n. 336,9 milj. euroa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat valtio ja Helsingin kaupunki yhtä suurin osuuksin. Valtion sitoumuksia koskeva kokonaisuus on 168 436 500 euroa. Valtio on aiemmin osoittanut hankkeelle rahoitusta yhteensä 118,5 milj. euroa. Hankkeen loppukustannuksiin ehdotetaan lisäystä n. 37,9 milj. euroa. Valtion rahoitusosuuden loppuosa, 12 milj. euroa, maksetaan aiemmin päätetyn mukaisesti rahapelitoiminnan tuotoista.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Lisätalousarviossa varaudutaan maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 milj. euroa. Maaseuturahaston elpymisvälineen lisärahoitus on kokonaan EU:n rahoittamaa.

Ruokavirastolle ehdotetaan koronavirustilanteesta johtuviin turkiseläinten testauksen aiheuttamiin lisäkuluihin sekä koronatestausta tukeviin laboratoriopalveluiden laite- ja automaatio- sekä datankäsittelyn hankintoihin yhteensä 0,48 milj. euron lisäystä.

Talven 2019—2020 porovahinkojen korvaamiseen esitetään 6,0 milj. euroa ja vahinkojen korvaamiseen liittyviin tietojärjestelmämuutoksiin Ruokavirastolle 150 000 euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euroa kyberturvallisuusohjelman toimeenpanoa varten.

Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenoihin ehdotetaan 5 milj. euroa toiminnan edellytysten turvaamiseksi.

Galileon julkisesti säännellyn PRS-palvelun toteuttamisen investointivaiheeseen ehdotetaan yhteensä 1,03 milj. euroa.

Itäisen suunnan nopean raideyhteyden suunnitteluun perustettavan hankeyhtiön pääomittamiseksi ehdotetaan 6 milj. euroa.

Perusväylänpidon määrärahan ehdotetaan 50 milj. euron korotusta, joka on aikaistusta vuodelta 2022.

Uusina hankkeina aloitetaan Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe, johon ehdotetaan 130 milj. euron valtuutta ja 2 milj. euron kansallista määrärahaa, Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosan sähköistäminen, johon ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa sekä Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen, johon ehdotetaan 128 milj. euron valtuutta ja 3 milj. euron määrärahaa. Lisäksi Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantamiseen liittyvää valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 35,5 milj. eurolla 133,5 milj. euroon. Määrärahavaikutukset kohdistuvat vuosiin 2023 ja 2024.

Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan 23,15 milj. euron lisäystä.

Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 milj. euroa sekä henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 milj. euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioon ehdotetaan sisällytettäväksi 40 milj. euron valtuus, jonka perusteella liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan Kestävä Matkailu 2030 -ohjelmaan perustuva, vuosia 2021—2030 koskeva sopimus uuden yöjunanarungon vaunukaluston hankintaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan keskeisten digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palvelujen kehittämisen rahoitus ehdotetaan koottavan uudelle Digitalisaation kehittäminen -momentille. Momentille ehdotetaan lisämäärärahaa 2 milj. euroa yhden luukun digitaalisen lupapalvelun kehittämiseen osana Luvat ja valvonta -hankkeen toteutusta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen valtuuteen ehdotetaan lisäystä 40 milj. euroa akkuarvoketjun hankkeiden tukemiseen. Lisäksi valtuuteen ehdotetaan 6 milj. euron lisäystä terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon ja rokote-ekosysteemin tukemiseen.

Laivanrakennuksen innovaatiotuen valtuuteen ehdotetaan lisäystä 19,4 milj. euroa. Valtuuden lisäyksellä mahdollistetaan uusien laivahankkeiden käynnistyminen ja laivakohtaisen tuen enimmäismäärän kasvattaminen 10 milj. eurosta 15 milj. euroon.

Palkkaturvaan ehdotetaan 1,46 milj. euroa lisämäärärahaa. Lisäys johtuu palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muutoksesta, jonka perusteella työntekijäkohtaisen palkkaturvan enimmäismäärä nostetaan 15 200 eurosta 19 000 euroon.

Yritysten määräaikaisen kustannustuen neljännen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 31 milj. euron lisämäärärahaa. Lisäksi tarkoitukseen uudelleenbudjetoidaan vuoden 2020 yksinyrittäjien tuesta käyttämättä jäänyttä määrärahaa n. 169 milj. euroa, joten käytössä on kustannustuen neljänteen hakukierrokseen yhteensä 200 milj. euroa.

Ehdotetaan valtiontakuurahastoon siirrettäviksi varoiksi 650 milj. euroa Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten. Rahastovarauksella varaudutaan tilanteeseen, jossa valtiontakuurahastossa jäljellä olevat varat eivät riittäisi Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän tappiollisen erillistuloksen kattamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Covid-19-rokotteiden hankintaan ehdotetaan 223,5 milj. euron lisäystä. Lisäys kohdentuu pääasiallisesti EU:n vuoden 2022 covid-19-rokotteiden yhteishankintaan osallistumiseen sekä erinäisiin virusmuutokset huomioon ottaviin rokote-eriin. Lisäksi määrärahan tasossa on huomioitu Suomen osallistuminen COVAX AMC –rokotemekanismiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan määrärahaan ehdotetaan 5,7 milj. euroon lisäystä. Lisäyksestä 3,8 milj. euroa aiheutuu asiakastietolain toimeenpanosta ja 1,9 milj. euroa covid-19-rokotustodistuksen, negatiivisen koronatestin todistuksen ja sairastetun koronataudin todistuksen valmistelusta Kanta-palveluissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä lähes 11 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä n. 7,6 milj. euroa aiheutuu covid-19-testauskapasiteetin ylläpidosta ja uusien viruskantojen sekvensoinneista. Laitoksen perustoiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 1 milj. euron lisämäärärahaa.

Säteilyturvakeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä, joka on seurausta v. 2019 voimaan tulleen uuden säteilylain aiheuttamista lisätehtävistä.

Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen määrärahaan ehdotetaan yhteensä n. 1 milj. euron määrärahalisäystä. Tarve aiheutuu pääasiassa uusien toimitilojen aiheuttamasta vuokramenon kasvusta sekä välttämättömistä laitehankinnoista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenoihin ehdotetaan 0,52 milj. euron lisäystä, josta 0,3 milj. euroa aiheutuu koronavirusepidemian vaikutuksesta vankimäärään ja 0,1 milj. euroa potilastietojärjestelmän toiminnallisuuden varmistamisesta.

Valtionosuuteen työttömyysturvan kustannuksista ehdotetaan yhteensä 61 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 48 milj. euroa aiheutuu yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkamisesta ajalle 1.7.—30.9. ja 13 milj. euroa työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkamisesta samalle ajalle.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Eduskunnan käsittelyssä olevan jätelain uudistamiseen liittyviin raportointi-, seuranta- ja valvontavelvoitteisiin ehdotetaan yhteensä 0,46 milj. euron lisäystä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, Suomen ympäristökeskukselle ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ehdotetaan 0,4 milj. euron määrärahaa asumisoikeuslainsäädännön uudistuksen mukaisiin toimeenpanotehtäviin.

Tuloarviot

Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 185 milj. euroa. Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 235 milj. eurolla. Verotuloarviota heikentää erityisesti ansio- ja pääomatuloverotuloennusteen alentuminen 87 milj. eurolla, mikä johtuu pääasiassa lähdeveroennusteen päivittämisestä. Perintö- ja lahjaverotuloennustetta on puolestaan alennettu kertymätietojen perusteella. Myös arvonlisäverotuloennuste on 41 milj. euroa aiemmin ennakoitua heikompi. Arvonlisäverotuloennustetta nostaa 183 milj. eurolla ennakoitua parempi tilinpäätöskertymä, mutta vastaavasti huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen vuodelle 2021 vähentää ennustetta 224 milj. eurolla.

Huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen v. 2021 alentaa myös ansio- ja pääomaverotuloennustetta 20 milj. eurolla sekä yhteisöverotuloennustetta 5 milj. eurolla. Vastaavasti energiaverotuloennustetta on nostettu 3 milj. eurolla johtuen lämpöpumppujen edullisempaan sähköveroluokkaan siirtämisen viivästymisestä.

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 50 milj. eurolla. Merkittävin tekijä ehdotuksen taustalla on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020 liittyvä 50 milj. euron Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston elpymisvälineen lisärahoitus, joka on kokonaan EU-rahoitteinen. Huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen v. 2021 johtaa verotukseen liittyvien korkotulojen vähentymiseen 3 milj. eurolla.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 185 milj. euron vähennys ja määrärahojen 2 172 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 2 357 milj. eurolla. Summasta n. 117 milj. euroa on elpymis- ja palautumisvälineen määrärahoja vuodelle 2021, mitä vastaavat EU-rahoitus tilitetään valtiolle ja otetaan huomioon lisätalousarvioesityksessä myöhemmin vuoden 2021 aikana. Nettolainanoton lisäys ilman elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoja on arviolta 2 240 milj. euroa. Valtion nettolainanotoksi v. 2021 arvioidaan n. 14,4 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan n. 139,3 mrd. euroa, mikä on n. 56 % bruttokansantuotteesta.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2020
Tilinpäätös
2021
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
2021
Hallituksen
esitys
2021
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
67 074 65 916 2 172 68 088
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 903 765 6 771
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
49 628 53 909 -185 53 723
— Verotulot 42 443 45 277 -235 45 042
— Muut tulot 7 185 8 632 50 8 681
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
18 962 12 008 2 357 14 365
— Nettolainanotto 18 315 12 058 2 357 14 415
— Velanhallinta 647 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi n. 1 221 milj. eurolla. Vuoden 2021 kehysmenojen taso olisi 52 871 milj. euroa.

Menokehys vuodelle 2021 oli toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen 52 023 milj. euroa. Kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2021 kehystaso on 53 281 milj. euroa.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen yhteydessä syksyllä 2020 hallitus linjasi koronavirusepidemiasta johtuen, että tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan ylimääräinen 500 milj. euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Koronavirustilanteen jatkuminen vaikeana ja mm. siihen liittyneet rajoitus- ja tukitoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa em. kehysvaraus on osoittautunut liian pieneksi. Näin ollen em. kehysvarausta korotetaan 1 350 milj. eurolla yhteensä 1 850 milj. euron tasolle. Tästä 1 350 milj. euron korotuksesta 650 milj. euroa on varattu siirtoon valtiontakuurahastolle Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten eikä se ole käytettävissä muihin menoihin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Kolmas lisätalousarvioesitys sisältää 1 113 milj. euroa (josta 650 milj. euroa siirto valtiontakuurahastoon) em. varauksesta katettavia menoja. Kaikkiaan varauksen käyttö on aiemmat lisätalousarvioesitykset mukaan lukien 1 530 milj. euroa.

Kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi jää 411 milj. euroa, josta 320 milj. euroa on varausta kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin.

Kehyksen ulkopuolisiin menoihin ehdotetaan yhteensä n. 950 milj. euron lisäystä, josta n. 232 milj. euroa kohdistuu mm. rokotteiden hankintaan ja covid-19-viruskantojen sekvensointiin. Koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021—2023.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2021 2022 2023
         
23.01.26 Vuoden 2019 määrärahan uudelleenbudjetointi. 1,4    
24.30.66, 33.70.20 Suomen covid-19-rokotelahjoitukset. Tehdään kehyskorjaus, jotta lahjoitukset eivät rasittaisi kehystä. 10,0    
27.10.18 Ajoitusmuutos Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuksissa. -190,0 -8,0 52,0
27.10.18 Ajoitusmuutos muiden puolustusmateriaalihankintojen vuosiosuuksissa -81,5    
28.40.01, 11.19.09 Siirtyminen nettobudjetointiin Aluehallintovirastojen maksujen osalta. -0,9    
28.70.01, 13.03.01 DigiFinland Oy:n tuloutetun pääoman budjetointi vastaaviin menoihin. Läpivirtauserä. 4,0    
28.70.05 Aiemmin budjetoidun ja käyttämättä jääneen, sote-uudistuksen valmisteluun varatun rahoituksen budjetointi uudelleen käytettäväksi 23,8    
30.10.64 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvä uudelleenbudjetointi. 54,0    
30.40.22 Bioinnovaatio-ohjelman rahoituksen osittainen uudelleenbudjetointi. 0,7    
30.40.62 EMKR:n 2014—2020 ohjelmakauden rahoitukseen liittyvä uudelleenbudjetointi. 6,9    
31.10.77 EU TEN -tukea vastaava määräraha. Läpivirtauserä. 2,2    
32.01.02, 32.30.51 Ajoitusmuutos pk-yritysten rekrytukikokeilun maksatuksissa. -12,1 12,1  
32.30.30, 32.40.43 Yksinyrittäjien kustannustukeen vuonna 2020 budjetoidusta määrärahasta peruutetaan 169 milj. euroa. Vastaava lisäys tehdään yritysten kustannustuen momentille 32.40.43. 168,9    
33.20.50, 33.20.52 Työttömyysturvan suojaosan korottaminen ajalle 1.7.—30.9.2021. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla. -13,0    
33.20.52 Yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen ajalta 1.7.—30.9.2021. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla. -48,0    
  Kehysvaraus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin 1 350,0    
  Puolustusvoimien menojen indeksikorjauksen tarkistus vuoden 2020 toteutuneen hintakehityksen mukaiseksi (sopimusperusteinen hintakorjaus). -18,3    
Yhteensä   -1 258,1 4,1 52,0

Eduskunnan vuodelle 2021 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 128 555 000 -3 000 128 552 000
22. Tasavallan presidentti 18 761 000 6 000 18 767 000
23. Valtioneuvoston kanslia 576 317 000 424 272 000 1 000 589 000
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 353 364 000 2 329 000 1 355 693 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 1 040 584 000 6 399 000 1 046 983 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 577 005 000 111 714 000 1 688 719 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 4 880 751 000 -287 293 000 4 593 458 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 19 506 399 000 365 474 000 19 871 873 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 7 357 877 000 134 583 000 7 492 460 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 753 065 000 207 929 000 2 960 994 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 583 632 000 142 598 000 3 726 230 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 4 152 943 000 632 545 000 4 785 488 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 17 887 040 000 395 443 000 18 282 483 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 335 382 000 29 141 000 364 523 000
36. Valtionvelan korot 764 510 000 6 435 000 770 945 000
Yhteensä 65 916 185 000 2 171 572 000 68 087 757 000

Eduskunnan vuodelle 2021 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 45 276 626 000 -234 900 000 45 041 726 000
12. Sekalaiset tulot 5 769 097 000 49 575 000 5 818 672 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 719 666 000 - 2 719 666 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 143 146 000 - 143 146 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 53 908 535 000 -185 325 000 53 723 210 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 12 007 650 000 2 356 897 000 14 364 547 000
Yhteensä 65 916 185 000 2 171 572 000 68 087 757 000