Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävien palvelujen yhteensovittaminen vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2023:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea kaikissa väestöryhmissä
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhat sekä vakavat häiriöt torjutaan
  • — Maahanmuutolla rakennetaan kestävää Suomea.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

  2023
tavoite (1—5)
   
Turvallisuuden tunne on korkea kaikissa väestöryhmissä 4
— Ylläpidämme korkeaa luottamusta viranomaisiin, ja vahvistamme sitä niillä, joilla se on heikko.  
— Olemme enemmän näkyvissä ja saavutettavissa fyysisesti ja virtuaalisesti myös heikomman palvelutason alueilla.  
— Viestimme avoimesti, oikea-aikaisesti, saavutettavasti ja osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.  
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa 4
— Ennakoimme ja ennalta ehkäisemme turvallisuusuhkia laajalla yhteistyöllä ja edistämme ihmisten kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa.  
— Estämme turvallisuusongelmien kasautumista samoille ihmisille, ryhmille tai alueille.  
— Hälytyspalvelumme toimivat ja apua on saatavilla nopeasti.  
— Ennalta estämme, paljastamme ja selvitämme rikoksia tehokkaasti ja tuloksellisesti.  
— Pienennämme hiilijalanjälkeämme ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja teemme aktiivisia toimia ilmastonmuutokseen varautumiseksi sekä sopeutumiseksi.  
Kansallisen turvallisuuden uhat sekä vakavat häiriöt torjutaan 4
— Havaitsemme ja torjumme kansallisen turvallisuuden uhat oikea-aikaisesti.  
— Olemme varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valtakunnallisesti.  
— Yhteensovitamme siviilivalmiutta.  
— Kehitämme laaja-alaista yhteistyötä uhkien torjumiseksi.  
— Huolehdimme valtakunnan rajojen turvallisuudesta ja koskemattomuudesta.  
Maahanmuutolla rakennetaan kestävää Suomea 4
— Maahanmuuttopolitiikalla edistämme yhteiskunnan elinvoimaisuutta.  
— Avoimella, osallistavalla ja ennakoivalla maahanmuuttopolitiikalla edistämme hyviä väestösuhteita ja vähennämme polarisaatiota.  
— Sujuvat, oikeudenmukaiset ja yksilölliset maahanmuuttohallinnon palvelut vastaavat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin.  
— Ehkäisemme ilman oleskeluoikeutta maassa olevien hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa sekä heihin liittyvän varjoyhteiskunnan syntymistä.  
Aktiivinen EU- ja kansainvälinen toiminta sekä yhteistyö vahvistavat strategisten tavoitteiden saavuttamista 4
— Vaikutamme EU- ja kansainvälisellä toiminnalla vahvemmin terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja hallitsemattoman muuttoliikkeen ehkäisyyn.  
— Mahdollistamme sisäasiainhallinnon asiantuntijoiden lähettämisen laaja-alaisesti EU- ja KV-tehtäviin.  
— Tuemme hallinnonalan kansainvälisellä toiminnalla tehokkaammin kansallisia järjestelyjä ja suorituskykyjä.  
— Parannamme kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen kykyämme.  
— Hyödynnämme tehokkaammin EU-rahoitusta sisäasiainhallinnon viranomaisten suorituskyvyn kehittämisessä.  
Hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon  
— Olemme vastuullinen työnantaja ja johdamme henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti.  
— Varmistamme strategian toimeenpanon edellyttämän riittävän henkilöstön.  
— Kehitämme osaamista strategia- ja tulevaisuuslähtöisesti ja tuemme henkilöstön liikkuvuutta.  
— Tuemme monimuotoisten työnteontapojen kehittämistä sekä monipaikkaista työntekoa.  
— Varmistamme henkilöstölle terveelliset työtilat ja uudenaikaiset työvälineet sekä otamme käyttöön teknologian tarjoamat mahdollisuudet.  
— Edistämme henkilöstön monimuotoisuutta.  

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Sisäministeriö 233 218 223
Kriisinhallintakeskus 25 29 30
Poliisitoimi 10 157 10 220 10 289
Suojelupoliisi 518 505 499
Rajavartiolaitos 2 916 2 900 2 950
Pelastusopisto 134 130 131
Hätäkeskuslaitos 598 600 630
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 1 010 1 142 1 142
Yhteensä 15 591 15 744 15 894
Sukupuolten tasa-arvo

Sisäministeriö on toimenpidesitoumuksessaan kestävän kehityksen edistämiseksi sitoutunut vähentämään uudelleenuhriutumista rikoksissa ja onnettomuuksissa sekä uusintarikollisuutta. Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, vaan pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä liittyy ennen kaikkea naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä toisaalta (nuorten) miesten väkivaltakokemuksiin ja yliedustukseen onnettomuuksien uhreina. Myös onnettomuusriskit kasautuvat tietyille väestöryhmille, kuten miehille. Tavoitteena on, että rikoksentekijän ja rikoksen tai onnettomuuden uhrin palvelutarve arvioidaan ja tarvittaessa hänet ohjataan ongelman juurisyyhyn vastaavan palvelun piiriin. Tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, kuten seksuaalirikosten, lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan ja niiden haittojen vähentämiseen. Lähestymiskiellon tehostaminen lisää erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrien turvallisuutta. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi viranomaisten osaamista vahvistetaan sekä huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuen vuodelle 2023 on budjetoitu lisäystä vastaanottomenoihin 374 milj. euroa. Toistaiseksi Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista 90 % on ollut naisia ja lapsia. Alaikäisiä on ollut n. 40 %.

Suomi pyrkii hallitusohjelman mukaisesti vaikuttamaan siihen, että EU:ssa lisätään työtä kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Hallitus kohdentaa väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle sekä pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lisäksi toimeenpannaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa ja lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa. Sukupuolivaikutukset otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman mukaisesti.

Pelastustoimella on yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelma, jossa on tavoitteena mm. eritaustaisten ihmisten kannustaminen hakeutumaan pelastustoimen opintoihin sekä sukupuolten tasa-arvon huomioiminen pelastustoimen viestinnässä.

Rajavartiolaitoksen tavoitteena on tasapainottaa sotilasvirkojen sukupuolijakaumaa lisäämällä naisten määrää. Tähän liittyvä tavoite on, että raja- ja merivartijoissa naisten osuus on tulevaisuudessa vähintään 10 %. Naisten osuus on nyt n. 8 %. Kriisinhallintakeskus on sitoutunut edistämään toimillaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) Suomen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa. Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 50 % kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia. Lisäksi Kriisinhallintakeskus johtaa yhdessä Espanjan kanssa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden vahvistamiseen liittyvää siviilikompaktiklusteria, jonka tavoitteena on edistää naisten määrän lisäämistä sekä edesauttaa tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman työkulttuurin kehittämistä operaatioissa.

Kestävä kehitys

Sisäministeriön kestävän kehityksen sitoumuksessa tähdätään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseen 75 % vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta pienentämällä hiilijalanjälkeä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi sitoumuksella tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentämiseen. Vuonna 2023 jatketaan hallinnonalan kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden toteuttamista tulossopimuksissa määritellyin tavoin. Hallinnonalan virastot ovat tehneet myös omia toimenpidesitoumuksiaan, jotka täydentävät, ja joiden tavoitteita toimeenpannaan hallinnonalan yhteisen sitoumuksen lisäksi.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 310 993 495 897 312 385
01. Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 518 55 759 18 332
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 320 68 2 388
21. Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 342 1 342
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
5 500 5 500
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027
(siirtomääräraha 3 v)
42 828 0 42 828
27. EU:n pelastuspalvelumekanismi CBRN-varastointi
(siirtomääräraha 2 v)
59 845 59 845
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
180 200 180 200
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
480 440 70 990
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
960 960
10. Poliisitoimi 923 596 2 477 23 256 949 329
01. Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
863 666 2 477 21 778 887 921
02. Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
45 412 1 478 46 890
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
7 668 7 668
21. KEJO-hankkeen yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
6 850 6 850
20. Rajavartiolaitos 630 044 0 6 986 637 030
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
305 044 6 986 312 030
70. Rajavartiolaitoksen investoinnit
(siirtomääräraha 5 v)
325 000 0 325 000
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 100 961 3 850 1 767 106 578
01. Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 507 500 39 5 046
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
70 428 350 1 461 72 239
03. Pelastusopiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 026 267 18 293
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
8 000 3 000 11 000
40. Maahanmuutto 525 493 0 28 530 554 023
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 865 2 930 67 795
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
371 152 371 152
22. Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
2 318 2 318
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
87 158 25 600 112 758
  Yhteensä 2 491 087 6 822 61 436 2 559 345

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 15 591 15 744 15 894    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Sisäministeriön pääluokkaan esitetään määrärahoja yhteensä 2,5 mrd. euroa, joka on 906 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan rahoitus jakaantuu poliisitoimen (ml. Supo, 40 prosenttia), maahanmuuton (23 prosenttia), Rajavartiolaitoksen (22 prosenttia), hallinnon (11 prosenttia) sekä pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen (4 prosenttia) määrärahoihin.

Valiokunta pitää esitystä merkittävänä panostuksena sisäiseen turvallisuuteen. Pääosa lisäyksistä linjattiin vuoden 2022 kehyspäätöksessä aiheutuen Suomen turvallisuusympäristön nopeasta muutoksesta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sisäministeriön antaman lausunnon mukaan hallinnonalalle osoitettu rahoitus riittäisi vuonna 2023. Merkittävimmät menopaineet kohdistuvat kuitenkin jo lähivuosina poliisitoimeen ja pelastustoimeen.

Toimitilat.Hallinnonalan vuokrakustannukset olivat noin 109 milj. euroa ja muut toimitilakustannukset 21 milj. euroa vuonna 2021. Toimitiloissa on lisäksi korjausvelkaa, jonka helpottamiseksi hallinnonalalla on käynnissä useita peruskorjaus- ja uudistushankkeita. Sisäisiä synergioita pyritään löytämään mm. yhteisen toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelman kautta, ja kiinteistöjen ylläpitokulujen alentamiseksi hallinnonala osallistuu Senaatti-konsernin aloittamaan energiansäästöohjelmaan.

ICT-menot.Hallinnonalan ICT-menot olivat noin 139 milj. euroa vuonna 2021. Vuodelle 2023 kohdistuu noin 19 milj. euron nousupaine. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilman lisärahoitusta välttämätön kehitystyö voi johtaa muihin rahoitusvajeisiin. Saadun selvityksen mukaan ICT-toimintaan haetaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa esimerkiksi raskaita ICT-järjestelmiä korvattaisiin kevyemmillä ja joustavammilla ratkaisuilla.

TKI-rahoitus.Sisäministeriön kehittämisrahoituksella on käynnissä TKI-toimenpiteitä ja hankkeita liittyen mm. biometriikkaan, valeuutisiin ja disinformaatioon sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn. Lisäksi seurataan muiden tahojen käynnistämiä TKI-toimenpiteitä, joihin hallinnonala mahdollisuuksien mukaan osallistuu. Valiokunta pitää hallinnonalan TKI-panostuksia välttämättöminä ja hyvänä, että niissä hyödynnetään aktiivisesti myös EU-rahoitusta, kuten Horisontti Euroopan puiteohjelmarahoitusta.

Rahoituksen kestävä taso.Valiokunta toteaa, että hallinnonalalle esitetyt lisäykset ovat edelleen suurelta osin määräaikaisia, joten ne eivät ratkaise pitkäaikaista rahoitusvajetta. Valiokunta on useassa yhteydessä pitänyt välttämättömänä huolehtia sisäisen turvallisuuden viranomaisten pitkäaikaisesta rahoituksesta, jolla varmistetaan strategisen suunnittelun ja voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö. Kestävä rahoitustaso on siten tärkeää ottaa huomioon vuosien 2024—2027 kehystä valmisteltaessa. Samanaikaisesti tulee kuitenkin edelleen jatkaa aktiivisesti kaikkien sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan kehittämistä kustannusten säästämiseksi.