Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

10. KuntatalousPDF-versio

Kuntatalouden tilaa ja näkymiä sekä valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntatalouteen tarkastellaan myös talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä laaditussa kuntatalousohjelmassa.

10.1. Kuntien valtionavut

Kuntien käyttötalouden valtionapuihin ehdotetaan n. 5,1 mrd. euroa v. 2024. Laskennalliset valtionosuudet ovat n. 3,7 mrd. euroa, kuntien veromenetysten korvaukset n. 0,9 mrd. euroa ja muut valtionavut n. 0,6 mrd. euroa.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden valtionavut 2022—2024 (milj. euroa) ja muutos TA 2023—TAE 2024 (%)

Momentti   2022
TA+LTA:t
2023
TA
2024
TAE
Muutos %
2023—2024
           
  Laskennalliset valtionosuudet 9 150 4 001 3 673 -8,2 %
28.90.30 VM 7 987 2 752 2 463 -10,5 %
useita momentteja OKM1) 1 163 1 249 1 210 -3,1 %
  siitä kuntayhtymät 1 070 1 095 1 119 2,2 %
28.90.35 Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä 2 750 851 861 1,5 %
  Muut valtionavut        
25.50.20 Vaalimenot 11 11 32  
OM yhteensä 11 11 32
28.90.31 Kuntien yhdistymisavustukset 20 11 11
28.90.32 Valtionavustus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään 10 0 0  
VM yhteensä 30 11 11
useita momentteja OKM, harkinnanvaraiset avustukset 391 254 202
  siitä kuntayhtymien osuus 15 6 7
OKM yhteensä 391 254 202
30.20.20 Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta 0 4 4
MMM yhteensä 0 4 4
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen 85 44 31
LVM yhteensä 85 44 31
32.30.32 Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen 3 0 0  
32.30.35 Valtion korvaus kunnille TE-palvelu-uudistuksen muutoskulujen kattamiseen 0 0 34  
32.30.40 Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen 35 1 5  
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä 33 23 14
32.30.55 Toimet työurien pidentämiseksi / kunnille maksettavan tuen määrä 0 0 21  
32.50.03 Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistäminen 6 4 1  
32.50.30 Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä 131 107 132
TEM yhteensä 208 134 207
Useita momentteja Hyvinvointialueille vuodesta 2023 alkaen kohdentuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustukset 562 0 0
33.20.50, 51 ja 52 Kunnille maksettava palkkatuki 74 52 25
33.60.64 Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 7 7 7
33.70.50 Terveyden edistäminen 0 0 10  
33.80.50 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 16 17 17
STM yhteensä 659 76 59
Öljysuojarahasto Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin 10 10 4
35.10.31 Avustukset ilmastosuunnitelmien laatimiseksi 0 3 0  
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 4 5 2
35.20.31 Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 3 4 2  
35.20.32 Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi 3 0 0  
35.20.34 Avustukset vihreää siirtymää tukevaan rakentamiseen (mm. tuulivoima) 1 2 0  
35.20.55 Avustukset korjaustoimintaan 2 0 1  
YM yhteensä 23 23 9
  Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa 1 411 558 555 -0,5 %
         
  Valtionavut yhteensä, milj. euroa 13 311 5 410 5 089 -5,9 %

1) Kuntien laskennallinen osuus on arvioitu OKM:n hallinnonalan (ml. yksityiset) kokonaisuudesta.

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2022—2024 (milj. euroa) ja muutos 2023 TA—2024 TAE (%)

Momentti   2022
TA+LTA:t
2023
TA
2024
TAE
Muutos %
2023—2023
           
29.80.52 Avustukset kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin (arvio) 3 3 3  
29.90.50 Avustukset liikuntapaikkarakentamiseen (arvio) 21 24 22  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, OKM 24 27 25  
Palosuojelurahasto Kunnille maksettavat avustukset 4 0 0  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä SM 4 0 0  
31.10.20 MAL-hankkeet 12 8 0  
31.10.30 MAL-hankkeet ja Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 43 25 20  
31.10.31 Eräät avustukset (kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin sekä eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon) 7 4 4  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, LVM 62 36 24  
32.30.40 Kutilan kanava ja Kalajoen Marina 0 7 5  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, TEM 0 7 5  
Asuntorahasto Erityisryhmien investointiavustukset 23 30 16  
Asuntorahasto MAL-kuntien kunnallistekniikan rakentamisavustusvaltuus 25 25 0  
Asuntorahasto Käynnistysavustusvaltuus 26 26 0  
Asuntorahasto Lähiöohjelma 6 0 0  
Asuntorahasto Kunnostusavustus asuntojen muuttamiseksi ikääntyneille sopiviksi 10 5 0  
35.20.35 Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon 0 3 4  
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 9 17 0  
35.20.34 Avustukset kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen 5 9 0  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä, YM 104 115 19  
  Rahoitusosuudet investointimenoihin yhteensä 169 185 48 -73,9 %

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,46 mrd. euroa, joka on 289 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta alentaa sote-uudistukseen liittyvien siirtojen tarkentuminen vuoden 2022 toteumatietojen perusteella. Hyvinvointialueiden rahoitukseen peruspalvelujen valtionosuudesta siirrettävä määrä on kasvanut 160 milj. eurolla. Lisäksi sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuvaan kuntien verotuskustannusten alenemiseen liittyen valtionosuudesta vähennetään 64 milj. euroa. Vuoden 2023 osalta kunnilta siirtyvien tulojen ja kustannusten tasaukseen liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään lisäksi 112 milj. euron vähennys v. 2024. Laskelma sekä siihen liittyvät siirrot ja vähennykset päivitetään syksyn aikana lopullisen siirtolaskelman ja verotuksen valmistumista koskevien tietojen perusteella.

Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus lisää valtionosuutta 53 milj. euroa. Indeksikorotus jää kuitenkin 24 milj. euroa tätä pienemmäksi, koska hallitusohjelman mukaisesti indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö. Valtionosuutta kasvattavat jo aiemmin päätetty uudet ja laajenevat tehtävät, joista merkittävimmät ovat sitouttava kouluyhteisötyö ja B1-kielen opetuksen lisääminen yhdellä vuosiviikkotunnilla. Indeksikorotuksen pienennys ja tehtävämuutokset otetaan huomioon valtionosuusprosentissa, joka alenee 22,09 prosentista 21,92 prosenttiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kunnille osoitettavien valtionosuuksien arvioidaan olevan n. 1,2 mrd. euroa v. 2024 ja pysyvän likimain edellisen vuoden tasolla. Valtionosuuksiin ja ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehdään täysimääräinen indeksikorotus, joka on n. 30 milj. euroa.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoitus vakiinnutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Siihen ehdotetaan 50 milj. euron lisäystä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjille v. 2024. Vapaan sivistystyön koulutuksessa ehdotetaan toteutettavaksi hallitusohjelman mukaiset 20,5 milj. euron säästöt, joista osa kohdistuu kuntatalouteen.

Oppimisen tukea ja opinto-ohjausta vahvistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Siihen ehdotettavasta rahoituksesta kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan n. 8 milj. euroa.

Aiempien päätösten mukaisesti oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen toimeenpanoon ehdotetaan pysyvää rahoitusta vuodesta 2024 lukien 129 milj. euroa, josta kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan n. 77 milj. euroa.

Väestön liikunnallisuuden edistämiseksi hallitus käynnistää poikkihallinnollisen valtioneuvostojohtoisen Suomi Liikkeelle -ohjelmakokonaisuuden, jossa tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelmakokonaisuuden ehdotettavasta 20 milj. euron rahoituksesta kunnille arvioidaan alustavasti kohdentuvan 11 milj. euroa v. 2024.

Muut hallinnonalat

TE-palvelu-uudistuksesta kunnille aiheutuviin muutoskustannuksiin ehdotetaan 34 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti joukkoliikenneavustuksiin kohdistunut harkinnanvaraisten ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoitus ehdotetaan poistettavaksi. Vaikutus on -13,3 milj. euroa v. 2024.

Kuntien ilmastosuunnitelmien valtionavustuksiin varattu 2,6 milj. euron rahoitus perutaan vuoden 2024 alusta lähtien. Asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen tarkoitettu määräaikainen avustus kunnille puolittuu vuodesta 2024 alkaen. Avustukseen ehdotetaan aiemman 4 milj. euron sijaan 2 milj. euroa v. 2024.

10.2. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Oheisessa taulukossa esitetään talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutus kuntien verotuloihin v. 2024. Näiden lisäksi myös aiemmin päätetyillä veromuutoksilla on vaikutusta kuntien verotuloihin. Hallitusohjelman mukaan valtion veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Ansiotuloverotuksen muutokset kompensoidaan peruspalvelujen valtionosuuslain nojalla erillisen määrärahamomentin kautta, joten niillä ei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. Kuntataloutta sen sijaan vahvistaa se, että maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajaa ehdotetaan korotettavaksi. Sen arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja 108 milj. euroa.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2024 (milj. euroa)

   
Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus -29
— josta progressiivinen tuloveroasteikko -1
— josta työtulovähennys -8
— josta perusvähennys -20
Työtulovähennyksen kasvattaminen pieni- ja keskituloisia painottaen -4
Työtulovähennyksen ikään perustuvan korotuksen uudelleenkohdentaminen 2
Matkakuluvähennyksen omavastuun nosto 900 euroon 9
Kotitalousvähennyskokeilun jatko vuodella -1
Maatalouden tasausvarauksen korotus 25 000 euroon -3
Maatalouden vuokratulojen verotuskohtelun yhtenäistäminen -13
Maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus 108
Yhteensä 69

10.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen v. 2024 on hieman vahvistava vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan täysi valtionosuus ja valtion päättämät veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan yhden prosenttiyksikön indeksikorotusta vastaava vähennys. Toisaalta maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus vahvistaa kuntataloutta. Hallitusohjelmassa kunnille ei osoiteta uusia tehtäviä tai velvoitteita vuonna 2024.

Myös sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksillä ja säästöillä on erisuuntaisia vaikutuksia kuntatalouteen. Ne vähentävät suoraan kuntien menoja mutta lisäävät toisaalta toimeentulotuen tarvetta ja pienentävät verokertymää. Pidemmällä aikavälillä toimien arvioidaan lisäävän työllisyyttä, mikä puolestaan lisäisi kuntien verotuloja.

Tarkastelussa ei ole huomioitu työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen alentamista, jonka arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja ja vähentävän kunta-työantajien maksurasitusta yhteensä n. 300 milj. eurolla v. 2024.

Valtion toimenpiteiden kuntatalousvaikutuksia koskeva yksityiskohtainen taulukko on talousarvioesityksen kanssa samanaikaisesti valmistellun syksyn 2023 kuntatalousohjelman liitteessä 3.