Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

6. Kestävä kehitysPDF-versio

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Vuoden 2024 talousarvioesitykseen sisältyvät aiempien vuosien tapaan hallinnonalojen pääluokkaperusteluihin tekstit kestävän kehityksen edistämisestä ja sen kytköksestä talousarvioon jokaisella hallinnonalalla (ks. yksityiskohtaiset perustelut/hallinnonalojen pääluokkaperustelut).

Hiilineutraaliutta ja vihreää siirtymää edistävät talousarvioesityksen määrärahat

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Suomen ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään v. 2035.

Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi sitoutuu ilmastolain tavoitteisiin. Visiona on Suomen nouseminen puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Hallitus on sitoutunut vastaamaan päästövähennystavoitteisiin ja etenemään hiilineutraalisuustavoitteeseen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen siten, että se ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään osana kestävää talouspolitiikkaa.

Vuoden 2024 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja vihreää siirtymää. Tunnistetuilla määrärahoilla edistetään mm. ympäristön ja luonnon hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta, vähennetään päästöjä, edistetään biotalousratkaisuja sekä kehitetään Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Määrärahat kohdentuvat etenkin työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonaloille.

Maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraaliuden tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka kohentavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Myös maaseudun kehittämisohjelma sisältää ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita. EU:n viherryttämistuella, ympäristökorvauksilla sekä luonnonmukaisen tuotannon edistämisellä on merkittävä rooli maatalouden kehittämisessä ympäristön kannalta kestävään suuntaan.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen panostetaan merkittävästi, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenisi. Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Luonnonsuojelualueiden hankinnalla edistetään metsien suojelua sekä turvataan luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan elinympäristöjä ennallistamalla, kunnostamalla ja hoitamalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukemisella voidaan löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. biotalouden kehittämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja vähähiilisen yhteiskunnan ratkaisuihin. Kehitysyhteistyömäärärahoilla Suomi osallistuu hankkeisiin, joilla edistetään kestävää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa ja ehkäistään ympäristöhaittojen syntymistä. Näiden hankkeiden tavoitteina on mm. parantaa ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiä.

Joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen kohdennetaan määrärahoja, mikä mahdollistaa henkilöliikenteen määrän ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämisen etenkin kaupunkiseuduilla.

Talousarvioesitykseen sisältyvät hiilineutraaliutta edistävät määrärahat on ryhmitelty vihreän siirtymän osalta keskeisiin teemakokonaisuuksiin. Yhteenvedon ulkopuolelle on jätetty kaikki toimintamenot sekä erilaiset järjestöavustukset ja jäsenmaksut.

Vuoden 2024 talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä n. 2,3 mrd. eurolla. Tämä on n. 20 milj. euroa vähemmän kuin 2023 on toinen lisätalousarvioesitys mukaan lukien ehdotettu vastaaviin toimiin. Määrärahatasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset julkisen talouden sopeutustoimet. Lisäksi vuoden 2023 lopussa päättyy edellisen hallituksen kertaluonteisia toimia (esim. öljylämmityksestä luopumisen avustukset, energia-avustukset, ravinteiden kierrätys osana huoltovarmuutta).

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus, josta 50 % käytetään vihreän siirtymän edistämiseen vaikuttaa myös v. 2024 korottavasti hiilineutraaliutta edistävien määrärahojen tasoon. Etenkin elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus energiatukeen korottaa määrärahatasoa vuodesta 2023. Hallitus on päättänyt kohdentaa REPowerEU-varat 1) ympäristöluvituksen vauhdittamiseen valtion aluehallintouudistuksen kanssa yhteensopivalla tavalla ja 2) puhtaan energian ja materiaalivirtojen T&K-rahoitukseen ja pilotointiin sekä 3) puhtaan siirtymän investointeihin.

REPowerEU on osa elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF). Suomella on käytettävissä 113 milj. euroa lisärahoitustukea, minkä lisäksi Brexit-mukautusvarauksesta on siirretty 14 milj. euroa, eli Suomella on käytettävissä yhteensä 127 milj. euroa.

Luonnon monimuotoisuus sekä vesien- ja ympäristönsuojelumäärärahat alenevat 67 milj. eurolla vuoden 2023 määrärahoihin verrattuna. Tämä johtuu erityisesti edellisen hallituksen määräaikaisten lisäysten päättymisestä vuoden 2023 lopussa.

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus kokonaisuuden osalta määrärahat kasvavat 362 milj. eurolla energiatukeen ja uusiutuvan energian tuotantotukien lisääntymisen johdosta.

Globaali ulottuvuus teeman osalta merkittävästi alentavasti vuodesta 2023 vaikuttavat hallitusohjelman mukaiset säästöt sekä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön että laina- ja finanssisijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön, joista johtuen määrärahat alenevat 152 milj. eurolla.

Tutkimukseen ja kehittämiseen kohdennettavat määrärahat alenevat 18 milj. eurolla vuodelle 2023 budjetoituun verrattuna.

Liikenteen osalta määrärahat alenevat 51 milj. eurolla vuoteen 2023 verrattuna johtuen vuoden 2023 lopussa päättyvistä edellisen hallituksen kertaluonteisten määrärahojen päättymisestä (sähköautojen latausinfraverkosto) sekä hallitusohjelmaan sisältyvistä säästöistä kohdistuen esimerkiksi joukkoliikenteen ilmastoperusteiseen määrärahaan.

Maa- ja metsätalouden sekä maankäyttösektorin menot alenevat 94 milj. eurolla vuodelle 2023 ehdotettuun vuoden toinen lisätalousarvioesitys mukaan lukien verrattuna johtuen EU-ohjelmakauden vaihtumisesta ja siihen liittyvistä ajoitusmuutoksista sekä kertaluonteisten lisäysten päättymisestä.

Määrärahoihin sisältyy myös tukia, joiden voidaan arvioida olevan ainakin osin ympäristölle haitallisia. Näitä on esimerkiksi maataloudelle kohdentuvissa menoissa. Maatalouteen sisältyvillä määrärahoilla on kuitenkin myös ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi maatalouden ympäristökorvaukset. Tämän lisäksi liikennesektorilla on sellaisia suoria tukia, jotka voidaan katsoa ympäristölle haitalliseksi.

Hiilineutraali Suomi, keskeiset toimenpiteet, milj. euroa

  2023
TA, LTA I, LTAE II
2024
esitys
     
Luonnon monimuotoisuus sekä vesien- ja ympäristönsuojelu 193,7 126,4
Uusiutuva energia ja energiatehokkuus 400,5 762,2
Globaali ulottuvuus 380,3 228,0
Tutkimus ja kehittäminen 318,6 300,9
Liikenne 306,4 255,3
Maa- ja metsätalous sekä maankäyttösektori 730,6 637,1
Yhteensä 2 330 2 310

Verotus ja hiilineutraali Suomi

Talousarvioesitykseen sisältyy useita veroja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitteita. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero.

Energiaveroja kerätään liikenteen polttoaineista, työkone-, voimalaitos- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Verotulojen lisäksi energiaverot vahvistavat kannustimia energiatehokkuuteen, energian säästöön sekä vähäpäästöisempään energian tuotantoon. Suomi on ympäristöperusteisen verorakenteen osalta Euroopan edelläkävijä ja energiaverotuksen taso on kansainvälisesti korkea. Energiatuotteiden verot määräytyvät niiden energiasisällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Liikennepolttoaineiden verotuksen lisäksi autovero ja ajoneuvoveron perusvero määräytyvät päästöperusteisesti, lisäävät suurempipäästöisten autojen hankinnan ja omistamisen kustannuksia ja siten kannustavat kohti vähäpäästöisempää liikkumista. Eräiden juomapakkausten valmistevero ohjaa liittämään juomapakkaukset kierrätysjärjestelmään. Myös jätevero on ohjaava ympäristövero, jonka ensisijaisena tavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen.

Talousarvioesityksen sisältämiä muutoksia ympäristöveroihin v. 2024 ovat liikennepolttoaineiden valmisteveron alennus, jolla kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella sekä jo aiemmalla hallituskaudella päätetty energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentäminen. Lisäksi vuoden 2025 veropäiviin kohdistuva ajoneuvoveron alennus vaikuttaa ajoneuvoverotuloihin alentavasti jo v. 2024. Ympäristöveromuutosten lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan.

Vaikka energia-, liikenne- ja muita ympäristöveroja voidaan pitää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisina veroina, voi niihin sisältyä niiden ympäristöohjausta heikentäviä yksittäisiä verotusrakenteita. Lisäksi ympäristölle haitallisia rakenteita voi olla myös muussa verotuksessa.

Verotukseen sisältyviä poikkeamia voidaan tarkastella verotukien raportoinnin avulla. Verotukilaskennan perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu valtiovarainministeriön internetsivuilla (www.vm.fi/verotuet).

Verotuksen ympäristöohjaus talousarvioesityksessä

Verotuet kuvaavat verotuksen rakenteeseen monista syistä tehtyjä poikkeamia, eivätkä ne sellaisenaan sovellu ympäristölle haitallisten tukien tarkasteluun. Ympäristöohjauksen kannalta olennaisinta on eri verolajien verorakenteen ympäristöperusteisuus sekä ympäristöverojen efektiivinen taso. Myös verolajin normiverojärjestelmä itsessään saattaa sisältää huomattavasti merkittävämpiä ympäristön kannalta epäedulliseen kulutukseen kannustavia piirteitä tai rakenteita. Toisaalta ympäristöveroissakaan sinänsä ympäristöperusteinen normiverojärjestelmä ei edusta aina ympäristönäkökulmasta optimaalista rakennetta. Ympäristöverotuksessa sektoreittain poikkeava verorakenne mahdollistaa veronkorotusten kohdistamisen sen mukaan, missä kiristyksiä on mahdollista tai perusteltua tehdä esim. päästökaupan päällekkäinen ohjaus ja hiilivuodon riski huomioiden, mikä saattaa johtaa vastaavalla verotuksen kiristämisellä ympäristönäkökulmasta parempaan lopputulemaan.

Ympäristöohjauksen tason ja muutosten kuvaaminen eri verolajeissa on vaikeaa. Energiaverotus on keskeinen osa ympäristöverotusta, vaikka myös muissa verolajeissa voisi olla tarpeen arvioida verorakenteen ympäristövaikutuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään fossiilisten polttoaineiden efektiivinen energiaverorasitus sisältäen verottomuudet, veronalennukset ja -palautukset sekä päästökaupan kanssa yhteenlaskettu päästöohjaus (euroina hiilidioksiditonnilta) eri polttoainekäytöissä. Lisäksi kuvataan talousarvioesitykseen liittyvien energiaveromuutosten aiheuttamat muutokset niihin. Vastaava esitystapa on jo käytössä OECD:ssa ja joissain EU:n jäsenvaltioissa. Päästöoikeuden hinta ja polttoaineiden kulutus on vakioitu niin, että ero vuosien välillä syntyy päätösperusteisista veromuutoksista. Kuten taulukosta huomataan, vuoden 2024 talousarvioesitys sisältää muutoksia liikennepolttoaineiden ja energiaintensiivisten yritysten päästöohjaukseen. Kokonaisuutena energiaverotuksen päästöohjaus kevenee hieman. Liikennepolttoaineiden valmisteverotuksen alentaminen laskee päästöohjausta liikenteessä ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen supistaminen lisää energiaintensiivisten yritysten päästöohjausta.

Polttoaineiden kulutukseen kohdistuva päästöohjaus

      2024 2024 2024 2023
    Osuus polttoaineiden
päästöistä vuonna 2021
Efektiivinen
verotaso €/tCO2
PK-hinta
€/tCO2
Yhteensä €/tCO2 Yhteensä
€/tCO2
             
Liikenne ja työkoneet yhteensä   39 % 208 1 209 223
Moottoribensiini Ei-PK 12 % 306   306 323
Diesel1) Ei-PK 19 % 208   208 226
Maakaasu ja raideliikenteen polttoöljy Ei-PK 0 % 108   108 108
Työkoneet pl. maatalous Ei-PK 5 % 105   105 105
Maatalouden työkoneet Ei-PK 2 % 66   66 66
Kaupallinen lentoliikenne (kotimainen) PK 1 % 0 90 90 90
Kaupallinen vesiliikenne (kotimainen) Ei-PK 1 % 0   0 0
Energiantuotanto ja rakennusten lämmitys yhteensä   61 % 32 72 104 104
Erillinen lämmöntuotanto2) PK 3 % 106 90 196 196
Erillinen lämmöntuotanto2) Ei-PK 8 % 106   106 106
Yhdistetty tuotanto, lämmön osuus 2) PK 9 % 66 90 156 156
Energiaintensiiviset yritykset 2) PK 1 % 65 90 155 134
Energiaintensiiviset yritykset 2) Ei-PK 0 % 80   80 54
Maatalouden polttoöljy lämmitykseen Ei-PK 0 % 64   64 64
Turve3) PK 6 % 7 90 97 97
Turve 3) Ei-PK 2 % 10   10 10
Sähköntuotanto, teollinen ensikäyttö ym. PK 29 % 0 90 90 90
Sähköntuotanto, teollinen ensikäyttö ym. Ei-PK 2 % 0   0 0
Yhteensä   100 % 101 44 145 150

1) Dieselin alennetun verokannan osalta on huomioitava henkilöautoilta kannettava käyttövoimavero.

2) Ei sisällä turvetta.

3) Sisältää erillisen lämmöntuotannon, yhdistetyn tuotannon ja energiaintensiivisten yritysten palautuksen.

Sähköveron osalta alla olevassa taulukossa kuvataan sähkön kulutuksen jakautuminen verotasoittain.

Sähkön kulutukseen kohdistuva energiaverotus

  Osuus sähkön kulutuksesta Verotaso 2024 Verotaso
2023
  % €/MWh €/MWh
       
Kotitaloudet, palvelut, tieliikenne 51,5 % 22,53 22,53
Teollisuus, kaivostoiminta, maatalous, suuret konesalit, kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput, konesalit ja sähkökattilat, teollisen mittaluokan lämpöpumput jne. 47,6 % 0,63 0,63
Raideliikenne 0,9 % 0 0
Yhteensä 100 % 11,89 11,89

Eri käyttökohteiden osuudet polttoaineiden päästöistä ovat suuntaa-antavia, sillä verotuksen ja päästökaupan päällekkäisyydestä ei ole tällä hetkellä olemassa tarkkaa tilastotietoa. Molempien taulukoiden luvut perustuvat valtiovarainministeriön vero-osaston arvioon ja niiden sisältämiä oletuksia on avattu tarkemmin valtiovarainministeriön internet-sivuilla www.vm.fi/energiaverotus.

Yksittäisiä verotukia ja niiden määriä kuvataan tarkemmin talousarvioesityksen tulomomenteilla.