Sulje
ikkuna
89. Hyvinvointialueiden rahoitus
Selvitysosa: Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 27,5 mrd. euroa ja mahdolliseen lisärahoitustarpeeseen on varattu 1 milj. euron arviomääräraha. Valtionavustuksia tai korvauksia sisältyy pääluokkiin 25, 26, 32, 33 ja 35.
Hallitusohjelman ja kevään 2026 kehysriihen päätösten mukaisesti mm. terveydenhuollon asiakasmaksuja nostetaan, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta kehitetään teknologiaa hyödyntäen ja teknologiaa hyödynnetään kotihoidossa, sosiaalihuoltolakia sekä sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuutta uudistetaan.
Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevista valtakunnallisista tavoitteista säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 12 a §:ssä. Valtioneuvosto vahvistaa vähintään joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Valtakunnallisissa tavoitteissa on otettava huomioon valtioneuvoston asettamat julkisen talouden finanssipoliittiset tavoitteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 31 §:ssä ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 15 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön selvitykset sekä mahdolliset muut väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen toimintaa ja taloutta koskevat seurantatiedot.
Hyvinvointialueiden tehtävien järjestämistä koskevat valtakunnalliset strategiset tavoitteet nelivuotiskaudeksi 2025—2029 ovat tiivistettynä seuraavat:
Toimintaa koskevat tavoitteet:
- — Hyvinvointialueen on edistettävä ja varmistettava alueensa väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikissa tilanteissa.
- — Hyvinvointialueen on varmistettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kyky järjestää palvelut yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti sekä toimintaympäristön riskejä ja uhkia vastaavasti.
- — Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen tulee olla taloudellisesti kestäviä, laadukkaita ja kustannusvaikuttavia.
- — Investointien tulee parantaa toiminnan kustannusvaikuttavuutta ja edistää alueellista yhteistyötä.
- — Toiminnassa, ohjauksessa ja johtamisessa tulee painottaa vaikuttavuusperustaisuutta.
- — Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden uudistamista on jatkettava kunnianhimoisesti.
Toimintaedellytyksiä koskevat tavoitteet:
- — Hyvinvointialueiden henkilöstön tulee olla osaavaa ja hyvinvointialueiden tehtäviin riittävää. Henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava.
- — Toimialojen veto- ja pitovoimaisuudesta on huolehdittava.
- — Hyvinvointialueiden toiminnan paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen johtamisen, suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen tulee perustua tietoon.
- — Digitalisaatiota edistetään hyvinvointialueiden kaikilla toimialoilla.
- — Hyvinvointialue toimii yhteistyössä lakisääteisten velvoitteiden toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
- — Hyvinvointialueen tehtäviä tulee hoitaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti ihmisten välisellä hyvällä yhteistyöllä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita käsitellään lisäksi pääluokassa 33 ja sisäministeriön vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin pääluokassa 26.
31. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 549 880 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa: Valtion hyvinvointialueille myöntämä rahoitus perustuu edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin ja niihin tehtäviin hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 7—10 §:n mukaisiin tarkistuksiin huomioiden ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason muutos, tehtävä- ja asiakasmaksumuutokset sekä jälkikäteistarkistus. Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella. Lisäksi eräiden alueiden rahoitukseen vaikuttaa rahoituslain 35 §:n mukaisesti siirtymätasauslisä tai -vähennys.
Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet1)
| Määräytymistekijä | % | 1 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta | 97,77 | 26 926 658 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve | 78,84 | 21 711 787 |
| Asukasmäärä | 12,88 | 3 547 344 |
| Asukastiheys | 1,47 | 404 257 |
| Vieraskielisyys | 1,96 | 538 825 |
| Kaksikielisyys | 0,49 | 134 568 |
| Saamenkielisyys | 0,01 | 3 607 |
| Saaristoisuus | 0,11 | 30 520 |
| Yliopistosairaalalisä | 0,55 | 150 660 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 1,47 | 405 090 |
| Pelastustoimi yhteensä, josta | 2,23 | 613 479 |
| Asukasmäärä | 1,45 | 398 750 |
| Asukastiheys | 0,11 | 30 596 |
| Riskitekijät | 0,67 | 184 133 |
1) Taulukossa esitetään rahoituksen jakautuminen määräytymistekijöittäin. Esitetyt luvut eivät sisällä siirtymätasausta.
Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävä- ja asiakasmaksumuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.
Määräraha hyvinvointialueittain
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas |
| Helsinki | 3 185 136 | 4 587 |
| Vantaa ja Kerava | 1 317 974 | 4 518 |
| Länsi-Uusimaa | 2 052 384 | 4 053 |
| Itä-Uusimaa | 443 538 | 4 454 |
| Keski-Uusimaa | 898 218 | 4 328 |
| Varsinais-Suomi | 2 464 784 | 4 951 |
| Satakunta | 1 086 939 | 5 173 |
| Kanta-Häme | 835 340 | 4 944 |
| Pirkanmaa | 2 595 180 | 4 728 |
| Päijät-Häme | 1 007 994 | 4 929 |
| Kymenlaakso | 904 018 | 5 788 |
| Etelä-Karjala | 613 543 | 4 938 |
| Etelä-Savo | 784 212 | 6 120 |
| Pohjois-Savo | 1 331 701 | 5 359 |
| Pohjois-Karjala | 895 492 | 5 548 |
| Keski-Suomi | 1 323 201 | 4 834 |
| Etelä-Pohjanmaa | 1 031 760 | 5 445 |
| Pohjanmaa | 874 340 | 4 869 |
| Keski-Pohjanmaa | 347 048 | 5 142 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2 081 311 | 4 980 |
| Kainuu | 416 044 | 6 013 |
| Lappi | 1 059 713 | 6 014 |
Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 26 929 143 |
| Pelastustoimi | 620 727 |
| Yhteensä | 27 549 870 |
Rahoituksen kehittyminen hyvinvointialueittain rahoituksen maksatuspäätösten mukaisena
| 20241) | 2025 | 2026 | 20272) | |||||||||
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)3) | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)3) | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)3) | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)3) |
| Helsinki | 2 699 662 | 4 066 | 3,8 | 2 951 167 | 4 375 | 9,3 | 3 087 973 | 4 514 | 4,6 | 3 185 136 | 4 587 | 3,1 |
| Vantaa ja Kerava | 1 061 290 | 3 784 | 6,6 | 1 201 112 | 4 205 | 13,2 | 1 263 353 | 4 360 | 5,2 | 1 317 974 | 4 518 | 4,3 |
| Länsi-Uusimaa | 1 769 328 | 3 638 | 6,1 | 1 954 282 | 3 948 | 10,5 | 2 034 512 | 4 052 | 4,1 | 2 052 384 | 4 053 | 0,9 |
| Itä-Uusimaa | 389 349 | 3 934 | 3,7 | 425 398 | 4 298 | 9,3 | 437 740 | 4 403 | 2,9 | 443 538 | 4 454 | 1,3 |
| Keski-Uusimaa | 797 968 | 3 927 | 4,4 | 860 230 | 4 187 | 7,8 | 878 977 | 4 245 | 2,2 | 898 218 | 4 328 | 2,2 |
| Varsinais-Suomi | 2 068 973 | 4 261 | 4,2 | 2 331 399 | 4 750 | 12,7 | 2 432 515 | 4 916 | 4,3 | 2 464 784 | 4 951 | 1,3 |
| Satakunta | 996 244 | 4 687 | 2,6 | 1 071 084 | 5 058 | 7,5 | 1 086 939 | 5 145 | 1,5 | 1 086 939 | 5 173 | 0,0 |
| Kanta-Häme | 738 281 | 4 355 | 3,4 | 804 330 | 4 744 | 8,9 | 828 386 | 4 889 | 3,0 | 835 340 | 4 944 | 0,8 |
| Pirkanmaa | 2 276 623 | 4 274 | 5,2 | 2 508 874 | 4 652 | 10,2 | 2 582 610 | 4 735 | 2,9 | 2 595 180 | 4 728 | 0,5 |
| Päijät-Häme | 893 152 | 4 367 | 3,7 | 955 002 | 4 670 | 6,9 | 996 294 | 4 869 | 4,3 | 1 007 994 | 4 929 | 1,2 |
| Kymenlaakso | 828 369 | 5 194 | 2,8 | 893 465 | 5 631 | 7,9 | 904 018 | 5 742 | 1,2 | 904 018 | 5 788 | 0,0 |
| Etelä-Karjala | 570 945 | 4 555 | 3,0 | 605 456 | 4 837 | 6,0 | 613 543 | 4 905 | 1,3 | 613 543 | 4 938 | 0,0 |
| Etelä-Savo | 709 564 | 5 439 | 2,2 | 757 573 | 5 831 | 6,8 | 783 435 | 6 055 | 3,4 | 784 212 | 6 120 | 0,1 |
| Pohjois-Savo | 1 204 223 | 4 862 | 2,5 | 1 289 049 | 5 194 | 7,0 | 1 331 701 | 5 352 | 3,3 | 1 331 701 | 5 359 | 0,0 |
| Pohjois-Karjala | 779 982 | 4 799 | 3,2 | 837 451 | 5 159 | 7,4 | 880 663 | 5 433 | 5,2 | 895 492 | 5 548 | 1,7 |
| Keski-Suomi | 1 192 187 | 4 376 | 2,9 | 1 271 292 | 4 652 | 6,6 | 1 310 331 | 4 780 | 3,1 | 1 323 201 | 4 834 | 1,0 |
| Etelä-Pohjanmaa | 909 420 | 4 767 | 2,7 | 964 908 | 5 064 | 6,1 | 1 014 478 | 5 341 | 5,1 | 1 031 760 | 5 445 | 1,7 |
| Pohjanmaa | 786 375 | 4 460 | 3,1 | 843 208 | 4 748 | 7,2 | 862 911 | 4 828 | 2,3 | 874 340 | 4 869 | 1,3 |
| Keski-Pohjanmaa | 311 996 | 4 601 | 3,5 | 333 391 | 4 922 | 6,9 | 343 861 | 5 077 | 3,1 | 347 048 | 5 142 | 0,9 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 806 578 | 4 337 | 4,4 | 1 980 334 | 4 735 | 9,6 | 2 051 875 | 4 905 | 3,6 | 2 081 311 | 4 980 | 1,4 |
| Kainuu | 374 310 | 5 308 | 2,3 | 403 909 | 5 757 | 7,9 | 416 044 | 5 974 | 3,0 | 416 044 | 6 013 | 0,0 |
| Lappi | 919 190 | 5 229 | 4,5 | 1 009 199 | 5 729 | 9,8 | 1 047 591 | 5 947 | 3,8 | 1 059 713 | 6 014 | 1,2 |
| Manner-Suomi yhteensä | 24 084 008 | 4 352 | 3,9 | 26 252 114 | 4 710 | 9,0 | 27 189 751 | 4 851 | 3,6 | 27 549 870 | 4 900 | 1,3 |
1) Hyvinvointialueiden määrärahajaossa ei näy vuoden 2024 tammikuussa maksettu kertaerä, joka sisältyy vuoden 2023 rahoitukseen.
2) Vuoden 2027 ennakollisen rahoituslaskelman mukainen rahoitus.
3) Rahoituksen kokonaistason kasvu suhteessa edelliseen vuoteen.
Valtion talousarvioon varatun rahoituksen kehittyminen (1 000 euroa)
| 20221) | 1 860 440 |
| 2023 | 20 777 002 |
| 20242) | 24 615 425 |
| 2025 | 26 252 122 |
| 2026 | 27 189 763 |
| 2027 | 27 549 880 |
1) Vuoden 2023 rahoituksen tammikuun maksuerästä maksettiin puolet joulukuussa vuonna 2022.
2) Vuoden 2024 rahoitukseen sisältyi kertakorvaus 550 703 000 euroa, jolla korjattiin vuoden 2023 rahoitusta vastaamaan kunnilta siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia, ja jonka hyvinvointialueet kirjasivat vuoden 2023 tuloksi.
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä 27 549 880 000 euroa v. 2027. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja, valtionavustuksia, rahoitustuottoja ja muita tuloja.
Valtion hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu, kustannustason muutos sekä tehtävä- ja asiakasmaksumuutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun perusteella rahoitusta korotetaan 247 870 000 euroa, josta jälkikäteistarkistukseen sisältyvää palvelutarpeen kasvua on 2 021 000 euroa vuodelle 2027. Vuodesta 2027 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan kuitenkin vain 60 %, mikä vähentää rahoitusta 61 462 000 euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 2,71 % v. 2027 ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen on 718 252 000 euroa, josta vuoden 2025 rahoituksen pohjaan jo sisältyvän jälkikäteistarkistuksen indeksikorotusten määrä on 10 252 000 euroa. Hyvinvointialueiden vuoden 2025 tilinpäätöstietojen perusteella tehtävä rahoitukseen jälkikäteistarkistus vähentää rahoitusta palvelutarpeen kasvun ja indeksikorotuksen vaikutukset huomioiden 382 240 000 euroa.
Uusina tehtävälainsäädännön muutoksina, jotka vaikuttavat hyvinvointialueiden rahoitukseen, on rahoitusta vähentävinä huomioitu terveydenhuollon asiakasmaksujen muutokset -87 750 000 euroa, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kehittäminen teknologiaa hyödyntäen ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa -50 900 000 euroa, sosiaalihuoltolain uudistaminen -36 000 000 euroa, sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuuden uudistaminen -10 000 000 euroa, lääkkeenmääräämiskäytäntöjen laajentaminen -5 000 000 euroa, lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjen keventäminen ja joustavoittaminen -1 500 000 euroa sekä kuoleman toteamiseen liittyvät muutokset -800 000 euroa. Rahoitusta lisäävinä on puolestaan huomioitu lääkkeiden velvoitevarastointia koskevan sääntelyn uudistaminen 4 000 000 euroa, kotoutumislain uudistamiseen liittyvät toimeentulotuen kustannusten korvausten siirto 2 200 000 euroa ja ihmiskaupan uhrien korvausten siirto 700 000 euroa. Aiemmin vahvistettuihin säädösmuutoksiin perustuen rahoitusta vähentää terveystarkastusten kehittämisen nettovaikutus -4 120 000 euroa ja kotoutumislain muutokseen perustuva ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen rahoitus -1 600 000 euroa sekä lisää vammaispalvelulain soveltamisalan muutos 6 100 000 euroa.
Vuoden 2027 siirtymätasausten vaikutus rahoitukseen on 9 733 000 euroa. Vuoden 2026 siirtymätasauksen poistaminen huomioiden siirtymätasausten muutosten vaikutus vuoden 2027 rahoitukseen on nettomääräisesti 34 640 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kehittäminen teknologiaa hyödyntäen (HO 2023) | -34 700 |
| Indeksikorotuksen määrä v. 2027 | 708 000 |
| Jälkikäteistarkistus, hintaindeksi | 10 252 |
| Jälkikäteistarkistus, palvelutarpeen kasvu | 2 021 |
| Jälkikäteistarkistus, perusosa | -394 513 |
| Kotoutumislain muutoksesta johtuva ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen rahoitus (siirto momentille 32.50.30) | -1 600 |
| Kotoutumispalvelujen uudistus, ihmiskaupan uhrien korvausten siirto (siirto momentilta 32.50.30) (BudjL) | 700 |
| Kotoutumispalvelujen uudistus, toimeentulotuen kustannusten korvausten siirto (siirto momentilta 32.50.30) (BudjL) | 2 200 |
| Kuoleman toteamista koskevan lainsäädännön muutokset (BudjL) | -800 |
| Lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjen keventäminen ja joustavoittaminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -1 500 |
| Lääkkeenmääräämiskäytäntöjen laajentaminen (HO 2023) | -5 000 |
| Lääkkeiden velvoitevarastointia koskevan sääntelyn uudistaminen (siirto momentilta 33.70.20) (BudjL) | 4 000 |
| Palvelutarpeen kasvu | 245 849 |
| Palvelutarpeen kasvun huomioiminen 60 prosentilla (HO 2023) (BudjL) | -61 462 |
| Sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuuden uudistaminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -10 000 |
| Sosiaalihuoltolain uudistaminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -36 000 |
| Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa (Lisätoimet 2025) | -16 200 |
| Terveydenhuollon asiakasmaksujen muutokset (Lisätoimet 2026) | -87 750 |
| Terveystarkastusten kehittäminen, kutsunnanalaisten ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien ennakkoterveystarkastukset (siirto momentilta 27.10.01) | 3 350 |
| Terveystarkastusten kehittäminen (HO 2023) | -7 470 |
| Vammaispalvelulain soveltamisalan muutos (Lisätoimet 2024) | 6 100 |
| Vuoden 2026 siirtymätasausten poistaminen | 24 907 |
| Vuoden 2027 siirtymätasaukset | 9 733 |
| Yhteensä | 360 117 |
| 2027 talousarvio | 27 549 880 000 |
| 2026 talousarvio | 27 189 763 000 |
| 2025 tilinpäätös | 26 252 114 401 |
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen lisärahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa: Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.
| 2027 talousarvio | 1 000 000 |
| 2026 talousarvio | 1 000 000 |
| 2025 tilinpäätös | 2 600 000 |