Talousarvioesitys 2026
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu rakentamisen ja asumisen edistämiseen tähtäävät määrärahat hallinnonalalla.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on huolehtia riittävästä asuntorakentamisesta, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä kotitalouksien valinnanvapautta sekä vastata ihmisten asumistarpeisiin. Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallittua yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja luovat edellytyksiä seutujen taloudelliselle elinvoimalle sekä erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvava tarve työvoimalle ja lisääntynyt maahanmuutto ylläpitävät asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjenevien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan suhteen. Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, joilla tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin ja ihmisille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta.
Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä, rakentamisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Edistetään kulttuuriympäristöjen joustavaa käyttöä ja saavutettavuutta. Avustuksilla rakennusperinnön hoitoon säilytetään arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tuetaan korjausrakentamisen työtapojen säilymistä.
Ikääntyneen väestön asumisen edellytyksiä edistetään ja huolehditaan ikääntyneiden tarpeita vastaavien asumisratkaisujen tarjonnasta. Erityisryhmien avustukset kohdistetaan hallitusohjelman ja kehysriihen linjausten mukaisesti erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen kohteisiin. Asunnottomuusohjelmalla vahvistetaan valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen ja asunnottomuuteen. Asumisen jatkuvuuden turvaaminen helpottaa ratkaisemaan asukkaan taloudellisia ja muita elämänhallinnan ongelmia edistäen siten hyvinvointia ja ehkäisten syrjäytymistä.
Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on käynnissä muutos, jossa alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot tuodaan entistä helpommin saataville koneluettavana ja kansallisesti sovitussa yhteentoimivassa muodossa. Uusi toimintamalli syntyy yhteisesti sovituista tiedonrakenteista, lainsäädännöstä ja siitä, että tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta, valtakunnallisesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä Ryhtistä. Kunnat ja maakuntien liitot ovat keskeisessä osassa rakennetun ympäristön digitalisaatiouudistuksen toteutuksessa. Ympäristöministeriö myöntää avustuksia kunnille ja maakuntien liitoille tiedonhallinnan uudistuksen toimeenpanoon siten, että maakunta-, yleis- ja asemakaavan sekä rakentamisen lupiin liittyvät tiedot ovat saatavilla uudessa, valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietojärjestelmässä ja kansallisesti määriteltävässä koneluettavassa muodossa. Siirtymäajan jälkeen kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedon hallinta kevenee ja päällekkäisistä viranomaisille toimitettavista tiedoista voidaan luopua. Digitalisaation avulla parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta, tietoturvaa ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Valtion tukema uudistuotanto | |||
| Kasvukeskukset | 5 600 | 4 300 | 3 000 |
| Muu maa | 800 | 600 | 350 |
| Erityisryhmien investointiavustuksella rahoitetut asunnot valtion tukemassa asuntotuotannossa | 2 000 | 1 400 | 1 200 |
| Takauslainoitetut vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v |
2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 16 500 | 9 600 | 8 000 | 14 000 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2024 ja arvio vuosista 2025—2026
| 2024 toteutuma asuntoa |
2025 arvio asuntoa |
2026 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 18 010 | 22 000 | 27 000 |
| — valtion tukeman asuntotuotannon korkotuki | 8 400 | 7 000 | 4 300 |
| — takauslainoitetut vuokra-asunnot | 110 | 500 | 500 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 9 500 | 14 500 | 22 200 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 4 500 | 3 000 | 2 500 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | - | 500 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 5 800 | 6 000 | 8 000 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 7 000 | 7 000 | 9 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta supistuu odotetusti samalla kun valtion asuntorahoituksen takauskanta sekä korkotukilainakannan määrä kasvavat.
Yhteisöille myönnettyjen valtiontakauksellisten lainojen takausvastuun määrä oli syyskuussa 2024 kasvanut 19,26 mrd. euroon, joka on noin 9,3 % vuoden takaista tilannetta enemmän. Suurin osa (86 %) yhteisöille myönnetyistä valtiontakauksellisista lainoista sijaitsee erittäin pienen riskin tai pienen riskin kunnassa. Aravalainojen maksuviiveiden määrää on saatu hallittua kohdistamalla talouden tervehdyttämistoimia maksuvaikeuksissa oleviin vuokrataloyhteisöihin ja tehostamalla maksuviiveiden perintää. Aravalaina-asiakkaiden pääomista noin 77 % sijaitsee kuntien riskiluokituksella mitattuna erittäin pienen riskin tai pienen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien n. 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli vuonna 2024 noin 260 000 euroa.
Aravalainakanta ja valtion takaukset
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 1 700 | 1 500 | 1 200 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 19 400 | 21 000 | 22 000 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 1 500 | 1 500 | 1 500 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2024—2026 (milj. euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Avustukset korjaustoimintaan 35.20.55 | 9,55 | 7,55 | 6,985 |
| — Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 35.20.31 | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| — Asumistuki 33.10.54 | 1 696,1 | 1 406,3 | 1 097,4 |
| — Eläkkeensaajan asumistuki 33.40.60 | 703 | 679 | 630 |
| — Opiskelijoiden asumislisä 29.70.55 | 14,9 | 179,2 | 379,1 |
| Valtion tukeman asuntotuotannon valtuudet 35.20.58 | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 239,8 | 215,9 | 138,8 |
| — aravatalojen purkuakordit | 6,0 | 6,0 | 6,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| Valtion tukeman asuntokannan avustukset 35.20.57 | |||
| — avustukset erityisryhmille | 63,0 | 15,0 | 15,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 2,6 | 2,6 | 0,6 |
| — purkuavustukset | 5,0 | 5,0 | 4,7 |
| Korkotukilainojen ja takausten hyväksymisvaltuudet | |||
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 2 250 | 1 750 | 1 135 |
| Takauslaina vuokratalojen rakentamiseen | 100 | 100 | 300 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | 100 | 100 | 100 |
(01.) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan lakkauttamisen viivästyminen (siirto momentille 35.01.01) | -1 700 |
| Yhteensä | -1 700 |
| 2025 II lisätalousarvio | -840 000 |
| 2025 talousarvio | 1 700 000 |
| 2024 tilinpäätös | 6 216 000 |
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain (1036/2022) mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen.
Lain asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 mukaisesti avustuksen myöntämisessä painotetaan kuntia, joissa on suurimmat määrät asunnottomia ja häätöjä, tai muu erityinen perustelu avustuksen tarpeelle. Lisäksi painotetaan kuntia, jotka käynnistävät asumisneuvontatoimintaa uutena palveluna, jolla parannetaan asumisneuvonnan saatavuutta.
Avustuksen saaja voi tuottaa asumisneuvontapalvelua itse tai hankkimalla sitä sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta. Kunnan velvollisuudesta toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen sekä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021).
Avustusta asumisneuvontapalveluun myönnetään valtion talousarvion rajoissa enintään 80 % asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen aiheuttamista hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.
Avustukset vuosina 2023—2025
| Kaupunki | 2023 | 2024 | 2025 |
| Helsinki | 1 039 000 | 643 000 | 514 000 |
| Espoo | 473 000 | 271 000 | 208 000 |
| Vantaa | - | 183 000 | 147 000 |
| Tampere | 129 000 | 163 000 | 145 000 |
| Turku | 247 000 | 152 000 | 96 000 |
| Muut kaupungit yhteensä | 1 600 000 | 1 090 000 | 884 000 |
| Yhteensä | 3 488 000 | 2 502 000 | 1 994 000 |
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.01.01.
| 2026 talousarvio | 2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 2 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 000 000 |
33. Ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallitusohjelman mukaisen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän ohjelman toteuttamiseen.
Selvitysosa:Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vaatii niin kuntien vastuulla olevan asuntotoimen kuin hyvinvointialueiden vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista. Määrärahalla tuetaan ohjelman puitteissa hankkeita, joilla vähennetään asunnottomuutta, kehitetään ohjelmakaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, jotta pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen liittyviin haasteisiin voidaan muuttuneessa hallintorakenteessa vastata tehokkaasti.
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.01.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2026 talousarvio | 4 650 000 |
| 2025 talousarvio | 3 650 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 825 000 |
35. Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain, rakentamislain ja alueidenkäyttölain uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Avustusta myönnetään täysimääräisenä avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kohtuullisista ja tarkoituksenmukaisista kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan toimenpiteeseen.
Avustusta voidaan myöntää lainsäädännön muutoksesta aiheutuviin seuraaviin toimenpiteisiin sekä niistä aiheutuviin kohtuullisiin kotimaan matkustuskustannuksiin:
- — järjestelmämuutokset ja -hankinnat, tietojen tietomallimuutokset sekä nykyisten ja uusien tietojen tuottaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
- — henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen
- — kunnan tai maakunnan liiton henkilöstöresursoinnit.
Selvitysosa:Avustuksen tavoitteena on tukea kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksen toimeenpanoa ja maankäytön avoimen datan direktiivin arvokkaiden tietoaineistojen valtakunnallista saatavuutta. Avustuksella varmistetaan kuntien ja maakuntien liittojen hallittu siirtyminen siirtymäaikojen puitteissa yllä mainittujen lakien uusien digivelvoitteiden mukaiseen viranomaistyön toteuttamiseen.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö, joka tekee avustuspäätöksen toimitetun hakemuksen, toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja hakuilmoituksen rajoitusten mukaisesti.
| 2026 talousarvio | 3 700 000 |
| 2025 talousarvio | 3 700 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 700 000 |
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 985 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Avustuksia myönnetään erityisesti iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen esteettömyyden sekä turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta välttämättömään korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksia lukuun ottamatta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -565 |
| Yhteensä | -565 |
| 2026 talousarvio | 6 985 000 |
| 2025 talousarvio | 7 550 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 550 000 |
57. Valtion tukeman asuntokannan avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 80 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisten avustusten myöntämiseen yhteensä enintään 15 000 000 euroa
2) vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisten avustusten myöntämiseen yhteensä enintään 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin
3) valtionavustuslain (688/2001) nojalla asuntojen purkuavustusten myöntämiseen yhteensä enintään 4 700 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty
4) aiempina vuosina myönnettyjen avustusten maksatukseen.
Lisäksi Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 euroa saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Vuonna 2026 valtion tukeman asuntokannan uusia avustuksia voidaan myöntää yhteensä noin 20,6 milj. euroa. Erityisryhmien investointiavustusten kohdentumisessa turvataan vammaisten asumiseen liittyvien investointikohteiden avustukset.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 80 300 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 300 000 euroa.
| 2026 talousarvio | 80 600 000 |
58. Valtion tukeman asuntotuotannon valtuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 152 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettaviin vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaisiin korkotukiin, korkohyvityksiin ja luottovarauskorvauksiin
2) vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitettujen valtionvastuiden kattamiseen.
Vuonna 2026 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 400 000 000 euroa vuoden 2026 lopussa.
Vuonna 2026 saa valtion varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 135 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2026 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 300 000 000 euroa.
Vuonna 2026 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla, tai mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2026 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Mikäli vuoden 2025 korkotukilainavaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2026.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteisöjen korkotukimaksut | 138 800 000 |
| Yhteisöjen takauskorvaukset | 12 820 000 |
| Yksityishenkilöiden takauskorvaukset | 400 000 |
| Yhteensä | 152 020 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 152 020 000 |
(60.) Siirto Valtion asuntorahastoon
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 tilinpäätös | — |
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) alueidenkäyttölain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien sekä rakennusperinnön hoitoa omistajan tai haltijana edistävien yhteisöjen avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2026 talousarvio | 1 700 000 |
| 2025 talousarvio | 1 700 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 700 000 |
95. InvestEU-ohjelman kansallinen rahoitusosuus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 910 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää InvestEU-ohjelman kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 14 080 |
| Yhteensä | 14 080 |
| 2026 talousarvio | 19 910 000 |
| 2025 talousarvio | 5 830 000 |