Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 451 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) rakennustuotteet

2) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä

3) rakennustuoteyhteyspisteen ylläpito.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan sekä muiden siirtomenojen maksamiseen Metsähallituksen luontopalveluille yhteishankkeisiin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa lupamenettelyjen ja viranomaisuudistusten voimavaroihin (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tulostavoitteet

Vaikuttavuustavoite Toiminnallinen tulostavoite
   
1. Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen keskinäiset riippuvuudet on tunnistettu ja ne ratkaistaan yhdessä.
  Hiilineutraaliustavoite on saavutettu, Suomi on hiilinegatiivinen.
  Ympäristöön, maaperään, ilmaan ja vesistöihin ei kulkeudu haitallisia päästöjä. Ympäristöriskit ovat hallinnassa.
  Yhdyskuntien kehittäminen ehkäisee luontokatoa ja hillitsee ilmastonmuutosta.
2. Vihreä siirtymä on kasvun perusta Vihreän siirtymän ratkaisut ovat Suomen talouden veturi.
  Vihreä siirtymä vahvistaa luontopääomaa ja huoltovarmuutta.
  Kiertotalous on talouden valtavirtaa, ja luonnonvaroja käytetään planeetan kantokyvyn mukaan.
  Kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuutta parannetaan ja rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa Kunnat, kaupungit ja alueet luovat edellytykset kestävälle elämäntavalle.
  Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita.
  Rakennettu ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta ja sujuvaa arkea.
  Kestävien valintojen tekeminen on helppoa, houkuttelevaa ja taloudellisesti kannustavaa.
4. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään Lainsäädäntö ja hallinnon rakenteet tukevat kestävää muutosta.
  Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ohjaa pääomia ja vihreän siirtymän toimia.
  Ympäristötietoa ja digitalisaatiota hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti — tieto ohjaa vihreää siirtymää ja kulutusvalintoja.
  Suomi vaikuttaa ennakoivasti ja tuloksellisesti EU:ssa ja kansainvälisesti.
  Oikeudenmukaista siirtymää valmistellaan vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan sekä sidosryhmien kanssa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2024
toteutuma
2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
Bruttomenot 39 070 42 133 40 151
Bruttotulot 2 047 1 700 1 700
Nettomenot 37 023 40 433 38 451
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 262    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 539    

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 37 551 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 900 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 1 000 000 euroa ympäristöluvituksen vauhdittamiseen liittyviin toimiin ja yhden luukun palvelut -kokonaisuuden kehittämiseen sekä ympäristöllisten tietovarantojen digitalisaatiohankkeeseen (REPowerEU) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Määrärahasta käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan arviolta 3 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan lakkauttamisen viivästyminen (siirto momentilta 35.20.01) 1 700
Ilmanlaatudirektiivin toimeenpano (siirto momentille 31.01.04) -103
Jäte- ja tuotetietojärjestelmä -350
Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momentille 24.01.01) -22
Materiaalitori ja teollisten symbioosien palvelu -110
Matkahallinnon neuvonta ja tuki (siirto momentille 23.01.01) -15
REPowerEU YLP -500
REPowerEU YTY-digi -1 000
Tuottavuuden parantaminen ympäristölupa- ja valvontamenettelyjen digitalisaatiota kehittämällä -hanke (LUVAKE) (v. 2025 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) -1 166
Tuottavuuden parantaminen ympäristölupa- ja valvontamenettelyjen digitalisaatiota kehittämällä -hanke (LUVAKE) (v. 2026 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) 749
VARKEn osuus VNHY-tukipalveluista (siirto momentille 23.01.01) -700
Ympäristövahinkorahastolain määrärahan tarkennus -75
Palkkausten tarkistukset 815
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) -700
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -440
Tasomuutos -65
Yhteensä -1 982

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2026 talousarvio 38 451 000
2025 II lisätalousarvio 2 270 000
2025 talousarvio 40 433 000
2024 tilinpäätös 37 300 000